Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19849)
Minulla on 3 muovista matkalaukkua, jotka ovat käyttökelvottomia. Miten ne kierrätetään? Tavalliseen taloyhtiön roskiin vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä linkittää näitä maksumuurin takana olevia juttuja?
Se ei ollut maksumuurin takana kun luin sen. Ilmeisesti hesarin jutut menevät jonkin ajan kuluttua kiinni? Otin kyllä itselle kopion mutta en minä viitsi sitä kokonaan kopioida tänne, ei varmaan ole sallittua.
Mene incognito-tilaan ja lue ne uutiset.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 muovista matkalaukkua, jotka ovat käyttökelvottomia. Miten ne kierrätetään? Tavalliseen taloyhtiön roskiin vaan?
Minkä merkkisiä?
Miten käyttökelvottomia, pyörät rikki vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 muovista matkalaukkua, jotka ovat käyttökelvottomia. Miten ne kierrätetään? Tavalliseen taloyhtiön roskiin vaan?
Minkä merkkisiä?
Miten käyttökelvottomia, pyörät rikki vai?
Ihan sinne taloyhtiön roskikseen vaan. Jos saa esim. pyörän vaihdettua, niin vaihda se, ja taas on laukku valmiina matkaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tavaroiden raivaus tuntuu niin loputtomalta, että tavallaan ymmärrän niitä, jotka heittävät roskalavalle kaiken. Ikean kasseja ja muita pusseja täynnä tavaraa joka nurkassa odottamassa kirpparia, ostajaa, ystävää joka ehtisi hakea heille luvatut kamat, sopivaan keräyspaikkaan viemistä jne. Olen epäuskon vallassa, saanko koskaan siistiä kotia. Olemme eläneet nyssäköiden ja laatikoiden keskellä jo vuoden alusta asti, jolloin aloitin tämän projektin. Kauan teillä muilla on mennyt?
Mulle tärkeä oivallus oli, että tavaran kierto on osa normaalia elämää eli juuri kiertoon meneviä juttuja varten täytyy olla kodissa kunnon tiloja: paikka tyhjille pulloille, tekstiilijätteille, kirjaston kirjoille, kirpparikamoille, paristoille, ongelmajätteille, kaverin tacaroille jne. Muuten elämä pyörii nurkissa koko ajan.
Siten tavarat muistaa myös ottaa mukaan, jos menee jonkun kierrätyspaikan ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkalaukuissa ei ole pientä vikaa, vaan ovat jo kunnolla rikki. Mm. yksi pyörä kadonnut ja vetskari rikki. Halpoja laukkuja, joten heitän sinne roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä linkittää näitä maksumuurin takana olevia juttuja?
Se ei ollut maksumuurin takana kun luin sen. Ilmeisesti hesarin jutut menevät jonkin ajan kuluttua kiinni? Otin kyllä itselle kopion mutta en minä viitsi sitä kokonaan kopioida tänne, ei varmaan ole sallittua.
Mene incognito-tilaan ja lue ne uutiset.
Miksi pitää neuvoa kun ei tiedä mistä puhuu? Jutut tarvitsevat nykyään maksulliset tunnukset, et voi lukea yhtä ainoaa ilman niitä. Ei siis ole kyse vain lukumäärärajoituksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Minua inhottaa kaikki mainokset nettisivuilla, Hesarinkin sivuille kun menee selaimella jolla ei ole adblockia, joka jutun keskeyttää huonekalu- auto- tai vakuutusmainos. Mitä mainostenestäjää te käytätte tableteilla ja kännyköissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Minua inhottaa kaikki mainokset nettisivuilla, Hesarinkin sivuille kun menee selaimella jolla ei ole adblockia, joka jutun keskeyttää huonekalu- auto- tai vakuutusmainos. Mitä mainostenestäjää te käytätte tableteilla ja kännyköissä?
En lue sivustoja joilla on läjäpäin mainoksia. Eihän esim Hesarissa ole nykyään kuin viihdejuttuja tai urheilua, aika vähissä on oikeat uutiset. Täällä vauvalla on toki joitakin mainoksia, mutta en edes tiedä mitä ne koskevat kun rullaan suoraan tuon niiden ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tavaroiden raivaus tuntuu niin loputtomalta, että tavallaan ymmärrän niitä, jotka heittävät roskalavalle kaiken. Ikean kasseja ja muita pusseja täynnä tavaraa joka nurkassa odottamassa kirpparia, ostajaa, ystävää joka ehtisi hakea heille luvatut kamat, sopivaan keräyspaikkaan viemistä jne. Olen epäuskon vallassa, saanko koskaan siistiä kotia. Olemme eläneet nyssäköiden ja laatikoiden keskellä jo vuoden alusta asti, jolloin aloitin tämän projektin. Kauan teillä muilla on mennyt?
Mulle tärkeä oivallus oli, että tavaran kierto on osa normaalia elämää eli juuri kiertoon meneviä juttuja varten täytyy olla kodissa kunnon tiloja: paikka tyhjille pulloille, tekstiilijätteille, kirjaston kirjoille, kirpparikamoille, paristoille, ongelmajätteille, kaverin tacaroille jne. Muuten elämä pyörii nurkissa koko ajan.
