Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Villit lapset/ kiltit lapset

Vierailija
31.01.2008 |

Oma lapseni on tosi riehkas ja äänekäs tapaus, pohjimmiltaan tosi kiltti, mutta kuitenkin vähän sellainen " päälle päsmäri" . Lapsen luokalla (1. luokka) on muutama tällainen tosi herkkä ja kiltti lapsi, jotka itkeä pillittävät heti jos heille lapseni (tai joku muu " rohkea" ) jotain vähän määräävämmällä sävyllä sanoo. Joo, olen kyllä sanonut miljoonat kerrat, että pitää sanoa vähän ystävällisemmin, mutta mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee.... Nyt on alkanut pikkuhiljaa ärsyttämään kun näiden kilttien lasten äidit sitten ihan tohkeissaan aina ovat siitä että voi voi kun maijalla nyt taas tuli paha mieli, kun X sanoi niin ja niin. Ja korostan: lapseni EI kiusaa (eli hauku, töni, nimittele, naura), on vaan erittäin vahvaluonteinen ja saattaa sanoa tosiaan vähän määräävään sävyyn jotain asioita. Ihmettelen vaan, että miksi näiden arkojen lasten äidit ei vahvista näitä lapsiaan, opeta heitä kohtaamaan näitä " päällepäsmäreitä" , koska heitä tässä maailmassa kuitenkin aina vastaan tulee, eikä kaikesta voi aina tulla paha mieli.

Kommentit (102)

Vierailija
1/102 |
31.01.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitan vastauksen, vaikka nukkumaan menitkin. Toivottavsti luet tämän aamulla.



Tässä lainaus, jossa nimenomaan vaadit arkojen äitejä muuttamaan lapsiaan:

" Ihmettelen vaan, että miksi näiden arkojen lasten äidit ei vahvista näitä lapsiaan, opeta heitä kohtaamaan näitä " päällepäsmäreitä" , koska heitä tässä maailmassa kuitenkin aina vastaan tulee, eikä kaikesta voi aina tulla paha mieli. "



Vastauksessasi sanoit taas näin:

" en missään vaiheessa ole sanonut, että VIKA on aroissa lapsissa, eihän luonteelleen mitään voi."



Koita päättää!



2

Vierailija
2/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai sitten pitää huolestua, jos kierotuneen asenteen kanssa on liikkeellä noin monta äitiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli pakko laskea kymmeneen etten hermostu kun ihmiset eivät erota kahta asiaa.... No niin, siis, väännetäänpä TAAS rautalangasta:

Lapsi tulee illalla itkeskellen kertomaan sinulle että Maija kiusasi häntä. Kysyt, että millä tavalla niin hän kertoo että " sanoi että minulla on ruma pusero."

A) Äiti ottaa lapsen syliin, silittää päätä ja lohduttelee. Voi sinua raukkaa, voi reppanaa, älä itke. Noh noh. Pitäisiköhän minun soittaa sille maijan äidille tästä? Kylläpä maija oli ilkeä kun noin sanoi. Voi sinua raukkaa. Kylläpä sinulla oli huono päivä.

B) Äiti ottaa lapsen syliin ja sanoo, hei, eihän tuo nyt niin vakavaa ollut. Ethän sinäkään varmaan pidä maijan kaikista vaatteista? Ihmisillä on eri maku. Seuraavan kerran kun maija sanoo sinulle noin voit vaan sanoa, että aijaa, sulla on sitten vaan eri maku kuin mulla, mä kyllä itse tykkään tästä kamalasti. Ja ihmisethän ovat erilaisia, toiset vaan sanovat helpommin kaikkea vaikka eivät sillä mitään ilkeätä tarkoitakaan. Tiedäthän kuten mummikin on sellainen höpsö, joka aina sanoa töksäyttää jotain eikä ajattele sitä sen enempää...



Tulevaisuudessa A:n lapsesta tulee todennäköisesti kiltti, arka, miellyttämisen haluinen, joka ei osaa pitää puoliaan. Valitettavasti todellisen kiusauksen mahdollinen uhri.

B:n lapsesta tulee todennäköisesti pohjimmiltaan kiltti ja arka, mutta kuitenkin oman arvonsa tunteva ja hyvän itseluottamuksen omaava. Todennäköisesti on erittäin pidetty sekä koulu- että työmaailmassa, koska on empaattisuuden ja ystävällisyyden lisäksi kuitenkin vahva.



Ja tästä on kyse. Kyse ei ole missään vaiheessa ollut siitä, että arat olisivat jotenkin huonompia kuin vahvat (vaikka jotkut haluavatkin tässäkin ketjussa itsepintaisesti niin ajatella), vaan siitä, että jos vanhemmat tietää, että aralla lapsella on jo valmiiksi todennäköisesti heikko itsetunto, niin miksi ihmeessä ei vahvista sitä itsetuntoa vaan musertaa sitä vaan lisää, todistaa käyttäytymisellään sille lapselle, että joo, kyllä sinä oikeasti olet heikko ja reppana. Tätä en tajua.



