Veljen uusi naisystävä (entinen koulukiusaaja) pilaa jouluni

Aika ikävä tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Hei

Muista, että vain sinä itse pilaat joulusi. Jo nyt etukäteen olet päättänyt, että se että entinen kiusaajasi tulee samaan pöytään, on pilaava joulusi. NYT tällä hetkellä, sinä teet ajatuksillasi itsellesi hallaa.

Sinä annat edelleenkin kaiken vallan tunteillesi tuolle naiselle.

Sinun päässäsi syntyy ajatus siitä, että sinulla on kamalaa.

Niin kauan kuin ajattelet, että se nainen pilaa joulusi, niin kauan hänellä on sinuun valta.

Hän teki ne asiat vuosia sitten. Etkö sinä voisi jo kasvaa aikuiseksi? Ei sinun tarvitse unohtaa, mutta oman itsesi vuoksesi kannattaisi antaa anteeksi eli sinun ryhtyä olemaan oman elämäsi herra.

Voisit hyvin etukäteen olla yhteydessä sekä veljeesi että tähän tyttöystävään. Kertoa, että sinulle tuottaa vieläkin vaikeuksia hyväksyä sitä, mitä sinulle silloin tapahtui. Jos haluat päästä tilanteen yli, annat joko hiljaa mielessäsi tytölle anteeksi ja/tai kerrot tytölle, miten paljon pahaa mieltä hän aiheutti.

Pitäisin kyllä hyvin lapsellisena ja ikävänä sellaista käytöstä, että alkaisit vittuilemaan joulupöydässä. Silloin kyllä pilaat muiden joulun ja sitä mukaa aivan varmasti oman joulusi.

Pöyristyttävä oli jonkun ehdotus, että veljen pitäisi valita sinun ja tyttöystävän välillä. Ihmiset muuttuvat. Etkö sinäkin voisi jo muuttaa ajatteluasi?

Kylläpä oli harvinaisen mistään mitään ymmärtämätön vuodatus.

Vierailija kirjoitti:

Muista, että olette "sinun maaperällä" ja sinulla on kotikenttä-etu. Sinun ei tarvitse jännittää miesystävä perheen tapaamista, ei miettiä heidän joulurutiinejaan, eikä tarvitse yrittää tehdä hyvää vaikutusta keneenkään. Voit ottaa tietoisen rennosti ja nauttia omasta vahvasta maaperästä ja katsoa kuinka tuo nilkki yrittää tehdä parhaansa. Älä anna hänen pilata jouluasi! Suhtautuisin mahdollisimman "kuin ilmaa" -tyylillä ja jos veljesi myöhemmin kysyy viileästä suhtautumisestasi, kerro kaikki!

Ot, aloitukseen siis liittymättä (ap:lle täysi sympatia), naurattaa nämä monet kommentit siitä, että "näytille " tulija olisi jokin altavastaaja. Enpä ole itse osannut ajatella niin. Samaa arviointia se näytille tulijakin tekee, katselee että mitäs väkeä täällä on.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö nainen kiusanneensa sinua? Minä olisin voinut käsi Raamatulla vannoa, etten ole ketään kiusannut kouluaikoina. No, muutama vuosi sitten eräs entinen luokkakaveri (ollaan 40v.) otti yhteyttä ja kertoi, että olin yksi hänen kiusaajistaan. Hämmennyin ja kysyin, että koska ja missä tilanteessa. Hän oli kovasti pahoillaan asiasta edelleen ja pyysin toki anteeksi, mutta voin sanoa, ettei anteeksipyyntö ollut mikään kovin aito, koska en todellakaan myönnä tuollaista tapahtuneen. Yhden tilanteen muistin, mutten nähnyt siinä mitään ihmeellistä edelleenkään. Sellaista teinien sanailua, eikä edes erityisen ilkeää. Suurin osa väitteistä oli niin omituisia, että en mitenkään muista. Tuntisin hihiteltiin yläkoulussa, mutta ehdottomasti aina poikajuttuja ja viikonloppuja. Tämä väitti, että naurettiin hänelle kaikki tunnit. Ei tosiaan naurettu. Muistan kasoittain tilanteita, joissa kaveri piikitteli mua yhdestä kestoihastuksesta ja kerrattiin, missä on välitunnilla heppu nähty. Kirjeitä myös asiasta kulki luokassa, mutta tämän naisen mukaan kirjoiteltiin hänestä pilkkakirjeitä. En tietystikään 100% ole, ettei joskus olisi hänestäkin kirjoitettu, mutta ehdottomasti 99% siitä tuntikuhinasta oli niitä poikajuttuja ja muuta. Kamala tilanne. En tietystikään halua, että olisin ollut kenellekään kiusaaja ja tottakai pyydän anteeksi, jos näin on, mutta kun en muista mitään sinne suuntaankaan ja mun muisti on erinomainen.

