Puistoiletteko te ollenkaan jotka olette itse kotona ja teillä useampi kuin kaksi alle kouluikäistä lasta?

Montako kertaa mun pitää sanoa että KOLMEN kans en mene yksin!!!! Kaksi ja yksi ovat eri asia kuin kolme.

että meidän lapset ei ulkoile???!!! Lukekaa piru vie näitä viestejä ennenku sanotte mitään!!!

Nyt sulla aapee alkaa meneen ote. Mene nukkumaan tai tee jotain jotta rauhotut! :(



En ole enää perillä, kun sanot että käytte ulkona viikonloppusin -pääosin- ja vetoat siihen ettet kunnolla pääse ulos muuten, ihmettelen, en syyllistä että millä sää pääset ulos kun pääset?



Jos pääset ulos, mutta se ei ole riittävää vaan tunnet piston sydämessä niin menkää ulos niillä konsteilla joilla pääset ulos. Tai keksi sisällä tekemistä ja lakkaa rutina.



Itse olen päässyt tuplavaunuilla kerrostalonhissillä ulos. Itse kun mahtuu samaan kyytiin niin siinä sun vieressä on isoimmalle tilaa.

Kantoliina on mullakin ollut käytössä, siihen lapsi joka kannattelee päätä ja siihen mahtuu vielä lapsi jota jaksat kantaa sylissä. Eli noin vauvasta 3- vuotiaaseen.



Meillä on nykysin okt ja omassa pihassa ollaan aika usein kun siinä teen samalla pihatyöt kun lapset leikkii vieressä. Mutta puistoon kävellään 2- ja 3- vuotiaitten kanssa ihan mielellään. Aamupäivisin sielä on eniten porukkaa. Kotiäitinä ollessa omarytmi oli semmonen että tykkäsin olla sisällä kunnes lapset herää päiväunilta ja syödään välipalat, sitten ulos. Tälläseen aikaan on aika vähän ihmisiä ulkona kun käyvät ennen ruokaa aamulla..

tekemistä enkä mä täällä rutise. Muillehan se ei tunnu passaavan miten me eletään. Musta on vaan yhtäkkiä tehty huono ja laiska äiti, lastensuojelutapauskin, ja vielä lapset huostaan. En ymmärrä. Myönnän kyllä että äsken meni hermot, pahoittelen sitä.

Jos se vielä on epäselvää, niin tässä vielä kerran: Emme ulkoile silloin kun mieheni on töissä, olisiko se ymmärrettävämpää näin päin? Eli ulkoilemme siis viikonloppuisin ja arkisin iltapäivällä/alkuillasta.

Nyt ei enää jaksais jatkaa tätä...

[color=green][b]Kolmonen[/b] mun mielestä sun ongelma ei ole ulkoilun määrä, ei ollenkaan.

Sen sijaan iso ongelma tuntuu olevan tämä turvallisuus/vaarallisuus -aspekti. Mielestäni teet asioista todellakin liian vaikeita, täälläkin on jo tullut monta hyvää ehdotusta siihen, että pääsisit turvallisesti kaikkien kanssa liikkumaan. Uskomatonta, jos joku aikuinen pariskunta päätyy ihan tosissaan sellaiseen tulokseen, että " joo, ei tästä ovesta pääse turvallisesti ulos kolmen pienen kanssa

millään konstilla

" .

Olen joskus asunut vaikka millaisissa kerrostaloissa, mutta missään ei ole ollut niin järkyttävän vaarallista, etteikö rauhallisella otteella ja tietyillä ratkaisuilla olisi päässyt pienten kanssa kulkemaan.

Nyt asumme kyllä omakotitalossa, lapsia 4 joista vanhin 5 v. Kokemusta on myös arjesta kolmen alle 3-vuotiaan kanssa. Ja minä olen lähipiirissä kuuluisa tiukkapipoisesta suhtautumisestani turvallisuusasioihin! ;-) Kekseliäisyytä (ja rohkeutta) vain vaatii, niin saat koko konkkaronkan turvallisesti vaikka mihin, tsemppiä!

Ja vielä lastensuojelutapaukseksi haukutte???



Herätkää! Osalla teistä taitaa todellisuudentaju olla pahasti hämärtynyt. Maailmassa opn pahempiakin asioita kuin lasten vähäinen ulkoilu.

Ei se ulkoilu kenestäkään äidistä hyvää äiti tee.



t. normaali äiti, joka ulkoilee lasten kanssa jo huvittaa ja sää sallii

Meillä ainakin toimi. Kun kaks lasta tuplissa ja kaksosten piti kävellä (tuolloin alle 3v) pitäen rattaista kiinni. Jos ei pitänyt laitoin valjaat. Pari kertaa kummalekin laitoin valjaat ja sen jälkeen riitti kun niitä kuljetti mukana eli sanoin et jos ei pidä kiinni niin sit laitan valjaat. nykyään (pojat 4v) pitävät automaattisesti rattaista kiinni.





Koitappas tällaista ratkaisua eli yhden lapsen kärryt vauvalle + seisomalauta isommille ja KAHDET valjaat. Valjaat RATTAISIIN KIINNI niin voit keskittyä itsekin kävelyyn ja kärryttelyyn =)



Tsemppiä teille ja eiku ulkoilemaan!

