"Vaimo ei halua ikinä seksiä"

Eli näin se vaan meillä meni kun konttas yli niin aina paukahti......

Onko täällä ruvettu kirjoittamaan jotain kryptista kieltä vai ootteko te aineissa?

Kiitokset teille palstalle kirjoittelevat miehet.



Keräsinpä rohkeuteni ja otin seksin puheeksi, jälleen. Aloitin tuttuun tapaan siitä, miten on ikävä miestä ja läheisyyttä ja etten halua että ajaudumme erilleen ja sitä rataa. Mies meni varautuneeksi, niin kuin aina. Kun viimein pääsin siihen seksiin asti, mies oli jo ihan hiljaa ja näytti siltä, ettei halua kuulla enempää. Sitten muistin miten te miehet täällä palstalla kirjoitatte. Faktat pöytään kiertelemättä ja kaunistelematta. Kun ongelma oli määritetty, mies helpottui. Monta väärinkäsitystä aukesi.



Itse sitä tajuamatta olin aina ottanut väärän lähestymistavan asiaan. Naisena halusin aloittaa siitä, mikä on hyvää suhteessa ja mitä minä toivon ja yritin myös kysyä mitä mies haluaisi. Onko jotain pielessä hänen mielestään jne. Yritin asettaa ikään kuin koko ongelma oikeisiin mittasuhteisiin ja välttää loukkaamasta miestä. Kuvittelin sanovani, että välitän hänestä ja tarvitsen häntä, mutta sitten on tämä yksi juttu josta haluaisin puhua. Mies kuuli tämän niin, että kaikki suhteessa on pielessä ja sitten vielä seksikin. Hän oli varautunut, koska luuli, että pohjustan jotain vakavampaa juttua kuten ehkä eropäätöstä. Hänestä dramatisoin liikaa keskustelua.



Oli mahtava keskustelu ja nauroimme helpottuneena molemmat, miten turhaan ongelmat kasaantuvat vain väärinkäsitysten vuoksi. Vedin tästä ja joistakin kirjoituksista tällä palstalla sellaisen johtopäätöksen, että miehet haluavat mennä suoraan ongelman ytimeen. Selvittää asian fakta faktan perään ja sitten mietitään ratkaisuja. Naiset taas haluavat lähestyä ongelmaa tunnepitoisemmin ja korostaa välittämistä läheisyyttä ja rakkautta. Rajata ongelman ensin tunnekentässä ja sitten kun fiilis on tarpeeksi rento (mikä tosiaan oli oikeasti tarkoitukseni) mennä vasta itse asiaan. Fakta faktan perään on naiselle ehkä liian rankka ja hyökkäävä aloitus. Lienenkö ihan väärässä?

Olet juurikin käsittänyt, mikä ero on miehen ja naisen tavassa käsitellä ongelmia. Onnittelen ja neuvoa toisiakin ottamaan opikseen.



m

Se puhumattomuus ei muuten ole sukupuolesta kiinni vaan se kasvatus.

Itse olen saanut kasvatuksen jossa seksi on luonnollinen asia ja sitä ei pidä salata.

Vaimoni saanut kasvatuksen jossa seksi on synti ja sitä harrastetaan vain lapsen tekoa varten.

Arvatkaa kumpi haluaa ja puhuu ja kumpi yrittää livistää ettei tarvitsisi puhua.

No se vaan on näin ja eikä se enään miksikään muutu ....

Syyt miehen seksittömään elämään kotona on melkein pääasiassa aina miehessä.

Hohhoijaa näitä sotanorsujen juttuja.

- miksi mies kuvitteli, että kukkien tuominen riittää korvaamaan sen, että hän oli ollut koko viikon klo 7-18 töissä ja vielä viikonlopunkin työreissulla?

!

Tämä meni nyt vähän yli hilseen...

Ehkä sun kannattais erota. Ssulle työtön mies ja sun nykyiselle miehelle joku joka osasa olla muutakin kuin pelkkä äiti.

Eli nämä viestit ei jatku oikeassa järjestyksessä sillä välillä tuntuu että näissä ei ole päätä eikä häntää......

Naisen ei kuulemma tarvii panostaa suhteeseen kun on pillu millä kiristää sanoi vaimoni kerran suuttuessaan ....

että semmosta pojat tässä meille mietittävää....

ainoastaan pillunko vuoksi te miehet suhteissanne elätte? Ihan oikeestiko? Jos sitä ei välilä saa kun vaimon ei tee mieli, niin siihenkö se maailma kaatuu ja suhde samoin?

