Helsingin Sanomissa eräs köyhä yksinhuoltaja kertoi, että
ei voinut päästää poikaansa lukioon, koska kirjat maksavat niin paljon. Kertokaa, voiko näin todellakin olla 2000-luvun Suomessa?
Kommentit (170)
Mistä ihmeen lukion lukukausimaksuista? Ei Suomessa sellaisia ole.
Vierailija:
Laiska joka optimoi tuet ja jättää vaikka lapsensa kouluttamatta, jotta itse pääsee mahdollisimman helpolla?Kyllä Suomessa edelleen itsensä elättää ja lapsensa kouluttaa, jos halua on. Se vain vaatii sitä, että ei jää kämppään persiilleen istumaan 18 vuodeksi.
Oli kuntoutunut paljon ja töihin yritti, mutta paprereissa oli se osittainen invalidimerkintä mikä esti työllistymisen, koska työnantajat karsasti.
Tällä hetkellä se oli kai päässyt työharjotteluun. Kyllä jutusta sai sen kuvan että se kovasti yritti, mutta eipä näkynyt missään.
Minusta täysin uskottavaa, tiedän monia vastaavia tarinoita.
Vai mitä ihmettä alat meuhkaamaan?
Mä ihmettelin ainoastaan sitä, että jos TIETÄÄ että oma äiti on oikeasti ollut tiukoilla sen takia, että on kustantanut lapselleen koulutusta, niin jos itse on sen koulutuksen takia saavuttanut menestystä ja mammonaa elämässä, eikö tule ollenkaan mieleen mitenkään palkita sitä äitiä uhrauksistaan? Ihan vaikka äiti ei sitä mitenkään pyytäisikään.
Mä ainakin tuen kaikin tavoin köyhää äitiäni, vien häntä ulos syömään ja tarjoa elämyksiä, joita hän ei osaa itse kaivata ja 2löytää" , koska on aina elänyt köyhästi ja nuukasti, osittain siksi, että meillä lapsilla olisi enemmän. Meillä kun minä myös rakastan äitiäni, eikä vain toisin päin.
Edelleen mua kiinnostaa, että toimiiko tuon yhden vastaajan äitisuhteessa minkäänlainen vastavuoroisuus, vai nauttiiko tytär nyt vain koulutuksensa hedelmistä, ja äiti jatkaa köyhyydessä...
Fletch:
Täällä vanhempien (tai siis äitien) pitäisi aina luopua ihan kaikesta itse haluamastaan lapsen hyväksi (vaikka millaisilla kärsimyksillä koko perheelle) kunnes lapsi on 3-vuotias. Sen jälkeen sitten hiljalleen tämä kaiken nielevä äidinrakkaus sitten ilmeisesti hiljalleen hiipuu, kunnes kouluikäisestä ja sitä vanhemmasta ei enää tarvitse välittää pätkääkään eikä heidän eteensä pidä ikinä tehdä mitään, pilalle vain menevät, jos saavat oman huoneen, vaatteita päälleen, harrastuksia tai mennä lukioon.
työhönottajina ovat just niitä jotka katsovat papereita ja sanovat luuseri laiska sosiaalipummi ei ikinä meille töihin.
Näin se aina menee.
Vierailija:
Oli kuntoutunut paljon ja töihin yritti, mutta paprereissa oli se osittainen invalidimerkintä mikä esti työllistymisen, koska työnantajat karsasti.Tällä hetkellä se oli kai päässyt työharjotteluun. Kyllä jutusta sai sen kuvan että se kovasti yritti, mutta eipä näkynyt missään.
Minusta täysin uskottavaa, tiedän monia vastaavia tarinoita.
aina muutama kappale jokaista tarvittavaa oppikirjaa. Vähävaraiset lainasivat ne sieltä. Muutenkin oma kirjasto oli tosi kätevä. Vahinko, että useimmissa lukioissa ei ole
minusta lehtijuttu oli todella hyvä ja kerrankin köyhyydestä tehtiin köyhyyden kokemusta kuvaava juttu.
Mutta minullakin tuo kirjajuttu pomppasi silmään muuten oivallisesta jutusta, ja olen sitä täällä kummeksunut, koska olen itse puurtanut oman lukioni läpi vielä kovemmissa olosuhteissa.