Mä muistan myös tuollaisia poikajuttuhihittelijöitä luokaltani ja muistikuvissani he olivat ilkeitä bimboja. En toki sanonut että pidin heitä bimboina. Jos joku kysyisi nyt, olivatko he koulukiusaajaajia, niin sanoisin että olivat. Olivat niitä kovistyttöjä jotka kiusasivat monia .

Tällä pilaat muiden joulun. He eivät edes tiedä kiusaamisesta. Mutta minä minä ihmisiä on niin paljon.

Kerro veljellesi. Hänenkin on hyvä tietää millaista ilkimystä tapailee.

Vaikka epäikenkin tätä provoksi ....

Vierailija kirjoitti:

Tällä pilaat muiden joulun. He eivät edes tiedä kiusaamisesta. Mutta minä minä ihmisiä on niin paljon.

Ei ap mitään pilaa jos vaan kertoo totuuden. Se kiusaajatyttö se pilasi sen jo ihan itse. Ei ihmiset niin paljon muutu, että kiusaamiseen altis luonteenpiirre katoaisi kokonaan.

Katsokaa nyt hyvät ihmiset jutun aloitusvuosi, ennenkuin annatte hyviä neuvojanne...

6 vuotta vanha ketju. Lienevätkö jo sovinnon tehneet?

Kerrot koko totuuden kaikille kesken jouluaterian, tietävät sitten millainen saasta on kylässä.

Vanha ketju. Silti ajankohtainen aihe.

Aloituksesta ja vastauksista päätellen ketjun pariin ovat vuosien mittaan päätyneet ne äärimmäisen rääkin käyneet tapaukset, kun teinivuosien tapahtumat ovat näinkin pinnassa. Moni pystyy päästämään irti menneestä, mutta tämäkin ketju todistaa etteivät siihen kaikki pysty.

Useampikin tähän ketjuun vastanneista on kertonut kuinka paljon on nuoruusvuosistaan muuttunut ja kasvanut. Samaan hengenvetoon jatketaankin sitten sujuvasti siitä kuinka kiusaajaa voisi nyt vähän kovistella ja kuinka sen kiusaamisen saisi kostettua.

Fyysisesti olette kasvaneet. Henkisesti olette edelleen siellä yläasteella, nyt kiusaajaksi muuttuneena.

Vierailija kirjoitti:

Kun pystyisinkin puhumaan, mutta miten ihmeessä voisin olla se k*sipää joka pilaa veljeni joulun. Hän taitaa olla tosi ihastunut ja takana muuten rankka syksy ja nyt kun vihdoin näyttää olevan onnellinen (vaikka tosin ihan väärän tyypin kanssa) niin en vaan pysty kertoa asiasta juuri ennen joulua. Ajattelen tavallaan että menneet on menneitä, ei niiden saa pilata muiden elämää, mutta en tosiaan halua sen menneen iskevän vasten mun kasvoja ja juuri jouluna. Ihan mahdottoman vaikea tilanne itselleni. Ja vaikka kuinka ajattelen etten ole enää se yläasteaikojen kiusattu tyttö, niin kun vaan ajattelenkin näkeväni tuon kiusaajan niin tunnen muuttuvani ihan samaksi epävarmaksi tytöksi jota sai potkia henkisesti mennen ja tullen. ap

Ota yhteyttä siihen kiusaajaan. Sovitkaa tapaamminen. Puhutte asiasta. Nauhoita keskustelu. Keksi tapaamiseen joku tekosyy - vasta paikan päällä puhu kiusaamisesta. Jos hän pyytää anteeksi, Sulla on joulupöydässä parempi olo. Jos hän on ilkeä sulle, anna sun veljen ja vanhempien kuulla nauhoitusta. Siis jos hän on oikeasti huono ihminen, miksi haluaisit, että hän on sun veljen kanssa?

