Helsingin Sanomissa eräs köyhä yksinhuoltaja kertoi, että
ei voinut päästää poikaansa lukioon, koska kirjat maksavat niin paljon. Kertokaa, voiko näin todellakin olla 2000-luvun Suomessa?
Kommentit (170)
ja jos tietäisin, että joku opiskelijoistani on sen verran varaton, ettei pysty kirjoja ostamaan, laatisin hänelle tärkeimmistä asioista prujut tehtävineen. Kyllä sitä kursseilla muutenkin jo luovitaan ja opitaan ilmankin kirjoja. Opiskelija voisi sitten muistiinpanot tehdä prujuja täydentäen tai vihkoon ja jos ei ole varaa vihkoa ostaa tai kynää hankkia, luulen, että jokainen opettaja on valmis hankkimaan sellaiset opiskelijalle joko koululta tai omasta pussistaan. Näitä tällaisia täysin varattomia tapauksia on kuitenkin sen verran harvassa, että varmasti pystyis auttamaan.
minusta tässä on suurempi asia taustalla kuin se, että yksittäinen nuori jää ilman lukiokoulutusta, vaikka lukioon haluaisi. Lukiokoulutushan on lähes ilmainen. Ruuat ja opetuksen siis saa ilmaiseksi, mutta kirjat, työvälineet ja kirjoitusmaksut silti pitää itse maksaa. Meidän lukiossa on sellainen linja, että kukaan ei jää ilman lakkia sen vuoksi, ettei ole varaa kirjoituksia maksaa. Jos jollakulla ei oikeasti ole varaa, olemme yhteydessä sosiaaliviranomaisiin saadaksemme nuorelle rahallista tukea ja jos sosiaalipuoli ei auta, löytyy aina jokin ratkaisu. Jopa yo-lakkeja ja juhlavaatteita on joskus vähävaraiselle opiskelijalle kustannettu, mikä on mielestäni mahtava juttu! Mutta siis se suurempi juttu siellä taustalla: On epäkohta, että kaikki nuoret eivät ole nyky-suomessa samanavoisessa asemassa, kun he valitsevat koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Lukio on yksi väylä " nousta sosiaalisessa asemassa ylöspäin" , mutta tietenkään lukiokoulutus ei yksinään takaa mitään. Se silti voi avata nuorelle sellaisia ovia, joita ei ilman lukiota voisi avata.
t. joku vaan
Itseäni vanhemmat eivät koskaan auttaneet rahallisesti. Tein vähän kesätöitä ja sitten sai jonkun pienen summan opintotukea (pieni juuri siksi että asuin kotona), niillä sain kirjoja haalittua. Ja vanhempani eivät edes olleet erityisen köyhiä. Ei vain tullut mieleen, että lasten koulua pitäisi kustantaa, maksoivathan he sentää asumisen ja syömiseni..:) Harrastukseni eivät juuri mitään maksaneet ja vaatteet ostin itse.
Myöhemmin opiskeluaikana en kuvitellutkaan, että pyytäisin vanhemmiltani rahaa.. Hyvin tulin toimeen asumalla kavereiden kanssa kimpassa ja tekemällä kesätöitä. Rahat riittivät elämiseen ja myös reissuamiseen. Taloudellinen elämänasenne kesti vielä pitkään valmistumisen jälkeen. Kun meni töihin, niin rahaa jäi valtavasti säästöön, kun oli oppinut tulemaan vähällä toimeen.
antaa ne kirjat tuolle perheelle jos olisin tiennyt.
: (
10 lasta ja ITSE olen kirjani maksanut. Käytettynä ostanut.
Jos lukioon on halua niin varmasti löytyy rahat kirjoihin.
Voi olla, että pojalla ei ollut halua mennä lukioon ja sitten tekosyynä tuo kirjajuttu!
Mutta se on totta, että lukiokirjat maksavat kaupassa ihan törkeän paljon, olisi tosiaankin aika vanhempienkin puuttua tähän epäkohtaan, tämähän on silkkaa rosvousta! Vielä vuoden välein kehdataan vaihtaa kurssikirjat, ihan vaan rahan takia. Kummallista, itse olen tehnyt yliopistotutkinnon ja opiskellut lainaamalla kirjastosta lähes jokaisen tarvittavan opuksen. Tämä siis onnistuu yliopistossa, mutta lukiossa ilmeisesti ei.
opintotukea vaikka äiti köyhä yh olikin ja vielä useampi lapsi. Että aika tarkat rajat siinäkin on, minulla vielä alennettiin sitä kesken kouluajan vaikka tulot eivät yhtään muuttuneet.
Vierailija:
Jos äiti on köyhä yksinhuoltaja ja lukiolainen asuu kotona, niin ellei isänsä ole ökyrikas, saa täydet opintotuet.Lukiolainen saa myös opintolainaa, 200e kuussa, millä saa kirjoja ihan kivasti ja korot ei päätä huimaa.
Lukiolainen voi käydä töissä ja tienata 500e kuussa ilman että vaikuttaa opintotukiin, sillä rahallakin saa paljon ostettua.
Joka kirjaa ei ole pakko ostaa omaksi ja nimenomaan uutena, kurssikavereiden kanssa voi esim. ostaa puoliksi, lainailla ja kierrättää.