Jos vanhemmilla on varaa, niin on totta kai kustantavat mitä vaan lapsilleen halutessaan. Jos taasen vanhemmat joutuvat tinkimään paljon omasta hyvinvoinnistaan taatakseen lapsilleen mahdollisuuden kouluttautua, ja elävät senkin jälkeen köyhyydessä, on jokseenkin ihmeellsitä, jos tällaiset lapset itse menestyessään eivät yhtään auta vanhempiaan.
Vai onko se tosiaan niin, että monella se perhe ja auttaminen toimii vain yhteen suuntaan: vanhemmilta lapselle?
Vierailija:
ovat aivan sairaan luusereita jos yh:n lapsi on luuseri mikäli se ei onnistu tienaamaan itselleen lukiokirjoja (kun se on ekaksi hankkinut rahat äitinsä ja itsensä elämiseen toimeentulotuen ja asumistuen lakatessa).Jep jep ja terveisiä zysselle.
Vai pitäiskö köyhälle maksaa ythä paljon kuin rikkaalle, vain sillä erotuksella, että köyhä ei tee töitä?
että olin 14- ja 15-vuotiaana kesätöissä, sitten vaihdoin täyspäivätyöhön ja iltalukioon. Sitten olin edelleen kokopäivätöissä ja opiskelin yliopistossa tutkinnon.
Niin minä sen tein. Isäni muuten kuoli kun olin 14, joten enpä häneltä opiskelurahoja saanut. Ja äidillä oli ihan täysi itsessään ja kahdessa nuoremmassa sisaruksessani.
Vaikka sinä olet valmis myymään itseäsi niin älä hemmetti soikoon tyrkytä sitä toisille.
JOs vanhemmilta saa ja ne joutuvat tinkimään on luuseria olla maksamatta takaisin heti kun siihen pystyy.
Mutta kovin mon ei sitä kyllä tee, vaan hoidattaa jälkikasvunsakin niillä köyhillä vanhemmilla. On aika monta esimerkkiä eteen sattunut.
itse asiassa yritin kysellä nuorena lastiksesta, enkö voisi haastaa vanhempiani oikeuteen elatusvelvollisuuden rikkomisesta. Kuulemma teoriassa mahdollista, käytännössä ei.
...siis esim. mutsin rahat meni juomiseen eikä ruokaan. Isä muuten vaan häipyi ja laisti.
Sillä tosin on hyvin vähän tekemistä tämän ketjun aiheen kanssa. Minun äitini ei ollut köyhä, rakastava yksinhuoltaja, joka olisi tehnyt kaikkensa minun eteeni vaan jotain ihan muuta.
Silti itsekin äitinä, ja hyvin erilaisena äitinä kuin omani, minulla on hyvin vahvoja mielipiteitä siitä, mitä olen valmis lasteni eteen tekemään. Ja käytännönkokemusta siitä, että rakkaus ei lopu, kun lapsi täyttää 3 vuotta, jos sitä rakkautta on aluperin ikinä ollutkaan.
Vierailija:
Sinä taas Fletch et varmaan omaa äitiäsi jaksa muistaa millään tapaa?
kun ne rikkaat ova kähminnällä, ahnehtimisella ja riistämisellä ne sikatulot itselleen kaapineet.
Tämä on ihan oikeasti ongelma järjestelmässä, koska se ei kannusta yritteliäisyyteen tai vastuullisuuteen, vaan päin vastoin rankaisee niistä. Säästäminen sentään on mahdollista, kunhan säästää käteisenä, mutta onhan sekin vähän huijaamista. Ainakin sellainen uudistus olisi erittäin tervetullut, että alle 18-vuotiaan perheenjäsenen itse ansaitsemat tulot eivät vaikuttaisi perheen sosiaalietuuksiin. On aika turhaa kuvitella katkaisevansa syrjäytyvien sukupolvien ketjua, jos lapsilta käytännössä kielletään tai tehdään turhaksi kaikki yritteliäisyys, joka voisi parantaa heidän asemaansa. Opetetaan, että pitää vain maata kotona, koska työnteosta rankaistaan.
Vierailija: