Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19850)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos herää siihen että pari vuotta karsimisen jälkeen on taas karsittavaa niin se tarkoittaa sitä että olet ostanut poislaitetun tilalle uutta. Toisinsanoen olet alkujaan pistänyt pois tavaraa jota olet jälkeenpäin tarvinnut.
Ei välttämättä. Hyvin harva ostamamme tavara on oikeasti sitä tarpeellista tavaraa. Pitäisi opetella tuntemaan itsensä eli miettiä mitkä ovat ne omat triggerit: mainokset, vaatteiden haluaminen, "kun muillakin", tylsyys ja shoppailun tuoma "piikki", väsymys ja kiire, jolloin sortuu kuten laihduttaja tai alkoholisti.
Helposti esim. työelämä on niin kiireistä, että ei jaksa enää tyhjätä käsilaukkua joka ilta omaan laatikkoon ja viedä paikalleen. Laittaa sen pöydälle, ottaa ruokaa, menee sohvalle ja vaipuu koomaan. Kasaantuva sotku lisää stressiä ja kierre on valmis.
Jos se sotkun kierre käynnistyy siitä, että laskee käsilaukun pöydälle, on kyllä tavarasuhde vähintään ortoreksinen. Mutta varmasti tavarasta saa yhtä paljon ongelmia kuin syömisestäkin.
Pohjimmiltaanhan tuossa esimerkissä on kysymys siitä, että työelämän stressi luo ahdistusta, joka sitten ilmenee ocd-oireina.
Kysehän on siitä, että tavara laitetaan paikalleen. Ei sen kummemmasta. Pinnat pidetään tyhjinä, jos käsilaukulla on kaapissa/komerossa/hyllyllä oma paikka. Jos on vain 1 laukku, tavarat voi toki pitää sisälläkin. Jos ei, ne kannattaa tyhjätä omaan laatikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Netflixissä jotain hyviä asiaan liittyviä ohjelmia? Hoardereita tms? Millä nimillä löytyisi jos on?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muut säästäneet opiskelupapereita vai olemmeko miehen kanssa ainoat?
Opistoaikana tehtiin suuri nuotio, jossa poltettiin kaikki. Tai ainakin melkein kaikki, kun silloin niitä oli paljon, ennen tietokoneaikaa. Se oli varmaan pelastus niille tuleville sukupolville, joille me opettajiksi joutuneet emme enää opettaneet mitään omista papereista.
Yliopistoajoilta on tallessa enemmän, lähes kaikki turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko Netflixissä jotain hyviä asiaan liittyviä ohjelmia? Hoardereita tms? Millä nimillä löytyisi jos on?
Ainakin dokkari The Minimalists
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Netflixissä jotain hyviä asiaan liittyviä ohjelmia? Hoardereita tms? Millä nimillä löytyisi jos on?
Ainakin dokkari The Minimalists
Minimalism: A documentary about the important things vuodelta 2016
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän laittaa tavaraa kiertoon sitä helpompaa se on, koska päätöksentekokyky kehittyy.
En sanoisi tätä maniaa päätöksentekokyvyksi, mutta kyllähän se teitä mammoja jotenkin siellä pääkopassa laittaa oikeat välittäjäaineet ja mielihyväkeskukset liikkeelle, kun voitte heittää jotain pois ja saada mielihyvärysäyksen. Kuten mikä tahansa addiktio - tarvitaan yhä isompi tavaramäärä poisheitettäväksi ennen kuin se alkaa tuntua jostain. Tästä tässä viime kädessä on kysymys - voitte rationalisoida erikoista käyttäytymistänne (tavaroiden raahaamista viikottain/ jopa päivittäin roskikseen) ihan millä tavalla haluatte.
En ymmärrä tällaisia kommentteja. Kerrohan mitä sille tavaralle pitäisi tehdä, miksi on erikoista käytöstä hankkiutua eroon tarpeettomasta tavarasta?
