Lue keskustelun säännöt.
Maksatteko vuokraa jos asunto on avopuolison?
28.10.2013 |
Pitääkö mielestänne avoliittoon muuttavan puolison maksaa vuokraa avopuolisolleen, jos asunto ja asuntovelka on hänen? Onhan epäreilua, jos toinen maksaa asuntovelkaa ja toinen ei maksa asumisestaan mitään. Toisaalta on myös muuttajan kannalta epäreilua, jos hän maksaa osan toisen asuntovelasta mutta mahdollisen eron tullessa hänelle ei jää siitä mitään käteen. Mikä tässä olisi oikea ratkaisu?
(Asunnon yhteinen omistus ei tule kysymykseen, sillä toisella ei ole varaa ottaa asuntovelkaa niin paljon.)
Kommentit (103)
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:31"]
Mitä muuten avoerolaki oikeastaan tarkoittaa käytännössä? 5 vuotta yhdessä tai yhteinen lapsi, ja omaisuus on käytännössä molempien, ainakin osittain? voiko tehdä avo(liitto)ehtoa?
Näyttäisi, että ei kovasti suosita toinen maksaa asumisen ja toinen ruoan -mallia?
Onko tuo laki nyt sitten reilu ja varmuudella tasapuolinen kaikille, vai tekeekö asiat entistä hankalemmiksi?
[/quote]Pelkään, että se tekee asiat hankalammiksi. Ennen oli mahdollista sopia keskenään miten toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:18"]
Mikä jääkaappisääntö??
Miksi avopuolison pitäisi kasvattaa sinun varallisuuttasi? Vastaa mulle tähän.
Eikä tietenkään kiinteistösijoittajaesimerkki ole sama asia, kenekään ei ole avoliitossa asuakseen pakko ottaa toisen liiketilaa käyttöönsä.
[/quote]
Älä hermostu, tämä oli vain asian pallottelua ilmassa :).
Sen vuoksi voisi "pitää", että muutenkin sinun mielestäsi se olisi luontevaa vaikka nyt se liiketila vuokraamalla - ymmärsin siis, että mielestäsi olisi ok pyytää toiselta markkinahintaista vuokraa siitä tilasta ihan kuin keltä tahansa ulkopuoliseltakin.
Tottakai yhteinen nuotti löytyy tai sitten ei muuteta saman katon alle ollenkaan. Minä vain lähdin ihmettelemään sitä ajatusta, että kun erikseen toisen vuokralla ja toisen omassa kämpässä asuessaan karttuu aina jonkun ulkopuolisen varallisuus, niin miksi se omaisuuden kartuttaminen pitäisi pysähtyä siinä vaiheessa kun muutetaan saman katon alle. Kun molemmat kuitenkin ovat vapaita tekemään ylimääräisillä rahoillaan mitä haluavat, oli se sitten kenkäkauppa tai ruletti tai pörssi tai kiinteistöt.
Sekin on monesti mahdoton ajatus, että toinen maksaisi puolta siitä mitä samasta joutuisi maksamaan vuokraa. Sehän rajaisi merkittävästi erilaisilla tuloilla elävät asumaan ikuisesti erillään, jos toinen on ehtinyt tottumaan omaan asuntoon joka on kymmenen kertaa isompi kuin toisen vuokakämppä minkä juuri ja juuri pystyy maksamaan.
Mun mielestä on törkeää, että toinen kasvattaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Yhteisessä asunnossa, kun asutaan, niin juoksevat kulut puoliksi ja lainan omistaja maksakoon lainansa. Jos lainanomistavalle menot käyt kohtuuttomiksi tällä jaolla, niin siinä vaiheessa osa asunnostakin pitää siirtyä toisen nimiin, jos tämä alkaa sitä maksamaan. Liian usein varsinkin naisille käy niin, että miehet kerryttää omaisuuttaan maksamalla lainaa ja naiset kuluttavat oman palkkansa ruokaan, yhtiövastikkeisiin jne. Molemmilla kuluu siis yhtä paljon yhteiseen eloon rahaa, mutta toinen laittaa rahat "omaan taskuun" ja toisen rahat oikeasti kuluvat niihin menoihin. Eron sattuessa tämä juoksevia kuluja maksanut on tyhjän päällä, kun mitään omaisuutta ei ole kertynyt. Toisella voi sen sijaan olla lähes täysin omaksi maksettu asunto pohjalla. Tuo lainansa toisella maksattanut on se loinen tässä tilanteessa.