Ja kyse tässä siis todella aroista lapsista, jotka kokevat kaiken itseensä kohdistuvan vähänkin negatiivisen kiusaamisena, ei peruskilteistä lapsista. ap

Vierailija
4/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Töykeys ei ole itsevarmuutta. Itsevarman ihmisen ei tarvitse komennella muita.

Vierailija
5/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta siis, lannistaa en missään nimessä aio, vahva saa olla! ap

Vierailija
6/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertoo kaiken...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En toodellakaan jaksa lukea koko ketjua, mutta



arkuus ja rohkeus



ovat temperamentti kysymyksiä. Siihen ei voi vaikuttaa. Otetaan esimerkki. Naapurissamme asuu nelilapsinen perhe.



Pienin 4 v, on hyvin reipas, iloinen ja voimakastahtoinen. Hänen isoveljensä 6 v on arka, ujo ja rajoittunut. Tytär 10 v on ihan perustyttö, mutta hyvin temperamenttinen ja vähän vaikea. Isoin tytöistä on arka ja hiljainen. Ei uskalla vastata jos häneltä kysyy.



Kaikki lapset on kasvaneet samassa perheessä ja ovat saaneet saman kohtelun. Miksi siis puolet lapsista on arkoja ja rajoittuneita ja taas puolet hyvinkin reippaita ja suorastaan päällekäyviä?



Kysymys on synnynnäisestä temperamentistä, johon vanhemmat eivät voi mitenkään vaikuttaa! Lasta voi tukea ja rohkaista tai yrittää vähän rajoittaa päällekäyvyydessään, mutta perustemparamenttia ei voi muuttaa.



Tässä on kuitenkin yksi erotus. Arka lapsi ei reipastu komentamalla ja selittämälle.



Reipasta voi komentaa ja opettaa hillitsemään itseään. Se on kasvatuskysymys!



Piste.

Vierailija
8/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikesta mitä kirjoitat ja kommentoit huokuu läpi sellainen asenne että toisille saa reippauden ja vahvuuden ja itsevarmuuden nimissä sanoa mitä tahansa ja jos joku siitä loukkaantuu niin oma tai vanhempien vika, mitäs on niin itkupilli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jonka metodi on seuraava: Hän ärsyttää ja ärsyttää, kunnes osa uhreista alkaa itkeä, eivätkä kestä. Kovemmat uhrit yleensä jossain vaiheessa ärsyyntyvät hekin, reagoivat, minkä jälkeen tämä kiusaaja menee kantelemaan opettajalle, että toinen heitti kumilla tai haukkui tms. Minkä jälkeen sille reagoijalle tulee rangaistus ja julkinen häpäisy.



Oma lapseni on näitä kampoihin laittajia. Nyt opettajakin tietoo metodin, keräämme paraikaa todistusaneistoa siitä, keihin kaikkiin metodia on käytetty ja missä tilanteissa. Samaten kiusattujen vanhimmat ottavat kuvia tönimistilanteista jne.



Sitten poikaa odottaakin jo mahdollisesti potkut koko luokalta. Annamme nyt tarkoituksella mesoa kuin viimeistä päivää - ja syntilista kasvaa vielä vähän aikaa.

Vierailija
10/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paikalle kutsuttiin ELTO. Hänen mielestään on ihan selvää, että kun lapsella ei ole mitään rajoja, rangaistusmetodeja tai kurinpitoa, on selvää mistä on kysymys.



Äiti on viisas ihminen ja ymmärsi sen. Ainoa vain, että unohti kasvattaa tiukemmin. Nyt tilanne on vielä pahempi, mutta äiti ei näe sitä yhtään.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alistua ei ole pakko! Mäkin yritän saada yhtä potkijaa pois lapsen tarharyhmästä. Lapsi on hyvin häiriintynyt, ja usean äidin kanssa yritämme nyt saada lasta hoitoon.

Vierailija
12/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukava huomata, että kaikki eivät siis suvaitsekkaan kiusaamista.



Tuo ap:n esimerkki vain vahvisti käsitystäni siitä, että ap kuvittelee lapsensa saavan kiusata muita, koska on niin saamarin reipas.



Ei sen aran itsetunto siitä kasva, että muut mukalat kiusaavat. Ei vaikka kotona kuinka asiasta keskusteltaisiin ja vanhempien toimesta itsetuntoa koitettaisiin pönkittää.



7 vuotiaan PITÄÄ jo ymmärtää, että on olemassas tietyt säännöt joiden puitteessa pitää toimia. Sen ikäinen tietää miltä kiusaaminen tuntuu. Kyllä 7 vuotias tietää oikean ja väärän, ne reippaatkin.