Jos minulla on kaapeissa ollut vuosia käyttämättömänä asusteita, vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin, meikkejä viiden vuoden takaa ja nyt olen vihdoin saanut sysäyksen ja inspiraation pistää ne eteenpäin joko roskiin tai kirpparille, miksi tämä ärsyttää niin monia? Koska se on nyt muotia ja kaikki mikä on muodikasta on teille vastenmielistä? Koska teillä on itselläkin tarpeetonta tavaraa kaappi täynnä, mutta ette ole vielä löytäneet itsestänne motivaatiota päästä siitä eroon ja kaikki mikä muistuttaa asiasta, ärsyttää?
Kai kaikissa ärsyttää se oma pimeä puoli. Eli sikäli hilloajat ja inspiraation vallassa roskiin heittäjät ovat pohjimmiltaan ihan saman ongelman edessä, he ovat vain päätyneet eri ratkaisuihin.
Aika harvassa taitavat olla aikuiset suomalaiset, jotka eivät ole koskaan tunneostelleet. Luulisin, että heitä on yhtä vähän kuin niitä, jotka eivät ole koskaan tunnesyöneet.
Jostakin syystä sinullakin on ollut kaapissa vaatteita, liinavaatteita, lasitavaraa kolmen perheen tarpeisiin. Joko olet perinyt läheisiäsi, tai sitten ostellut yli tarpeen. Hävettäähän se ostelu. Sitä häpeää voi sitten käsitellä ankaruudella "elä nyt tässä näiden kamojesi kanssa" tai pakenemalla "heitän nyt pois nämä tavarat, jotka eivät sittenkään tuottaneet iloa".En tiedä, kumpi menetelmä johtaa todennäköisemmin siihen, että tavarasuhde normalisoituisi. En todellakaan tiedä. Mutta hirmuisen vähän pystyy esimerkiksi mediaa seuraamaan ilman, että alitajuntaa pommitettaisiin ostoviesteillä, somesta puhumattakaan.
Allekirjoitan tämän lopun täysin. Montakohan mainosta ja tuotesijoittelua ja piilomainosta sitä uhden päivän aikana näkee tai kuulee? Satoja nyt ainakin.
Tämä on kyllä lähes kokonaan oma valinta. Postilaatikkoon eimainoksia-tarra, älä kuuntele mainosradiota vaan Spotifyta, älä katso telkkaria vaan Netflixíä, älä lue tuoteblogeja, älä osta lehtiä joista puolet sivuja on mainoksia. Tällä saat karsittua vähintään 95% tuotesijoittelusta ja jäljelle jää lähinnä kadunvarsimainokset.
Spotifyssä tulee koko ajan mainoksia, jos ei maksa kuukausimaksua, Netflix tekee räikeää tuotesijoittelua, eikä taida olla lifestyle-blogia, jossa ei kuluttaminen olisi isossa osassa. Tämä on vain niin tyypillistä arkeamme, ettet sinäkään noita mainonnan muotoja huomaa.
Joku laittaa tarran oveen, minä maksan spotifyn kuukausimaksun samasta syystä. Netflixissä on myös dokumentteja ekologisuudesta, minimalismista (!), tasa-arvosta jne. Jos jossain elokuvassa vilahtaa iPhone, kestän sen.
Mielenkiintoista, että ensimmäinen mieleesi tullut esimerkki oli iPhone, mainonta on selvästi tehnyt tehtävänsä sinunkin kohdallasi;)
Ei, vaan käytettävyys. Olen käyttänyt iPhonea ensimmäisestä mallista lähtien ja nyt on viimeisin malli käytössä. Vaihdoin siihen aikoinaan nokialaisesta enkä koskaan ole katunut. Se on niin helppo. Moni on yrittänyt hehkuttaa muita merkkejä, mutta olen tylsän yksioikoisesti pysynyt tällaisena "kauheana apple-uskovaisena" :)
Anteeksi, kun mainostin juuri tällaisessa ketjussa!
Tottumiskysymys. Itse olen käyttänyt nyt 2 vuotta iPhonea, ja edelleen kaipaan edellistä puhelinta juuri sen helpomman käytettävyyden takia.
Vierailija kirjoitti:
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Ei ole mitään hamsteriluonnetta olemassakaan, tilanne on tuttu ja tiedän mistä puhut.
Miehelläni joka asuin kolmiossa oli tavaraa kuorma auton verran, kun se muutti pieneen yksiööni jossa nytkin asumme. Täällä oli valehtelematta katosta lattiaan ryjää. Onneksi minimalismi tarttuu toimeen ja nyt tuon äijän kamat menee henkilöautoon. Minimalismi on ihanaa ja sain mieheni tajuamaan melko äkisti, että muistot eivät asu esineissä vaan ihmisen omassa mielessä. Sen vuoksi ei ole väliä jos talo tänään palaa kivijalkaan, sillä muistosi eivät ole esineissä!
Ensin luovuttiin huonekaluista ja lahjoitettiin ne kaikki kierrätykseen, koska ei tänne vain mahtunut. Meille jäi vitriini,sänky ja kirjahyllyni. Miehen telkkarin ja pesukoneen annoin yhdelle perheelle, jolta tuli vei aidosti kaiken, samoin hänen viisi polkupyöräänsä (siis oikeasti VIISI). Pelikoneistaan se sai valita yhden, neljä vein vastaanottokeskuksiin,lastenkoteihin ja nuokkareille...Ja niin edespäin.
Vaatteisiin yhden kauden sääntö,eli jos et käytä esim. jotain shortseja, kuten liian pieniä tai suuria yhden kesän aikana, lähtee ne kierrätykseen. Kaikki mitä ET KÄYTÄ 6 kk aikana, lähtee kierrätykseen. Samoin kirjat joita et lue ja leffat joita et katso. Laitoin myös kaikki miehen keittiön kamat,telkkarit ,mikrot joita idiootilla oli kolme ja imurit kierrätykseen! Kuntopyörä,vatsalihaslaudan ja stepperin sekä crossin.
Punttipenkki on varastossa käytössä itselläni ja miehellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo pari vuotta myynyt tarpeetonta.
Tavoitteena on kerran kk tehdä 10 myynti-ilmoitusta.
Tänään laitoin lapseni liian pientä 10 paitaa myyntiin.Tein myyntipuun, jokaisesta kuvat, lähtöhinta1 e kpl, osta heti 25 e.
2 h myöhemmin oli kassi haettu.
Sain vanhemmiltani ison paketin. Lapsuuden tuttu käy kotipaikkakunnalla välillä ja tuo lähes aina jotain vanhemmiltani.
Vanhemmat vievät ne hänen vanhemmilleen ja vastaavasti minä haen ne hänen luota.Tänään poikkeuksellisesti ilmoitti tuokin suoraan minulle.
Kassissa oli iso kasa shampanjalaseja ja muuta vst, jotka olivat aikoinaan meidän häissä, kuten myös veljeni ja siskoni.
Aloin jo pesemään ekoja, pitää yrittää nämä laittaa mahd pian johonkin hääryhmään myyntiin.
Pointti on vähän kerralla mutta kokoajan.
Nyt tämä 25 e låmmittää mieltä paljon enemmän kuin liian pienet paidat.
Astiat ovat olleet käyttämättä yli 10 v.
Vanhempien kotona yhdestä isosta komerosta lähti sisältö tänne ja ehkä joku hääpari saa halvemmalla tarpeellista häihinsä.
Tarpeeton kiertoon
Itselle tuli noista pula aikaa eläneistä vanhemmista ongelmaa siinä määrin,että kesti hetken aikaa oppia kierähtämään mummolasta tullessa joko roskalaatikon tai kierrätyspiteen kautta. En enää edes tuonut anpopin tai oman äitini antamia romuja kotiin, se hlepotti kamalasti.
Laitoin verhot ikkunaan ja heti tuli tunkkainen, täyteen pakattu fiilis huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laitoin verhot ikkunaan ja heti tuli tunkkainen, täyteen pakattu fiilis huoneeseen.
Aikamoista, miten rumat verhot sulla oikeen on? Tai miten pieni komero?
Meillä on kokovalkoiset verhot ikkunoissa eikä tule tunkkaista fiilistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin verhot ikkunaan ja heti tuli tunkkainen, täyteen pakattu fiilis huoneeseen.