En ikinä kehtaisi pyytää kumppanilta rahaa siitä, että tämä asuisi omistusasunnossani. Asumiskulut (sähkö, vesi, netti, yhtiövastike jne.) puoliksi, mutta maksaisin lainani ihan itse.
Ajatuksena: Molemmilla nettotulot 2500e / kk. Toinen laittaa tuosta summasta 800e asuntolainaan ja korkoihin joka kuukausi. Toinen laittaa saman, normaalisti asumismenoihin menevän, summan omasta palkastaan korkeakorkoiselle tilille tai kerryttää omaisuuttaan muulla tavalla, koska tämä summa jää hänelle yli kun toinen maksaa asumisen. Asuntovelallinen ei saa tietenkään mitään toisen säästöpotista, joka muhii pankissa. Kuitenkin toinen osapuoli käyttää joka kuukausi velallisen omaisuutta asumalla asunnossa. Tällä ajattelulla asuntovelallisella pitäisi olla yhtä lailla oikeus käyttää toisen osapuolen säästämiä rahoja omaksi hyödykseen. Jos toinen osapuoli vaikka ostelee kalliita laukkuja omalla kuukausittain säästyvällä osuudellaan, olisi asuntokulut maksavalla osapuolella yhtä lailla käyttöoikeus näihin laukkuihin.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:46"]
Liian usein varsinkin naisille käy niin, että miehet kerryttää omaisuuttaan maksamalla lainaa ja naiset kuluttavat oman palkkansa ruokaan, yhtiövastikkeisiin jne. Molemmilla kuluu siis yhtä paljon yhteiseen eloon rahaa, mutta toinen laittaa rahat "omaan taskuun" ja toisen rahat oikeasti kuluvat niihin menoihin. Eron sattuessa tämä juoksevia kuluja maksanut on tyhjän päällä, kun mitään omaisuutta ei ole kertynyt. Toisella voi sen sijaan olla lähes täysin omaksi maksettu asunto pohjalla. Tuo lainansa toisella maksattanut on se loinen tässä tilanteessa.
[/quote]
Usein niin varmaan käykin ja kannustaisin naisia miettimään vähän valintojaan.
Kun yhtälö yhteen muutettaessa on yleensä se, että molempien asumismenot pienenevät, niin miksi ihmeessä se ylijäävä raha pitää välittömästi käyttää elintason nostamiseen, kun olisi tilaisuus paljon pitkäjänteisempään toimintaan? Mies kyllä tarvittaessa osaa naista useammin erikseen kehottamattakin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä tai sijoittaa rahansa, mutta parempana vaihtoehtona voisi olla vaikka yhdessä tehty sijoitusstrategia sille ylijäävälle rahalle - vaikka siinä suhteessa miten kykyjä on. Tai sitten molemmat sijoittavat tahoillaan kuten parhaaksi näkevät.
Tyhmä on se joka huomaa tilille jäävän kuukaudessa 300e enemmän kuin ennen ja kartuttaa sillä säännöllisesti kenkäkauppiaan varallisuutta tai kantaa kaviaaria miehensä aamupalapöytään joka arkipäivä.
t. 42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastike ja laskut puoliksi, lainasta ja korosta huolehtikoon asunnon omistaja. Ei mitään vuokria missään nimessä. Asunto ei kulu yhtään sen enempää asuu siellä yksi tai kaksi henkilöä, ja vaikka asunnon omistajalle jää vähemmän rahaa käteen hän kartuttaa samalla omaisuuttaan sekä saa hyödyn siitä, että joutuukin maksamaan puolet juoksevista kuluista.
Lainan korot puoliksi. Toisesta tulee asunnonomistaja ja toisella on muhkea pino hienoja laukkuja kaapissaan :) Vaikka fiksumpaa olisi, jos tämä asunnoton (ei koditon) osapuoli ostaisi säästöillään esim. auton omiin nimiinsä ja se olisi yhteiskäytössä. Ai niin, mutta kuka maksaa bensan ja huollon... ojasta allikkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]Ja miksi omistamaton asuja ei maksaisi sitä, mitä omistamaton asuja normaalisti maksaa, eli puolta käyvästä vuokrasta?