Jos nyt et saa lastasi uskomaan, että moinen käytös on väärin, miksi luulet sen onnistuvan 3 vuoden päästä?



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


kaikesta mitä kirjoitat ja kommentoit huokuu läpi sellainen asenne että toisille saa reippauden ja vahvuuden ja itsevarmuuden nimissä sanoa mitä tahansa ja jos joku siitä loukkaantuu niin oma tai vanhempien vika, mitäs on niin itkupilli.

mutta yritän: olen sanonut lapselleni varmaan miljoona kertaa (kuten monesti tässä todennut), että jonkun asian voi sanoa ystävällisemmin. Ja pohjimmiltaan hän on itsekin tosi herkkä, hänellä on vaan tapana töksäyttää asiat suoraan, perinyt varmaan anopilta. Ja kuten olen myöskin tässä ketjussa useasti sanonut, olen itse tosi arka ollut aina. Juuri sellainen " itkupilli" . Ja huomaatteko mitä te teette? Kiusaatte. Miksi? Koska en osaa puolustautua, edes netissä. Sitäkö haluatte omalle lapsellenne? Itse olen todella katkera omille vanhemmilleni siitä, että he eivät itsetuntoani vahvistaneet. Elämä olisi kaikinpuolin silloin helpompaa. Lyhyesti: yritän vaan sanoa, että vahvistakaa sitä lapsen itsetuntoa, jotta hän ei ota kaikkea niin vakavasti. Ja varsinkaan jotta häntä ei päästä sitten tulevaisuudessa kiusaamaan. Arkuudesta ei ikinä pääse eroon, se todellakin on luonteenpiirre, mutta itsetuntoa voi vahvistaa aina. ap

Vierailija
14/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olet yhtä lapsuudentraumaa, kompleksia ja huonoa itsetuntoa koko ihminen. Etkä yhtään tajua, mitä teet, sori nyt vaan.



Huono itsetunto periytyy ja se on nyt pojallasikin aivan ilmeisesti. Et ole uskaltanut/osannut kasvattaa ja tässä nyt mennään.



Ei töksäyttely ole luonteenpiirre, se ei periydy, se on vain huonoa käytöstä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


että olet yhtä lapsuudentraumaa, kompleksia ja huonoa itsetuntoa koko ihminen. Etkä yhtään tajua, mitä teet, sori nyt vaan.

Huono itsetunto periytyy ja se on nyt pojallasikin aivan ilmeisesti. Et ole uskaltanut/osannut kasvattaa ja tässä nyt mennään.

Ei töksäyttely ole luonteenpiirre, se ei periydy, se on vain huonoa käytöstä.

tuo mitä sanot on paljon pahempaa kuin se että onpa sulla ruma pusero

Vierailija
16/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet fiksu, luet nämä jutut ja autat poikaasi. Jos olet tyhmä, jatkat jankuttamistasi ja pilaat poikasi elämän. Up to you.



98

Vierailija
17/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun tehtäväsi on ohjata ja opettaa lasta siinä, että mitä tahansa ei saa sanoa millä tavalla tahansa kenelle tahansa.

Vierailija
18/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

TYTTÖ siis - vai onko ehkä hän joku sekamuoto?



Jatka vaan samaan malliin! Lapsesi siitä viime kädessä maksaa.



98



Vierailija
19/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs jos nyt vain nielisit täältä opit ja myöntäisit olevasi väärässä.



98

Vierailija
20/102 |
01.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluamme, että ymmärrät sellaisen asian että toiset aremmat lapset kokevat lapsesi töksäyttelyt ahdistavana ja kiusaamisena. Sitä se on jos haukkuu esim. toisen puseroa.



Ekaluokkalaisille on todella tärkeää, että hänet hyväksytään koulussa sellaisena kuin on. Huonommalla itsetunnolla varustettu lapsi ahdistuu jos hänelle tölväistään asiasta josta hän on epävarma. Ja se vie itsetuntoa vieläkin alemmaksi.



Haluamme myös tuoda esiin sen seikan, että jos et nyt voimallisemmin puutu lapsesi käytökseen, sinulla ja lapsellasi saattaa olla isompia ongelmia tulevaisuudessa.

Ei reippauden nimissä alkanut pienikään kiusaaminen ole sallittua. Pitää mennä kiusatuksi itsensä kokeman aremman lapsen asemaan. Jokainen kokee kiusaamisen eri tavalla, siksi sitä pienintäkään kiusaamisen muotoa ei saa hyväksyä.



Nyt sanot, että et hyväksy kiusaamista. Eikös niin. Et halua ymmärtää kritiikkiämme lapsesi käytöstä kohtaan.



2

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi kuusi