Aikamoista, miten rumat verhot sulla oikeen on? Tai miten pieni komero?
Meillä on kokovalkoiset verhot ikkunoissa eikä tule tunkkaista fiilistä.
Onko teillä komerossa verhot? Minulle vaan tuli sellainen fiilis, kun taas pelkillä sälekaihtimilla ikkuna ja seinä ovat valkoiset, kirkkaat ja jotenkin "puhtaammat".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Ei ole mitään hamsteriluonnetta olemassakaan, tilanne on tuttu ja tiedän mistä puhut.
Miehelläni joka asuin kolmiossa oli tavaraa kuorma auton verran, kun se muutti pieneen yksiööni jossa nytkin asumme. Täällä oli valehtelematta katosta lattiaan ryjää. Onneksi minimalismi tarttuu toimeen ja nyt tuon äijän kamat menee henkilöautoon. Minimalismi on ihanaa ja sain mieheni tajuamaan melko äkisti, että muistot eivät asu esineissä vaan ihmisen omassa mielessä. Sen vuoksi ei ole väliä jos talo tänään palaa kivijalkaan, sillä muistosi eivät ole esineissä!
Ensin luovuttiin huonekaluista ja lahjoitettiin ne kaikki kierrätykseen, koska ei tänne vain mahtunut. Meille jäi vitriini,sänky ja kirjahyllyni. Miehen telkkarin ja pesukoneen annoin yhdelle perheelle, jolta tuli vei aidosti kaiken, samoin hänen viisi polkupyöräänsä (siis oikeasti VIISI). Pelikoneistaan se sai valita yhden, neljä vein vastaanottokeskuksiin,lastenkoteihin ja nuokkareille...Ja niin edespäin.
Vaatteisiin yhden kauden sääntö,eli jos et käytä esim. jotain shortseja, kuten liian pieniä tai suuria yhden kesän aikana, lähtee ne kierrätykseen. Kaikki mitä ET KÄYTÄ 6 kk aikana, lähtee kierrätykseen. Samoin kirjat joita et lue ja leffat joita et katso. Laitoin myös kaikki miehen keittiön kamat,telkkarit ,mikrot joita idiootilla oli kolme ja imurit kierrätykseen! Kuntopyörä,vatsalihaslaudan ja stepperin sekä crossin.
Punttipenkki on varastossa käytössä itselläni ja miehellä.
Idiootti vaihtoi sitten kaikki kamansa sinuun.
Mitä olette tehneet koruille? Mulla olis äidin vanhoja konfirmaatiolahjoja, joita en ole käyttänyt, olleet kaapissa 20 vuotta. Äiti antoi,koska ei itse käytä. No en minäkään. Yhdellekään sukulaiselle en aio noita viedä. Hopeisia ja kultaisia ei viitsi roskiinkaan heittää. Pohdin romukultana myymistä. Toisaalta tuntuu, että osa olis arvokkaampia. Oman mummoni kihlalahjaa esim en voi pois heittää, vaikken varmaan koskaan tule käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iiina Kontula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo pari vuotta myynyt tarpeetonta.
Tavoitteena on kerran kk tehdä 10 myynti-ilmoitusta.
Tänään laitoin lapseni liian pientä 10 paitaa myyntiin.Tein myyntipuun, jokaisesta kuvat, lähtöhinta1 e kpl, osta heti 25 e.
2 h myöhemmin oli kassi haettu.
Sain vanhemmiltani ison paketin. Lapsuuden tuttu käy kotipaikkakunnalla välillä ja tuo lähes aina jotain vanhemmiltani.
Vanhemmat vievät ne hänen vanhemmilleen ja vastaavasti minä haen ne hänen luota.Tänään poikkeuksellisesti ilmoitti tuokin suoraan minulle.
Kassissa oli iso kasa shampanjalaseja ja muuta vst, jotka olivat aikoinaan meidän häissä, kuten myös veljeni ja siskoni.
Aloin jo pesemään ekoja, pitää yrittää nämä laittaa mahd pian johonkin hääryhmään myyntiin.
