Ehkä mauttomin lehden palstalla Jokelan murhenäytelmän tiimoilta esiintynyt kommentti tuli vapaa-ajattelijalta, joka
oli ilmeisen katkera siitä, että ihmiset tämänkin surun hetkellä hakeutuivat kirkkoon etsimään lohtua. Hän syytti kirkkoa siitä, että se käyttäisi surua hyväkseen imagomielessä.
En ole erityisen uskonnollinen, mutta eikö kirkon tehtävä korostukin tällaisina aikoina? Ei kirkko ole minusta Tuusulankaan tapauksen yhteydessä yrittänyt ajaa omaa etuaan tai tuonut itseään erityisesti esille. Se on tarjonnut ilmeisesti tiloja ja keskusteluapua.
Kommentit (157)
Tuollaisia kampanjoita kun ei ihan tosta vaan kokoon pierasta.
Vierailija:
Tänään oli tv-uutisissakin juttua kuinka kirkko on käynnistänyt kampanjan houkutellakseen nuoria aikuisia olemaan eroamatta kirkosta.
Vierailija:
kuka maksaa heidän liksansa SPR vai valtio? Vai olinko ihan väärässä? Ihmiset hakekoot lohtua sieltä, mistä sen saavat. Hyvä jos saavat.Mutta takaisin kinaamme. Onko Portugalin ja Suomen kulttuurisesti yhteinen nimittäjä juuri kristinusko vai onko se joku muu? Kristinuskon nimissä on kasvatelti läpi vuosisatojen erilaisia ismejä, koska niitä ei ole millään muilla keinoin voinut levittää, sillä kirkko on toisinajattelijat tuhonnut, niin muutos on täytynyt tehdä sisältäpäin. Joka tapauksessa kristinusko 2000 vuotta sitten ja tänä päivänä ei ole lainkaan sama asia. Ei varmasti mikään muukaan uskonto. Siksi näiden kulttuurien vertailu näin kapeasta näkökulmasta on aika heikkoa.
En sitten tiedä, ovatko alunperin SPR:stä vai mistä.
En ole väittänyt, että uskonto olisi ainoa tekijä yhteiskunnan muotoutumisessa, mutta se on kuitenkin hyvin merkittävä sellainen. Portugali eteläisenä maana ja entisenä siirtomaavaltana, nykyisin Länsi-Euroopan köyhimpinä maina on taatusti osiltaan erilainen kulttuuriperimältään kuin pohjoinen, metsästykseen keskittynyt Suomi, nykyisen Länsi-Euroopan rikkaimpia, korkean teknologian maita. Mutta yhteistä meille on tietynlainen yhteiskuntajärjestys, jonka muotoutumiseen kristinuskolla on ollut oma merkityksensä.
Minusta muuten se, että yritetään poistaa kokonaan tai vähätellä uskonnon merkitys kulttuurin synnylle, edustaa todella kapeaa ja heikkoa näkökulmaa. Yhtään sellaista luonnollisesti syntynyttä kulttuuria ei olekaan, jossa ei olisi voimakkaasti mukana uskonnon vaikutus. Tämä koskee ihan luonnonuskonnoista alkaen kaikkia yhteiskuntia. Toki meillä on ollut vahvasti ateismiin perustuneita, lähinnä sosialistisia yhteiskuntia, mutta niiden elinkaari on ollut melko rajoittunut.
et kristinuskon ja valtion kirkon ystävä olekaan...
Kirkko ei todellakaan ole kampanjoinut MITÄÄN tuollaista.
Morre:
Mutta...
Jos kirkko tosiaan käyttää tätä tapausta markkinointiinsa, niin SE on mautonta. Tyyliin: " Nyt on oiva tilaisuus liittyä kirkkoon, sillä maailma on menossa pahaksi kuten Jokelassakin näkyi, Jeesuksen helmassa olet turvassa."
individualisteja, että eivät kykene minkäänlaiseen yhteistoimintaan, jotta saisivat sitten järjestettyä omilleen sopivia palveluita, kuten parisuhdeneuvontaa ja kriisiapua.
Nähtävästi ainoa mikä onnistuu on kriittisyys.. no sillä ei ihan hirveän pitkälle pötkitä.
Ainoa apu, jonka löysin oli pappi. Minusta hän käytti tilannetta hyväkseen puhuakseen Jumalasta.
Vierailija:
Minusta muuten se, että yritetään poistaa kokonaan tai vähätellä uskonnon merkitys kulttuurin synnylle, edustaa todella kapeaa ja heikkoa näkökulmaa. Yhtään sellaista luonnollisesti syntynyttä kulttuuria ei olekaan, jossa ei olisi voimakkaasti mukana uskonnon vaikutus. Tämä koskee ihan luonnonuskonnoista alkaen kaikkia yhteiskuntia. Toki meillä on ollut vahvasti ateismiin perustuneita, lähinnä sosialistisia yhteiskuntia, mutta niiden elinkaari on ollut melko rajoittunut.