Mulla oli tuplat (pph malli) ja niissä vielä seisomalauta. Valjaat oli varuuksi mukana (lähinnä omille). Joskus kaikki neljä oli kärryillä, kaks istui ja kaks laudalla.



Moni asia on vain asenteesta kiinni. Opeta lapsille miten ollaan kun mennään ulos,tosi äkkiä ihan pikkunenkin oppii ja ite toimii opetetulla tavalla.

Esim. sinä ja sinä (vauva ja keskimmäinen) istutte kärryissä ja sinä (esikoinen) seisot vieressä ja pidät kiinni rattaista. Ja näin mennään ulos ja liikutaan ulkona. Nostat keskimmäisen käveleen vaikka valjaisiin jos ei osaa käyttäytyä rattaissa.

Kertokaapas. Ette kai te itsekään esim. huonolla ilmalla lähde kävelylle, tai muutenkaan joka päivä viitsi mitään ihmeempää? Ei lapsi siihen näivety, jos välillä ollaan ihan reilusti sisällä. Kyllähän sen tietty näkee joskus käytöksestä, että pitäis mennä pihalle juoksemaan, mutta meillä saa juosta sisälläkin ja hyppiä sängyssä. Hyi meitä.



anti-ulkoilunatsi

Vielä vähän tähän asiaan, poiketen kylläkin ap:n aloituksesta.:)





Mieheni on kasvanut perheessä jossa ulkoiltu erittäin vähän. Lapset syntyneet tihiään. JA mieheni äiti ei pidä ulkoilusta, saati sitten liikunnasta. Aina sanoo että ei pidä niin rehkiä että lihakset kipeytyy. Joskus jopa kielsi lapsiltaan liikunta tunnit kun eihän lapsi saa ittiä rasittaa. Kaikki ihan lyhyetkin matkat ajetaan autolla, lapsia kuskattu isoinakin joka paikkaan.





Mieheni on kamalan laiska lähteen ulos. ERittäin laiska liikkumaan. Armeija aikaa oppi vähän sitä mitä iloa liikunta voi tuoda ihmiselle ja olen pikku hiljaa koittanut myös innostaa häntä liikkumaan minun ja lasten kanssa. Perustella ja kertoa miksi ois hieno että hänkin liikkuu.



Luulen siis että sillä on suuri vaikutus lapselle miten aktiiviset omat vanhemmat ovat ulkoilemaan ja liikkumaan. Ja kyllä se on niin monesti joka paikassa todettu että lapsi tarvitsee ulkoilua, liikuntaa ja raitista ilmaa ihan päivittäin. Jo ihan normaalin kehityksen kannalta. Se on hyväksi ruumiille kuin mielellekin. Sen varmasti kaikki tietääkin.



Ei ny kolmonen mikää lastensuojelu tapaus todellakaan ole. Hyvinhän teillä ulkoilua tulee kun viikonloppuisin ja joskus iltaisinkin ulkoilette.



Minä myös enemmän tuota ihmettelen että mitä syitä sanoit ettette mene ulos, kuulostaa enemmän sellasilta keksimällä keksityiltä syiltä. Tai sitten et vain todellakaan uskalla lähteä ulkoilemaan. Pelkäät ? niin paljon että lapsesi loukkaa itsensä. Mutta kuten jo moni sanoi, on monta vaihtoehtoa mennä ulos niin ettei lapset loukkaa ittiä.





Jos siis ei ole laiskuudesta tai omasta mukavuuden halusta kiinni ja kovasti kaipaat päivisin ulos niin suosittelen tekemään asialle jotain. Monia hyviä neuvoja olet jo saanut.



T. äiti jolla kolme alle kolmivuotiasta ja pari isompaa. JA ulos selvitään. Kantoliina myös käytössä





Ja ap. Sama ongelma täällä. Ei ole seuraa lapsille puistoissa saati sitte itselle. Joskus sen takia ajan vähän kauemmas puistoon tai kaverille että saan juttuseuraa itselle.

jatkaa vielä vähän...



Ja voitte arvata miten kauhuissaan anoppi on kun meillä lapset viedään ulos, meillä 2-v kävelee parin kolmen kilsan matkoja ja koululainen joutuu käveleen kilometrin matkan kouluun.





JA lapset vielä harrastaa luistelua ja hiihtämistä ja joka viikko uimista.





Ei kaikki ihmiset ymmärrä liikunnan täreyttä lapselle. JA kaikki ihmiset eivät ole tietysti samalaisia, toiset eivät pidä liikkumisesta.



Tärkeä olisi että jo lapsena lapsi saisi paljon positiivisia ja mukavia ulkoilu ja liikunta kokemuksia että se maistuu vielä aikuisenakin. :)



Ja kyllä. Meilläkin saattaa olla päivä kaksi tai kolmekin joskus välissä ettei mennä tai päästä ulos. Mutta yleensä kyllä koitetaan etes se tunti käydä.

26 tiedoksi!!!

Pääasia on huolehtia oman perheen hyvinvoinnista, ei miettiä sitä mitä kaikki muut tekevät.

Ja lapset eivät voi hyvin kun eivät saa kehittää motoriikan taitojaan ulkona kuin parina päivänä viikossa jos silloinkaan.