Pointti on vähän kerralla mutta kokoajan.
Nyt tämä 25 e låmmittää mieltä paljon enemmän kuin liian pienet paidat.
Astiat ovat olleet käyttämättä yli 10 v.
Vanhempien kotona yhdestä isosta komerosta lähti sisältö tänne ja ehkä joku hääpari saa halvemmalla tarpeellista häihinsä.
Tarpeeton kiertoon
Itselle tuli noista pula aikaa eläneistä vanhemmista ongelmaa siinä määrin,että kesti hetken aikaa oppia kierähtämään mummolasta tullessa joko roskalaatikon tai kierrätyspiteen kautta. En enää edes tuonut anpopin tai oman äitini antamia romuja kotiin, se hlepotti kamalasti.
Mm shampanjalasit ovat tosi vanhoja . Ne ostettiin ensimmäisen lapsen rippijuhliin , tai silloin oli vähän vaan. Sitten ylppäreihin ja ekoihin häihin piti ostaa lisää. Ovat käyneet monta krt lainassa naapurustossa, osa mennyt rikki. Nyt ovat olleet varastossa käyttämättömänä yli 10 v.
Ne on vaan vieneet tilaa. Nyt astiat on pesty, mitattu ja kuvattu, pitäisi miettiä vielä hinta. Ja tehdä ilmoitus.
Itse saan aina vanhemmilta myytävää, ihan aina, kun käyn siellä. Tai sitten sieltä tuodaan. Olen näistä kiitollinen. Jos ei taloudellisesti tule mitään, mutta tarpeeton lähtee kiertoon.
Valitettavasti vanhempani eivät nuorru ja jokainen säkillinen tarpeetonta pois sieltä tarkoittaa joskus helpompaa muuttoa.
Ole nainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
. Minimalismi on ihanaa ja sain mieheni tajuamaan melko äkisti, että muistot eivät asu esineissä vaan ihmisen omassa mielessä. Sen vuoksi ei ole väliä jos talo tänään palaa kivijalkaan, sillä muistosi eivät ole esineissä!
Kun muistisairaus iskee muistot asuvat hyvinkin paljon esineissä ym.....
Tällaista tilannetta sivusta seuraavana.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette tehneet koruille? Mulla olis äidin vanhoja konfirmaatiolahjoja, joita en ole käyttänyt, olleet kaapissa 20 vuotta. Äiti antoi,koska ei itse käytä. No en minäkään. Yhdellekään sukulaiselle en aio noita viedä. Hopeisia ja kultaisia ei viitsi roskiinkaan heittää. Pohdin romukultana myymistä. Toisaalta tuntuu, että osa olis arvokkaampia. Oman mummoni kihlalahjaa esim en voi pois heittää, vaikken varmaan koskaan tule käyttämään.
Korut on kyllä hankalia, miten tuntuukin, että niissä on niin paljon tunnetta mukana? Kuitenkin tyylit ovat erilaisia ja myös tapa käyttää koruja on muuttunut. Jotain olen myynyt romukultana, mutta esim. hopeastahan ei paljoa saa. Joitain (Kalevala-koruja) olen myynyt Torissa.
Itselläni on samaa ongelmaa hopeiden kanssa. Vaikka paljon olen saanut tavaraa kiertoon, niin mitä tehdä esim. pöytähopeiden (aterimet ym.) kanssa? Näitä ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Entä hopeiset kynttilänjalat, maljakot, kermakko+sokerikko, ym.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette tehneet koruille? Mulla olis äidin vanhoja konfirmaatiolahjoja, joita en ole käyttänyt, olleet kaapissa 20 vuotta. Äiti antoi,koska ei itse käytä. No en minäkään. Yhdellekään sukulaiselle en aio noita viedä. Hopeisia ja kultaisia ei viitsi roskiinkaan heittää. Pohdin romukultana myymistä. Toisaalta tuntuu, että osa olis arvokkaampia. Oman mummoni kihlalahjaa esim en voi pois heittää, vaikken varmaan koskaan tule käyttämään.