Mulla meni aikoinaan halut e-pillereistä taysin, olivat sinäänsä oikeinkin tehokas ehkäisymuoto! Myöhemmin lähes jokaisen seksikerran jälkeen sain virtsatietulehduksen (varotoimista, siis pesuista ja pisuista huolimatta), johon sain sellaista antibioottia, joka otetaan jokaisen seksikerran jälkeen. Jos ette ole koskaan virtsatieinfektioita sairastaneet, niin ette ehkä ymmärrä, mutta sen pelko jo pelkästään riitti tappamaan orastavat halut. Lisäksi ei ole mukava ajatus vetää antibiootteja useita kertoja viikossa koko elämäänsä. Saman miehen kanssa olen edelleen yli 15 vuoden jälkeen ja seksielämä ei ole älyttömän aktiivista, ajoittain suorastaan kuollutta, mutta monenlaisia kausia on siis mahtunut elämään ja mahtunee vastakin. Seksi on meillä olut vain yksi tekijä suhteessa, ei se johon suhde perustuu, eikä se, mihin suhde kaatuisi.

Seksillä kiristäminen onkin ihan toinen juttu, se on järjetöntä, tekee sitä kumpi vain. En vain usko, että se on kovinkaan yleistä -ilman jotain muutakin syytä.

Yhdessä 14 vuotta, avioliitossa siitä 10. Useampi taistelu voitettu ja avioliittoa voi kutsua hyväksi. Vaimoni on kaunis ja seksikäs ja lähes päivittäin kerron hänelle tästä. Osallistun voimakkaasti perheemme elättämiseen, järjestän harrastukseni ja työni niin, että voin viettää aikaani vaimoni ja lasteni kanssa. Osallistun mahdollisimman paljon kotitöihin. Pidän fysiikastani ja hygieniastani huolta.



Annan vaimolleni hellyyttä ja huomiota. Seksuaalisessa kanssakäymisessä keskityn ensisijaisesti tyydyttämään hänet ennen itseäni ja hän tuleekin lähes aina hyvin tyydytetyksi.



Libidoni on hyvin aktiivinen, vaimoni ei. Asiasta on keskusteltu runsaasti, eikä keskustelu ole ikinä ainakaan auttanut asiassa.



Seksinpuute aiheuttaa pitkään jatkuessaan ärtymystä ja etäännyttää vaimostani. Tiedostan tämän, mutta tunne on niin alkukantainen, että sitä ei pysty ohittamaan. Puutteessa oleminen aiheuttaa siis ongelmia muuten niin hyvässä liitossani. Vaimoni tiedostaa myös asian, mutta ei katso pystyvänsä auttaa asiassa taikka koe olevansa osa ongelmaa.



Tilanne on jatkunut useita vuosia ja pistää pään pyörälle. En halua pettää vaimoani, enkä aiheuttaa ongelmia liittooni. Olen miettinyt maksullisia seksipalveluja, taikka anonyymiä netiseksiä. Itsensä tyydyttäminen vain ituttaa pitkällä juoksulla.



Olen lukenut tämän palstan kaikki kirjoitukset ja toivoisin etenkin naisilta mielipidettä asiaan; Mitä minun pitää tehdä?



M34

... että meillä seksi loppui siihen kun rakkaus loppu. Nyt sitten ollaan yhdessä ihan muuten vaan, mutta sen kerron, että koskaan en tahdo tuon kanssa seksiä harrastaa. En luota häneen, en pidä hänestä, en arvosta häntä, joten miksi antaisin itseni kaikilta osin hänelle?

että miksi ihmeessä edes olette sitten yhdessä???

... että meillä seksi loppui siihen kun rakkaus loppu. Nyt sitten ollaan yhdessä ihan muuten vaan, mutta sen kerron, että koskaan en tahdo tuon kanssa seksiä harrastaa. En luota häneen, en pidä hänestä, en arvosta häntä, joten miksi antaisin itseni kaikilta osin hänelle?

Seksinpuute aiheuttaa pitkään jatkuessaan ärtymystä ja etäännyttää vaimostani. Tiedostan tämän, mutta tunne on niin alkukantainen, että sitä ei pysty ohittamaan. Puutteessa oleminen aiheuttaa siis ongelmia muuten niin hyvässä liitossani. Vaimoni tiedostaa myös asian, mutta ei katso pystyvänsä auttaa asiassa taikka koe olevansa osa ongelmaa.

Aivan liian tuttu tarina, kiitos sen jakamisesta.

Tämä on mielestäni tärkeä kaikkien epätasapainoisesta seksisuhteesta kärsivien (oli sitten oma halu liian pieni tai iso verrattuna toiseen ymmärtää):

[b]Seksi on fyysinen tarve, kuten uni tai syöminen.[/b]

Se voi kuulostaa karulta, mutta se on totta. Jotkut selviävät vähemmällä unella tai ruoalla kuin toiset, mutta ne jotka sitä tarvitsevat, todella voivat fyysisesti pahoin silloin kun se puuttuu. Ehkei seksin puute tapa (kuten ruoan puute voi), mutta se voi silti aiheuttaa valtavia fyysisiä ja henkisiä tuskia ja arpia. Itsetyydytys voi auttaa väliaikaisesti, mutta harvoin pitkäkestoisesti.