Kristinusko itsessään ei luo minkään sortin demokratiaa, eikä sitä haluakaan. Sen valtarakenne malliin sopii paremmin säätyläismalli, monarkia yms. Nämä " sosialistiset" yhteiskuntamallit ovat olleet lähinnä diktatuureja, joissa on vallinnut yksipuolue järjestelmä. Nekään eivät ole olleet onnistuneita.
Meidän nykyisessä demokratiassamme kirkko mm. edustaa (tosin nyt on ottanut askeleita oikeaan suuntaan) perinteistä patriarkaattista valtarakennetta. Hierarkiaa. Kirkon sisällä ei voida puhua aidosta demokratiasta, miksi sen pitäisi siis uskoa myötävaikuttaneen yhteiskunnan demokratisoitumiseen. Harvassa ovet ne valtiot, joissa kirkko olisi demokratisoitumista edistänyt. Yleensä kirkko on nostanut kätensä ilmaan ja väittänyt olevansa epäpoliittinen järjestelmä (tosin haluaa sotkeutua politiikkan olemalla monopoliasemassa valtionkirkkona). Kummallista kyllä politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista, miksi siis kirkko ei avoimesti ota poliittista kantaa, jos se kerta on yhteiskuntavastuulinen?
Morre:
Kaikki eivät ole vapaa-ajattelijoitakaan.
Ei liene muiden asia hoitaa tätä asiaa kuntoon. Onhan uskonnottomat luoneet Prometheus-leirin ym. uskonnottomille sopivia juhlia. Olisiko nyt aika miettiä myös elämän synkempiäkin hetkiä?
Xandris:
Mahtaako kirkko tarjota vastaavaa kriisiapua myös yksittäisille perheille, joissa esimerkiksi on toinen vanhemmista kuollut liikenneonnettomuudessa...?
Eikä tarvitse olla edes kuolemantapaus. Kirkko tarjoaa myös muissa elämän kriisitilanteissa, esim. työttömyydessä, tukea.
Miksi ei voi olla kaikille suunnattuja toimivia valtionpalveluita? Silloin kaikki olisivat tasavertaisia uskontokuntaan katsomatta.
Vierailija:
Xandris:
Mahtaako kirkko tarjota vastaavaa kriisiapua myös yksittäisille perheille, joissa esimerkiksi on toinen vanhemmista kuollut liikenneonnettomuudessa...?Eikä tarvitse olla edes kuolemantapaus. Kirkko tarjoaa myös muissa elämän kriisitilanteissa, esim. työttömyydessä, tukea.
Vierailija:
Odotin vammaista lasta
Ainoa apu, jonka löysin oli pappi. Minusta hän käytti tilannetta hyväkseen puhuakseen Jumalasta.
Ja paljon isompi ongelma kuin se, jos kirkko saa imagohyötyä kriisiavustaan.
On aika typerää ja hyödytöntäkin yrittää käännyttää henkisesti kriisissä olevaa ihmistä. Valtaosalla se kuitenkin herättää vain negatiivisen vastareaktion, kuten tuolla kirjoittajalla.
Vierailija:
Kristinusko itsessään ei luo minkään sortin demokratiaa, eikä sitä haluakaan. Sen valtarakenne malliin sopii paremmin säätyläismalli, monarkia yms. Nämä " sosialistiset" yhteiskuntamallit ovat olleet lähinnä diktatuureja, joissa on vallinnut yksipuolue järjestelmä. Nekään eivät ole olleet onnistuneita.Meidän nykyisessä demokratiassamme kirkko mm. edustaa (tosin nyt on ottanut askeleita oikeaan suuntaan) perinteistä patriarkaattista valtarakennetta. Hierarkiaa. Kirkon sisällä ei voida puhua aidosta demokratiasta, miksi sen pitäisi siis uskoa myötävaikuttaneen yhteiskunnan demokratisoitumiseen. Harvassa ovet ne valtiot, joissa kirkko olisi demokratisoitumista edistänyt. Yleensä kirkko on nostanut kätensä ilmaan ja väittänyt olevansa epäpoliittinen järjestelmä (tosin haluaa sotkeutua politiikkan olemalla monopoliasemassa valtionkirkkona). Kummallista kyllä politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista, miksi siis kirkko ei avoimesti ota poliittista kantaa, jos se kerta on yhteiskuntavastuulinen?
Kirkko on toki ottanut toimintamalleja myös ympäröivästä yhteiskunnasta ja muuttanut toimintaansa niiden mukaisesti. Meidän yhteiskunnassamme sallitaan avioerot ja naispappeus, vaikka kirkon kanta niihin on alunperin ollut kielteinen. Nykyään esim. naispappeus on ihan itsestään selvää, poikkeuksena tietyt sitä vastustavat liikkeet. Toki kirkolla on vielä petrattavaa, esim. suhtautumisessa homoseksuaaleihin. Mutta en väittäisi silti kirkkoa täysin epädemokraattiseksi.