Ja omistamaton puoliso voi myös kerryttää omaa omaisuuttaan valitsemallaan tavalla. Vai onko omaisuuden kerryttäminen sinusta syntiä tms.?
[/quote]
ehkä se on vaikea ymmärtää mutta tuossa tilanteessa molemmat voittavat jo sillä, että ne juoksevat kulut puolitetaan. Asunnonarvoa ei alenna se, että siellä asuu 2 ihmistä yhden sijaan. Asunnonomistaja sijoittaa 800e kuussa asuntonsa seiniin ja toinen 800e tilille. Avokki saa rahansa tilinostolla ja asunnonomistaja asuntonsa myymisellä. On väärin, että vain toinen kerryttäisi varallisuutta (=asunnonomistaja) sillä että toinen maksaa vuokraa, ja ei täten voi omaa varallisuuttaan kerryttää.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:17"]
Asunto ei kulu yhtään sen enempää asuu siellä yksi tai kaksi henkilöä
[/quote]
No, toisissa kämpissä voi asua 4-henkinen perhe 5 vuotta ja se on lähtiessä suunnilleen samassa kunnossa kuin tullessa. Joskus yksinäinen nainen tai mies (toisinaan kissan tai koiran avustamana) saa parissa vuodessa priimankin asunnon siihen kuntoon, että kaikki pinnat ja kiintokalusteet on helpointa ja halvinta suosiolla uusia. Hajonta on suurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kun yhtälö yhteen muutettaessa on yleensä se, että molempien asumismenot pienenevät, niin miksi ihmeessä se ylijäävä raha pitää välittömästi käyttää elintason nostamiseen, kun olisi tilaisuus paljon pitkäjänteisempään toimintaan?"
Niin, mutta jos tehdään niin, kuten usein tehdään, eli lainattoman osapuolen rahat kyllä kulutetaan yhteiseen hyvään, mutta sellaiseen, josta ei jää omaisuutta? Lainallinen maksaa lainansa ja lainaton maksaa yhteisiä menoja saman rahan edestä esim. laskujen ja ruoan kautta.
Jos ylimääräistä rahaa jää vielä yhteisten menojen jälkeen, niin jokainen käyttäköön ne, miten haluaa. On vaan kohtuutonta, että jo peruskuukausimenoissa toinen oikeasti maksaa elämisen kuluja ja toinen "maksaa" elämisen kuluja.
Näin tämä harmi kyllä tuntuu monesti menevän, kun ei osata ajatella asioita pidemmälle.
Lainan korkojakaan ei missään tapauksessa puoliksi. Mieluummin lainaton ottaa osan lainasta harteilleen ja maksaa sitä pois saaden myös samalla omaisuutta. Toisen rahallista hyväksikäyttöähän tuo muuten on.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:31"]
On väärin, että vain toinen kerryttäisi varallisuutta (=asunnonomistaja) sillä että toinen maksaa vuokraa, ja ei täten voi omaa varallisuuttaan kerryttää.
[/quote]Miten niin ei muka voi kerryttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:17"]
Asunto ei kulu yhtään sen enempää asuu siellä yksi tai kaksi henkilöä
[/quote]
No, toisissa kämpissä voi asua 4-henkinen perhe 5 vuotta ja se on lähtiessä suunnilleen samassa kunnossa kuin tullessa. Joskus yksinäinen nainen tai mies (toisinaan kissan tai koiran avustamana) saa parissa vuodessa priimankin asunnon siihen kuntoon, että kaikki pinnat ja kiintokalusteet on helpointa ja halvinta suosiolla uusia. Hajonta on suurta.
[/quote]
No normaaleille ihmisillä ei kulu. Tietenkin jo toisen eläin vaikka tekee tuhojaan niin on kohteliasta, että eläimen omistaja maksaa viulut. Siitä huolimatta ei tarvitse vuokraa maksaa elämisestänsä.