Sen osapuolen joka ei tätä fyysistä tuskaa tunne, on vaikea ymmärtää miten vaikeassa tilanteessa toinen elää. Hänellä on omat, usein henkiset tai jopa fyysiset syynsä, olla haluamatta tietenkin - eivät kaikki todellakaan pihtaa kostaakseen tai hallitakseen. (Nyt en puhu sairaustilanteista, ne ovat tietysti tarina ja asia erikseen.) Paljon haluavalle on vaikea taas ymmärtää miksi toinen ei halua, tai miten ahdistavaa on kun toinen haluaa ja itse ei... Ratkaisua on vaikea löytää, kun molempien tarpeet ovat ristissä ja solmussa.

Silti aivan liian usein kuulee tarinan jossa haluava yrittää vaikka mitä, ja toinen ei silti ole valmis tulemaan lainkaan vastaan jos syttymistä ei tapahdu. Tämä on mielestäni väärin, jos rakastaan oikeasti rakastaa. Ei meistä kukaan kai toiselle kipua tai sairautta toivo, joten hyvässä suhteessa molempien pitäisi ottaa "ongelma" omakseen ja pyrkiä ratkaisuun. Myös sen, joka ei seksiä halua, eikä siten näe mitään ongelmaa siinä ettei seksielämää ole (tai se on äärimmäisen vähäistä)...

Siinä vaan ei auta tämä nykymantra siitä, ettei pidä haluta jos ei haluta. Kun toista rakastaa, voi myös yrittää tai jopa päättää haluta joskus myös silloin kun ei "haluta". Jos ei koko aktia, niin rakastavassa ja lämpimässä ilmapiirissä voi tarjota toiselle tyydytysapua kun itse ei sitä juuri nyt kaipaa. Moni puutteessa elävä todennäköisesti nauttisi valtavasti tällaisista hetkistä, eikä lopulta toisenkaan tarvitse alistua mihinkään - tekee vain toiselle hyvää siten kuten rakastavassa suhteessa toivottavasti usein tehdään.

Hyvässä suhteessa molemmat ottavat vastuuta toisen tarpeista ja haluista, myös silloin kun omat tarpeet ja halut ovat erilaisia. Ennen kuin joku sanoo että ei seksi voi olla sellainen asia, niin minä sanon että juurikin seksi ON sellainen asia. Montaa muuta tarvetta ja asiaa voi tyydyttää muualla, mutta sitoutuneessa parisuhteessa seksiä voidaan harrastaa vain yhdessä. Sama koskee tottakai yhteistä hellyyttä ja muita tunne-elämän muotoja, joita en tässä yritä väheksyä. Seksi on kuitenkin erityinen siksi, että siihen liittyy voimakas biologinen ja fyysinen tarve, jonka puuttuessa tilalle tulee puutteessa elävälle todella tuskainen olo.

Olen lukenut tämän palstan kaikki kirjoitukset ja toivoisin etenkin naisilta mielipidettä asiaan; Mitä minun pitää tehdä?

...niin ja piti sanomani, jos kaikki tosiaan mitä kerrot omasta yrityksestäsi ja panostuksestasi pitää paikkansa niin ikävä kyllä on pakko sanoa:

Sinä et voi tehdä mitään. Sinun vaimosi pitäisi vuorostaan tehdä asialle jotain, omistaa ongelma yhdessä ja ymmärtää että epätasapuolinen seksielämä on yhteinen asia rakastavassa parisuhteessa.

Jos voit edesauttaa tämän ymmärryksen syntymistä hänessä, voit ehkä tehdä jotain. Mutta jossain vaiheessa tulee piste jossa on pakko todeta että myös "pihtarilla" (vaikka ei tahallaan pihtaisikaan) on vastuunsa avioliiton seksuaalisesta puolesta.

Kirjoitin tuossa jo aiemmin, miten meillä joitakin väärinkäsityksiä aukaisi se, että osasin lähestyä asiaa miehen kannalta paremmin. Yritin siis keskustella asiasta "kuten mies" ja se auttoi. Tuntuu, että nyt ollaan menossa parempaan suuntaan. Ainakin toivon niin.



Jospa yrittäisit sinäkin lähestyä asiaa toiselta kantilta (jos et vielä ole koittanut). Siis aloittaa jotenkin niin, että "Kulta rakas. Tiedätkö, että rakastan sinua tosi paljon ja minun on ikävä sinua." Puhu läheisyydestä, välittämisestä ja hellyydestä ja tuo esiin pelkosi ettet halua ajautua erilleen. (Mutta ei uhkaavaan sävyyn "Kohta lähden käveleen".) Äläkä missään nimessä hermostu tai provosoidu väittelyyn. Se usein on tehokas keino viedä keskustelu pois itse asiasta. Jos vastaveto on tämä, ole mieluummin selvästi surullinen siitä, ettet saa keskusteluyhteyttä vaimoosi. Nainen tulkitsee arkaluontoisen keskustelun aloituksen usein hyökkäykseksi. Sano ettet todellakaan halua tapella tai aiheuttaa pahaa mieltä. Odota, että tämä vastareaktio menee ohi ennen kuin jatkat. Vältä mahdollisimman pitkälle sanaa seksi, koska se saa aikaan vastareaktion "Ai jaaha. Taas tämä on tätä vonkausta." Esitä seksi enemmän hellyytenä ja rakkautena kuin fyysisenä tarpeena.



Yritä pysyä asiallisena ja rauhallisena. Vältä myös marttyyriasennetta. Älä syyllistä, äläkä esitä heti omia ratkaisuvaihtoehtojasi. Niistä ei ole mitään hyötyä, jos vaimosi ei pidä asiaa ongelmana. Sano vain miltä sinusta tuntuu (rakkaus, ikävä, läheisyyden kaipuu) ja anna vaimosi ehdottaa jotakin ratkaisua. Vasta kun hän on aloittanut ratkaisujen etsimisen, on toivoa, että hän käsittää tilanteenne ja pyrkii sitä korjaamaan. Jos keskustelu on hyvä, sano se hänelle. Sano myös että arvostat sitä, että hän yrittää löytää ratkaisua. Sano vaimollesi keskustelun aikana myös usein, että et halua häntä ahdistaa tai aiheuttaa pahaa mieltä, sillä rakastat häntä. Älä lähde "Katsotaan kumpi on oikeassa" -linjalle. Keskustelun jälkeen on lisäksi riski, että vaimosi tuntee itsensä nurkkaan ajetuksi. Sano, ettet halua että hän kokee niin, ja ettei se ole tarkoituksesi. Sano vielä kerran että rakastat häntä ja haluat että hän on onnellinen. Älä odota seksiä heti, vaan anna vaimolle aikaa sulatella asiaa.



Toivottavasti näistä vinkeistä olisi sinulle hyötyä. Koppaan kyllä vähän tuota edellistäkin mielipidettä, että yksin ei voi asioita ratkaista, jos toinen ei niitä halua ratkaista. Kuulostaa kuitenkin siltä, että vaimosi rakastaa sinua. Silloin on kaikki mahdollisuudet päästä ratkaisuun tässäkin asiassa.

Nyt kun lukee tarinoita näiden eräiden bitchien käytöksestä niin eittämättä tulee mieleen että tällaisten pillulla kiristävien naisen paikka olisi kotona kyrvän ja hellan välissä.



Tasa-arvo on jo 70-30 naisten hyväksi ja kun pain aamen on kuultu sekä lapset, omakotitalo, kartano-Volvo ja labbis hommattu niin miestä ei enää tarvitsekaan kuin talonmieheksi, lapsenlikaksi, kotipiiaksi ja sponsoriksi.

että melkoinen provo tämäkin.



Tuolla asenteella kun keskusteluun käy, niin onko ihme, jos ei sopua synny?

"Anna minulle nyt heti tässä paikassa kaikki mitä haluan. Ämmä!"

Kotona pitää olla se kiltti ja hellä aviomies muijalle ja lapsille. Vakipanolle se äijä joka tulee ja ottaa naisen. Jos nämä kaksi asiaa voisi yhdistää luopuisin heti vakipanosta, ja muija voisi lopettaa juoksunsa omalla tahollaan.

Siis alkuperäinen otsikkohan pitäisi olla: Vaimoni ei halua koskaan seksiä aviomiehensä kanssa.



Kyllä ne muut miehet teidänkin naiset saa syttymään;) Kuten tuolla topicissa on jo tullut ilmi...

Siis alkuperäinen otsikkohan pitäisi olla: Vaimoni ei halua koskaan seksiä aviomiehensä kanssa.

Kyllä ne muut miehet teidänkin naiset saa syttymään;) Kuten tuolla topicissa on jo tullut ilmi...

Vai olisiko kuitenkin niin, että äiti on opettanut kotona näin:

http://www.haat.fi/artikkeli.shtml/743937?parisuhde

Seksin haluaminen kun tuntuu olevan joistakin naisista vielä 2000-luvullakin kiellettyä.

Eräs mies