oon ite joskus aikuisena törmänny koulukiusaajaan, ikävä sanoa mut ne ei muutu voi aloittaa kiusaan sua joulupöydäs eli kannattaa jo etukäteen sanoo veljelle ja vanhemmil että on koulukiusaaja . itse en suostuisi tapaan ollenkaan, koskaan, aikuisenakaan koulukiusaajaa ja oon toipunu hyvin asiasta.

muutava vuosi sitten jätin menemättä luokkakokoukseen, kun oli kiusattu lapsena ,koulukiusaajani oli sielläkin vain vittuillu minusta, miksei se tullu  ja valitttanu kaikille koko ajan minusta (elämäni menny ok jopa menestystä vähän). eli sosiopaatti sairas paska edelleen, nyt muutkin huomas et se tyyppi kummallinen, miksi haukkuu vaikkei toinen tullu edes paikalle. moni olisi halunnu mut paikalle niistä normaaleista luokkakavereista mut olin tyytyväinen etten mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Kasva aikuiseksi. Mistä tiedät, miten vaikeaa sillä toisella on yläasteella ollut.

Mikään kokemamme vääryys ei oikeuta kiusaamaan muita.

Outoa tuossa on, että miksi tyttis tulee ensinäytille juuri jouluna?

AP, jos veljessäsi on pisaraakaan inhimillisyyttä, ei hän ole tuon kanssa. Oletko varma että on sama? Pyydä veljeä näyttää valokuva ja jos on kiusaaja, sano siitä! Kerro myös vanhemmille. Heti.

Onko tämä vain naisilla tapahtuva ihme-ilmiö että itsetunto riippuu kokonaan jonkun kiusaajan sanomisista?

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju. Silti ajankohtainen aihe.

Aloituksesta ja vastauksista päätellen ketjun pariin ovat vuosien mittaan päätyneet ne äärimmäisen rääkin käyneet tapaukset, kun teinivuosien tapahtumat ovat näinkin pinnassa. Moni pystyy päästämään irti menneestä, mutta tämäkin ketju todistaa etteivät siihen kaikki pysty.

Useampikin tähän ketjuun vastanneista on kertonut kuinka paljon on nuoruusvuosistaan muuttunut ja kasvanut. Samaan hengenvetoon jatketaankin sitten sujuvasti siitä kuinka kiusaajaa voisi nyt vähän kovistella ja kuinka sen kiusaamisen saisi kostettua.

Fyysisesti olette kasvaneet. Henkisesti olette edelleen siellä yläasteella, nyt kiusaajaksi muuttuneena.

Ai nytkö kiusaajan mielestä kiusattu onkin se kiusaaja?

Eteenpäin meneminen, anteeksianto tai irtipäästäminen tarkoittaa juuri sitä, että jättää kiusaajat menneisyyteen, eikä tarvi enää koskaan ajatella saati tavata niitä. Ei vaan tarvitse.

Toki se voi ärsyttää kiusaajia, koska he itse eivät ole kehityskelpoisia.

Komappaan että kiusaajat sosiopaatteja. Sairaalloisen kiinnostuneita kiusatuista. Myhäilevät varmasti innoissaan odottaen jo joulupöytää kiusatun veljen kanssa. Kiusaavat vielä hienovaraisesti varmasti niin ettei muut huomaa. Onnistuvat nujertamaan itsetunnon kierosti

Kuinka narsistinen pitää olla että kuvittelee sen kouluvuosina sua kiusanneen Pissiksen edelleen piehtaroivan sua ajatellen? Ne psykopaatit jatkoivat elämäänsä. Jatkakaa tekin.

Harvinaisen epäempaattisia vastauksia monella. Hyvää joulumieltä ja silleen...

Olen ollut samassa tilanteessa. Asiaan auttoi, kun avasi suunsa. Sanoin perheelleni, että minä en sen naisen kanssa samaan joulupöytään istu, koska hän kiusasi mua 7 vuotta koulussa. Myöhemmin voin tavata, mutta en jouluna, kun pitäis olla kaikilla mukavaa aio tavata ensimmäistä kertaa sitten yläasteen päättymisen eli jos hän tulee niin minä en tule. Perhe, jopa veli, ei niin yllättävästi jopa ymmärsi asian ja veli toi hänet näytille vanhemmilleni sitten myöhemmin.