Kyllä toinenkin saa toki varallisuuttaan kerryttää, mutta siihen varallisuuteen kuuluisi reiluuden nimissä käyttöoikeus asumiskulujen maksajalle, oli se varallisuus sitten missä tahansa muodossa. Olisiko reilua, jos toinen maksaisi kolmen vuoden ajan asumiskulut ja toinen säästäisi oman osuutensa ja ostaisi niillä vaikka auton/maailmanympärysmatkan/hevosen/kauneusleikkauksen tms. jota asuntomenojen maksaja ei voisi hyödyntää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:31"]
On väärin, että vain toinen kerryttäisi varallisuutta (=asunnonomistaja) sillä että toinen maksaa vuokraa, ja ei täten voi omaa varallisuuttaan kerryttää.
[/quote]Miten niin ei muka voi kerryttää?
[/quote]
No siten että joutuu sitä vuokraa maksamaan asunnonomistajalle. kai tähän seuraavaksi saivartelet, että jollain on varaamaksaa 800e vuokraan ja toiset 800e vaikka sijoitusasunnonlainaan. Puhun nyt yleisellä tasolla normituloisista ihmisistä (= käteen jää 1800e kuussa)
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:40"]
"Kun yhtälö yhteen muutettaessa on yleensä se, että molempien asumismenot pienenevät, niin miksi ihmeessä se ylijäävä raha pitää välittömästi käyttää elintason nostamiseen, kun olisi tilaisuus paljon pitkäjänteisempään toimintaan?"
Niin, mutta jos tehdään niin, kuten usein tehdään, eli lainattoman osapuolen rahat kyllä kulutetaan yhteiseen hyvään, mutta sellaiseen, josta ei jää omaisuutta? Lainallinen maksaa lainansa ja lainaton maksaa yhteisiä menoja saman rahan edestä esim. laskujen ja ruoan kautta.
Jos ylimääräistä rahaa jää vielä yhteisten menojen jälkeen, niin jokainen käyttäköön ne, miten haluaa.
[/quote]
Juuri tätä minä tarkoitin :). Ei se ole mikään "jos" ylimääräistä jää - totta hitossa sitä jää kun molempien kulut pienenevät. Ja jos sitä ei panna talteen tai poikimaan niin silloin se poltetaan elintason nousuun, väittäisin että yleensä enemmän sen elintason nousuun, kenen hanskassa se raha sattuu olemaan.
Tehkää budjetti, katsokaa tiliotteita, ottakaa tavoitteita. Asiasta muodostuu paljon vähemmän riitelemistä kun on hyvässä yhteisymmärryksessä käyty läpi realiteetit ja tehty suunnitelma jota noudatetaan, koska se on molempien etu.
" Ei se ole mikään "jos" ylimääräistä jää - totta hitossa sitä jää kun molempien kulut pienenevät."
Ei välttämättä. Oletetaan tilanne, jossa toinen pariskunnasta asuu isohkossa omistusasunnossa. Esim. omakotitalossa. Toinen taas on asunut yhteenmuuttoon asti pienessä, edullisessa vuokrayksiössä.
Vuokralla asuneen henkilön kuukausikulut ennen yhteenmuuttoa voisivat olla esim. vuokra 250e + sähkö 15e + vesi 15e + netti 15e + ruoka 150e (pieniruokainen, pienikokoinen nainen). Yhteensä 445e
Muuton jälkeen "reiluuden" vuoksi nainen joutuu maksamaan uudessa kodissa enemmän juoksevia menoja kuin miehensä, koska miehellä on harteillaan laina. Siispä naisen harteille laitetaan molempien ruokalasku 450e (sillä mies syö enemmän/kalliimpaa ruokaa), sähkölasku 100e, netti 15e, vesilasku 20e. 585e.
Nainen siis maksaa asumisesta enemmän kuin maksoi aiemmin, eikä kerrytä varallisuutaan tällä rahalla yhtään. Mies sen sijaan käyttää tuon lähes 600e lainansa lyhentelyyn ja "osallistuu" sitä kautta yhteisiin menoihin. Jos nainen on vielä lisäksi pienituloisempi kuin mies, niin ei vaikuta erityisen reilulta järjstelmältä?
Rahasummat revitty ihan päästä. Mutta tajuat varmaan idean?