Siten tavarat muistaa myös ottaa mukaan, jos menee jonkun kierrätyspaikan ohi.
Tämä! Mulla tyhjeni juuri tänä keväänä yksi todella iso, tilava lipasto tavaroista. Kutsuin hyväntekeväisyysjärjestön hakemaan sitä, mutta he totesivat sen olevan toimistokaluste, eivätkä ottaneet sitä.
Siinä sitten vähän aikaan mietittiin, tehdäänkö kaapista pyykkikaappi (meillä ei ole kodinhoitohuonetta) vai kierrätyskaappi, ja päädyttiin jälkimmäiseen, osin ilmanvaihtosyistä. Alalaatikossa ovat panttipullot, toiseksi alimmassa tekstiilijäte, paristot ja elektroniikka, kolmosessa myyntiin menevät, ja ylimpään keräilen kaikki pienet sälät, vierailta unohtuneet, korjattavat jne. Muuten toimii!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Öh, no en huomaa kun en käytä ilmaisversiota, en lue mitään hitsin blogeja (juuri siksi koska ne ovat puhdasta mainontaa), enkä Netflixíssä kyllä ole mitään tuotesijoittelua huomannut. Jos siellä nyt joku USAlainen olutpullo näkyy, niin eipä paljoa lähikaupasta löydy 😅.
Taitaakin olla niin, että sinulle tuollaisten roskablogien luku yms on niin arkea, ettei edes tule mieleen ettei se ole pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Öh, no en huomaa kun en käytä ilmaisversiota, en lue mitään hitsin blogeja (juuri siksi koska ne ovat puhdasta mainontaa), enkä Netflixíssä kyllä ole mitään tuotesijoittelua huomannut. Jos siellä nyt joku USAlainen olutpullo näkyy, niin eipä paljoa lähikaupasta löydy 😅.
Taitaakin olla niin, että sinulle tuollaisten roskablogien luku yms on niin arkea, ettei edes tule mieleen ettei se ole pakollista.
Netflixin tuotesijoittelusta on kohuttu paljonkin. Tietoa löytyy vaikka googlaamalla. Paitsi ettet varmaankaan mainoksia vältellessäsi käytä Googlea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Joku laittaa tarran oveen, minä maksan spotifyn kuukausimaksun samasta syystä. Netflixissä on myös dokumentteja ekologisuudesta, minimalismista (!), tasa-arvosta jne. Jos jossain elokuvassa vilahtaa iPhone, kestän sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Öh, no en huomaa kun en käytä ilmaisversiota, en lue mitään hitsin blogeja (juuri siksi koska ne ovat puhdasta mainontaa), enkä Netflixíssä kyllä ole mitään tuotesijoittelua huomannut. Jos siellä nyt joku USAlainen olutpullo näkyy, niin eipä paljoa lähikaupasta löydy 😅.
Taitaakin olla niin, että sinulle tuollaisten roskablogien luku yms on niin arkea, ettei edes tule mieleen ettei se ole pakollista.
Netflixin tuotesijoittelusta on kohuttu paljonkin. Tietoa löytyy vaikka googlaamalla. Paitsi ettet varmaankaan mainoksia vältellessäsi käytä Googlea.
Miksi ihmeessä puhut "Netflixin tuotesijoittelusta" kun tuotesijoittelu on vanha juttu ja sitä on harrastettu vuosikausia kaikissa elokuvissakin (Nokian kännykkä, anyone?)? Ongelma ei ole Netflixin.
Ehkä tv-sarjatkin pitäisi tehdä piirrettyinä, niin niissä ei näkyisi mitään. Games of Thronesista paljastui, että siinä käytetään Ikean huopia raaka-aineena viitoille, hyvänen aika. Tikku-ukoilla ei olisi viittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Minua inhottaa kaikki mainokset nettisivuilla, Hesarinkin sivuille kun menee selaimella jolla ei ole adblockia, joka jutun keskeyttää huonekalu- auto- tai vakuutusmainos. Mitä mainostenestäjää te käytätte tableteilla ja kännyköissä?
Ghostery
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Minua inhottaa kaikki mainokset nettisivuilla, Hesarinkin sivuille kun menee selaimella jolla ei ole adblockia, joka jutun keskeyttää huonekalu- auto- tai vakuutusmainos. Mitä mainostenestäjää te käytätte tableteilla ja kännyköissä?
Ghostery
Ja hakukoneeksi voi ottaa duckduckgo.comin
Minä kannatan Yleisradiota. Maksuton (tai toki kertaalleen maksamani), laadukas ja ei-kaupallinen. Toinen loistojuttu minimalistille on kirjastolaitos. Vanhoja juttuja, monen jo unohtamia tässä krääsän ja kiireen maailmassa.
Se ei ollut maksumuurin takana kun luin sen. Ilmeisesti hesarin jutut menevät jonkin ajan kuluttua kiinni? Otin kyllä itselle kopion mutta en minä viitsi sitä kokonaan kopioida tänne, ei varmaan ole sallittua.