Uskonto on mielestäni antanut yhteiskuntamme rakenteelle sellaisia arvoja kuin ihmisarvon kunnioittaminen, läheisten kunnioittaminen, vähäosaisten auttaminen, väkivallan tuomitseminen. Nämä asiat löytyvät esim. Raamatusta ja kirkko on omalla toiminnallaan tuonut näitä arvoja osaksi yhteiskuntaamme. Edelleen korostan sitä seikkaa, että ymmärrät varmaan, että yhteiskuntamme olisi melko lailla eri näköinen, jos eläisimme vaikkapa radikaalissa islamistisessa yhteiskunnassa.
Mielestäni yhteiskuntavastuuta voi olla ilman politiikkaa. Aika hassu ajatus, että vain poliittinen valveutuneisuus voisi olla yhteiskuntavastuun edellytys.
Vierailija:
Miksi ei voi olla kaikille suunnattuja toimivia valtionpalveluita? Silloin kaikki olisivat tasavertaisia uskontokuntaan katsomatta.
Käsittääkseni se ei tunnusta mitään uskonnollista näkemystä. Jos joku haluaa valita näiden sijaan kirkon, niin en oikein ymmärrä, miten se voi häiritä uskonnottomia. Jos haluatte oman kriisityötä tekevän järjestön, niin se kannattaa suunnitella ja perustaa itse. Pelkällä marinalla ei nimittäin päästä eteenpäin, vaan pitää tarttua toimeen. Jos kerran Pro-Seremoniat on kyenneet luomaan protu-leiriä ja erilaisia uskonnottomia juhlia, niin ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa perustaa kriisityötä tekevä uskonnoton järjestö.
Vierailija:
Keskustelutukea, vertaistukea, taloudellista tukea.
Xandris:
Millaista tukea?
Minusta - edelleenkin - nimittäin vaikuttaa siltä, että kirkko painottaa tuollaisten näyttävien operaatioiden avustamista. Mikä sinällään on siis minusta aivan ok - mutta näkyy tuota ap:n siteeraamaa yleisönosastokirjottajaa kismittävän.
Xandris:
Minusta - edelleenkin - nimittäin vaikuttaa siltä, että kirkko painottaa tuollaisten näyttävien operaatioiden avustamista. Mikä sinällään on siis minusta aivan ok - mutta näkyy tuota ap:n siteeraamaa yleisönosastokirjottajaa kismittävän.
Okei... Sitten en osaa vastata kysymykseesi tai sitten en ymmärrä sitä. Noin 99 % kirkon tuesta ei päädy lehtien otsikoihin, vaan se on yksittäisille ihmisille ja pienille ryhmille annettua tukea. Tietysti tällaiset suuret tapahtumat herättävät myös median kiinnostuksen siitä, miten kirkko toimii kriisityössä.
http: //evl. fi/EVLfi. nsf/Documents/25B6EB0972967C43C2256FEA003764CF?OpenDocument&lang=FI
Pyysin sinua täsmentämään, miten ja mistä tukea annetaan.
Vierailija:
Okei... Sitten en osaa vastata kysymykseesi tai sitten en ymmärrä sitä. Noin 99 % kirkon tuesta ei päädy lehtien otsikoihin, vaan se on yksittäisille ihmisille ja pienille ryhmille annettua tukea. Tietysti tällaiset suuret tapahtumat herättävät myös median kiinnostuksen siitä, miten kirkko toimii kriisityössä.
Kyllä, tosi on, että median huomioon nousevat isot kriisit.
Mutta myös vaikuttaa siltä, että kirkko nimenomaan itse aktivoituu oma-aloitteiseen yhteydenottoon juuri LAAJOJEN kriisien yhteydessä.
Jos joltakulta kuolee omainen tms., kirkko antaa apua, jos tuo hätääkärsivä itse hakeutuu kirkon pariin ja pyytää keskusteluaikaa papilta tai diakonilta. Vai olenko väärässä?
Eli jonkinmoinen aste-ero on, ja siitä sitten itse kukin voi olla omaa mieltä siitä, kuinka ok se aste-ero on.
Eli minusta on aika selvää, että kirkko haluaa tulla tunnetuksia auttajana ja lohduttajana - eli käyttää todellakin kriisejä imagomielessä.
Mutta mitä haittaa siitä on? Eiköhän se mene niin, että kriisiapua yhä edelleenkin saa aika hitaasti ja huonosti (esim. Myyrmannin pommi-iskun ja tsunamin kriisihoito on jälkikäteen arvioitu riittämättömäksi) - joten kaikki lisäapu on vain tervetullutta.
Jos jotkut kirkon johdossa miettivät, että sellaisen avun antaminen sopii hyvin kirkon rooliin ja jopa hyödyttää sen imagoa, niin olkoon niin.
Lopputulos ratkaisee, eli avun antaminen on tärkeää, viis sivumotiiveista.