Olen päässyt todistamaan vastaavanlaista järjestelmää tuttavapiirissäni ainakin kahdesti. En vaan millään ymmärrä, miten naiset suostuvat tuohon.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:31"]
On väärin, että vain toinen kerryttäisi varallisuutta (=asunnonomistaja) sillä että toinen maksaa vuokraa, ja ei täten voi omaa varallisuuttaan kerryttää.
[/quote]Miten niin ei muka voi kerryttää?
[/quote]
No siten että joutuu sitä vuokraa maksamaan asunnonomistajalle. kai tähän seuraavaksi saivartelet, että jollain on varaamaksaa 800e vuokraan ja toiset 800e vaikka sijoitusasunnonlainaan. Puhun nyt yleisellä tasolla normituloisista ihmisistä (= käteen jää 1800e kuussa)
[/quote]Yhteenmuuton pitäisi pienentää sekä asumis- että elinkustannuksia, jolloin tulojen ja menojen erotus jää säästöön. Tietysti on eri asia jos ennen yhteenmuuttoa on eletty miinuksella ja asunnonomistajapuolisosta odotetaan pelastajaa.
Tässä tilanteessahan naisen asumisolot ovat parantuneet, elintason noususta tietysti joutuu maksamaan.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 21:02"]
" Ei se ole mikään "jos" ylimääräistä jää - totta hitossa sitä jää kun molempien kulut pienenevät."
Ei välttämättä. Oletetaan tilanne, jossa toinen pariskunnasta asuu isohkossa omistusasunnossa. Esim. omakotitalossa. Toinen taas on asunut yhteenmuuttoon asti pienessä, edullisessa vuokrayksiössä.
Vuokralla asuneen henkilön kuukausikulut ennen yhteenmuuttoa voisivat olla esim. vuokra 250e + sähkö 15e + vesi 15e + netti 15e + ruoka 150e (pieniruokainen, pienikokoinen nainen). Yhteensä 445e
Muuton jälkeen "reiluuden" vuoksi nainen joutuu maksamaan uudessa kodissa enemmän juoksevia menoja kuin miehensä, koska miehellä on harteillaan laina. Siispä naisen harteille laitetaan molempien ruokalasku 450e (sillä mies syö enemmän/kalliimpaa ruokaa), sähkölasku 100e, netti 15e, vesilasku 20e. 585e.
Nainen siis maksaa asumisesta enemmän kuin maksoi aiemmin, eikä kerrytä varallisuutaan tällä rahalla yhtään. Mies sen sijaan käyttää tuon lähes 600e lainansa lyhentelyyn ja "osallistuu" sitä kautta yhteisiin menoihin. Jos nainen on vielä lisäksi pienituloisempi kuin mies, niin ei vaikuta erityisen reilulta järjstelmältä?
Rahasummat revitty ihan päästä. Mutta tajuat varmaan idean?
Olen päässyt todistamaan vastaavanlaista järjestelmää tuttavapiirissäni ainakin kahdesti. En vaan millään ymmärrä, miten naiset suostuvat tuohon.
[/quote]
En ymmärtäisi minäkään sitä, että tilanteessa jossa ollaan lähellä kaatua nollatasolle nainen ihan reilusti kippaa miinukselle syöttämällä miestään :D.
Tajuan idean, en tajua naista. Ei mitään uutta siis. No, sai toivottavasti kuitenkin käyttöönsä melkoisesti neliöitä entiseen verrattuna. Eron saa muuten vielä isommaksi, jos naisella ei ollut aiemmin tarvetta millekään vakuutuksille ja mies pelasi kunnolla varman päälle ja vakuutusmaksut puolitetaan.
Mitä muuten avoerolaki oikeastaan tarkoittaa käytännössä? 5 vuotta yhdessä tai yhteinen lapsi, ja omaisuus on käytännössä molempien, ainakin osittain? voiko tehdä avo(liitto)ehtoa?
Näyttäisi, että ei kovasti suosita toinen maksaa asumisen ja toinen ruoan -mallia?
Onko tuo laki nyt sitten reilu ja varmuudella tasapuolinen kaikille, vai tekeekö asiat entistä hankalemmiksi?