Korut on kyllä hankalia, miten tuntuukin, että niissä on niin paljon tunnetta mukana? Kuitenkin tyylit ovat erilaisia ja myös tapa käyttää koruja on muuttunut. Jotain olen myynyt romukultana, mutta esim. hopeastahan ei paljoa saa. Joitain (Kalevala-koruja) olen myynyt Torissa.
Itselläni on samaa ongelmaa hopeiden kanssa. Vaikka paljon olen saanut tavaraa kiertoon, niin mitä tehdä esim. pöytähopeiden (aterimet ym.) kanssa? Näitä ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Entä hopeiset kynttilänjalat, maljakot, kermakko+sokerikko, ym.?
Konmarituksessa ei pidä mennä liiallisuuksiin. Tunnepitoisista tavaroista ei tarvitse luopua, jos ei halua. Vaikka perintörippiristille ei ole nyt käyttäjää, se ei vie kuitenkaan paljon tilaa. Säästäisin perinnöksi saadut korut jälkipolville.. Antaisin isoäidin rippilahjat omille lapsilleni rippilahjaksi. Saattaisin itsekin ottaa vanhoja koruja arkikäyttöön. Ei niitä tarvitse säilöä juhlatilaisuuksiin.
Hopeiset kynttilänjalat ottaisin myöskin jokapäiväiseen käyttöön. Mikä sen mukavampaa kuin syödä illallista kynttilänvalossa. Uusiakin tapoja voi tosiaan kehitellä, jotta tavarat eivät jää kaappeihin käyttämättöminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Netflixissä jotain hyviä asiaan liittyviä ohjelmia? Hoardereita tms? Millä nimillä löytyisi jos on?
Ainakin dokkari The Minimalists
Tää oli mielenkiintoinen dokkari, mutta muistan että mulle jäi katsomisen aikana aika monessa kohtaa olo, että minimalismia kuvataan jopa uskontona. Tavarataivas on hyvä suomalainen dokkari (mies pakkaa koko omaisuutensa varastoon ja saa hakea yhden tavaran päivässä), mutta sen katseluaika Areenassa on loppunut enkä tiedä onko sitä muualla saatavilla.
Kirjapuolelta on kans The 100 things challenge, jossa kirjoittaja haluaa kokeilla raivata omaisuutensa 100 esineeseen. Toisaalta tuossa oli hirveästi rajauksia siitä mikä on hänen henkilokohtaista omaisuutta, mitkä tavarat ryhmitellään yhdeksi tavaraksi ja niin edelleen...
Youtubessa on paljon dokkareita ja myös audiokirjoja. Oma lempparini on Fumio Sasakin "goodbye, things".
Olen jo pari vuotta myynyt tarpeetonta.
Tavoitteena on kerran kk tehdä 10 myynti-ilmoitusta.
Tänään laitoin lapseni liian pientä 10 paitaa myyntiin.
Tein myyntipuun, jokaisesta kuvat, lähtöhinta1 e kpl, osta heti 25 e.
2 h myöhemmin oli kassi haettu.
Sain vanhemmiltani ison paketin. Lapsuuden tuttu käy kotipaikkakunnalla välillä ja tuo lähes aina jotain vanhemmiltani.
Vanhemmat vievät ne hänen vanhemmilleen ja vastaavasti minä haen ne hänen luota.
Tänään poikkeuksellisesti ilmoitti tuokin suoraan minulle.
Kassissa oli iso kasa shampanjalaseja ja muuta vst, jotka olivat aikoinaan meidän häissä, kuten myös veljeni ja siskoni.
Aloin jo pesemään ekoja, pitää yrittää nämä laittaa mahd pian johonkin hääryhmään myyntiin.
Pointti on vähän kerralla mutta kokoajan.
Nyt tämä 25 e låmmittää mieltä paljon enemmän kuin liian pienet paidat.
Astiat ovat olleet käyttämättä yli 10 v.
Vanhempien kotona yhdestä isosta komerosta lähti sisältö tänne ja ehkä joku hääpari saa halvemmalla tarpeellista häihinsä.
Tarpeeton kiertoon