Lukiokirjoja saa käytettynä, vanhemmilta lukiolaisilta. Koulun kirjastosta löytyy juuri siinä koulussa käytettäviä kirjoja ja kaupungin kirjastoissa on perusvalikoima, ja jos tietty kurssikirja puuttuu, sitä voi hakea tilaukseen.On äidiltä, vaikka sitten minimitoimeentulotuella elävältä, varsinaista marttyyriyttä ettei päästä lasta lukioon vaikka lapsi haluaisikin opiskella. Tuohon lukionkäyntiinkin löytyy lukuisia rahansäästöhelpotuksia, mutta jos ei sellaisia halua käyttää vaan mieluummin kärsii, niin äidin tyhmästä päästä kärsii myös lapsi. :/
Köyhyyttä ei Suomessa mittaa se, että onko jääkaapissa ruokaa ja onko katto pään päällä, vaan se, pystytkö elämään selaista elämää kuin keskimäärin meidän yhteiskunnassamme eletään. Suomessa keskiverto lukiolainen ei maksa itse kaikkia kirjojaan, hänen ei ole pakko käydä töissä ylläpitääkseen perheensä elintasoa.
Sen jälkeen ei enää olekaan niin väliä, mitä sille lapselle tapahtuu. Tosiasia on, että täällä joutuu jo moni 3-vuotiaskin aikuistumaan. Ei ihme, että lapset ja nuoret voivat huonosti, kun lukee tämän palstan äitimateriaalin kirjoituksia. Kehdataan jopa arvostella sellaista yh-äitiä, joka kustansi lapsensa opinnot, ei hyvää päivää taas jälleen kerran...
Monelle yh:lle on täysi mahdottomuus maksaa yksin niitä kirjoja eli jos ei lapsi suostu hankkimaan jotain työtä niin jää lukio käymättä. Ammattikoulussakin kirjat toki maksavat mutta ei kuitenkaan ihan niin paljoa kuin lukiossa.
Mua ei säälitä tuollaiset yh:t jotka ei osaa lapsilleen perusoikeuksia taata!
Ja se jääkiekon lopettaminen, no hitto, minusta aina pitää ne harrastukset ajatella niin, että niihin repii sen rahan vaikka persettä myymällä, jos ne kerta on aloitettu ja lapsi on innostunut.
Mua ei koskettanut sen akan takia. Lapsen puolesta surin.
T. eräs jonka kaveri ei myös saanut lukion kirjoja kotoa ja ekaan vuoteen jäi opinnot, nykyään narkkari, entinen 10 oppilas. Ja arvatkaa mihin ne lukionkirjarahat mammalla ja papalla meni...?
jos toimeentulo on tosiaan kympeistä kiinni. Aika tiukkaa heillä tuntui olevan.
Olisikohan hyvä, jos olisi olemassa jokin taho joka myöntäisi stipendejä tällaisiin tarkoituksiin? Vai sotiiko se hyvinvointivaltioajatusta vastaan? Tarkoitan, että voidaanko myöntää, että stipendit ylipäänsä ovat tarpeen jotakin sellaista perustarvetta kuin lukiokirjoja varten.
Vierailija:
Mua ei säälitä tuollaiset yh:t jotka ei osaa lapsilleen perusoikeuksia taata!
Ja se jääkiekon lopettaminen, no hitto, minusta aina pitää ne harrastukset ajatella niin, että niihin repii sen rahan vaikka persettä myymällä, jos ne kerta on aloitettu ja lapsi on innostunut.Mua ei koskettanut sen akan takia. Lapsen puolesta surin.
T. eräs jonka kaveri ei myös saanut lukion kirjoja kotoa ja ekaan vuoteen jäi opinnot, nykyään narkkari, entinen 10 oppilas. Ja arvatkaa mihin ne lukionkirjarahat mammalla ja papalla meni...?
Minä köyhän yh:n lapsena olen käynyt töissä 15-vuotiaasta.
Itse ostin lukion kirjat, niinkuin senkin jälkeisen koulutuksen välineet.
että poika pääsisi lukioon.
Kyselin just tossa toisessa ketjussa, että onko yh:t jotenkin huonoja ihmisiä. Taas tuli valaisua tuohon asiaan. Kiitti vaan.
se riippuu vanhempien tuloista, jos kotona asuu. tuo poika varmaan olisi saanut, ellei satu olemaan superrikas isä.
Suomessa kun KAIKILLA on samanlaiset lähtökohdat hankkia itselleen koulutus. Ja PASKANMARJAT. Kyllä sitä näkee vieläkin niin suuria tuloeroja kun vertaa kitkuttavia köyhiä opiskelijoita joihinkin Hankenin pappa betalar opiskelijoihin, jotka eivät maksa varmaan penniäkään omasta koulutuksestaan...
Minä olen ollut töissä 14-vuotiaasta, mennyt päivätöihin ja iltalukioon, koska äiti jäi leskeksi, eikä koulunkäyntiin ollut varaa. Nyt on akateeminenkin loppututkinto. Eli ei se siitä voi olla kiinni, kyllä on enempi päästä kiinni.
sitä opintotukea jo siinä aloitusvaiheessa, 16-vuotiaana?
on nöyryyttä käydä sitä apua hakemassa. JA se poika olisi voinut itsekin käydä sen lukion vaikka neljässä vuodessa ja tehdä samalla jonkin verran töitä jotta olisi saanut ostettua niitä kirjoja.
Tällasille tyypeille multa ei kyllä löydy yhtään ymmärrystä! Aivan turhaa ainakaan ruikuttaa, että nyt se köyhyys sitten periytyy, jos ongelmanratkaisukyky on tuota tasoa.
T: Itseki umpiköyhien vanhempien lapsi, ja hyvin onnistui kouluttautuminen kun sen eteen oli valmis tekemään töitä.
Vierailija: