Ärsyttää autottomat, jotka pummivat kyytiä!
Ensin toitetaan, että ympäristösyistä (ehkä kuitenkin persaukisuuden takia) ei hankita autoa mutta kyytiä kysellään muilta!
Ei meidän autot ainakaan ole mitään takseja ja sen tein selväksikin yhdelle mammalle kakaroineen.
Kommentit (89)
Aika usein tarjoan kyytiä jollekin, jos se vain sattuu sopimaan itselleni.
Ja minulta saa toki kysyä kyytiä, joskus tykkään muuten vain kuskata ja joskus en lainkaan.
En kuitenkaan ikinä lainaa autoani kenellekään. Ihan vain siitä syystä, että jos tapahtuisi kolari, niin suuttuisin varmaan NIIN paljon rahallisesta menetyksestä, että voisi tapahtua kauheita :)
Ennemmin siis ajan itse ja syytän itseäni jos kolaroin.
Yksittäiiä kertoja voin mielelläni heittää henkilön paikasta toiseen ilmaiseksi (mikäli järkevä lyhyt matka), mutta jos sitä pitäisi tehdä jatkuvasti, niin tarvitsen kyllä rahatkin siihen.
Lasken tarkkaan autoni kulut, ja tällä hetkellä autoni kustantaa noin 18 senttiä/km.
Tähän hintaan siis sisältyvät bensa, 1 huolto/vuosi, katsastus, autovero ja vakuutukset.
Tähän ei sisälly auton arvon aleneminen jokaista kilometriä kohden. EIkä siis muut autonkustannukset, kuten uudet renkaat noin joka kolmas vuosi, auton pesut, ja auton ollessa vanhempi myös muut huolto- ja korjauskustannukset.
Ja autoni kuluttaa vielä vähän polttoainetta.
Eli jos haluat minulta kyydin 15 km edestakaisin, maksat minulle vähintään 5,40 euroa. Ja matkaankaan ei mene kuin hetki aikaa, mutta kulut silti samat.
Kyydin pyytäjälle tämä ei ehkä ole iso summa, mutta jos pitää lähteä kauemmas, kulut nousevat hyvinkin nopeasti.
meidän tuttavapiirissä on paljon ihmisiä, joilla ei ole autoa. He eivät koskaan pyydä autoa lainaksi, ei milloinkaan, vaikka ollaan kuinka tarjottu, että voidaan kyyditä kaupasta kotiin tai hakea jokin paketti tms. Usein näen tai kuulen jonkun tutun raahaavan jotakin isohkoa ostosta tms. ja kun mainitsen, että olisitte ihmeessä pyytäneet autoa lainaksi, niin sanovat aina, ettei sitä oikein kehtaa.
Mutta sitten on muutama auton omistava perhe, jotka ovat ihan jatkuvalla syötöllä pyytämässä kyytiä jonnekin. Kun joka paikkaan on aina menty autolla, niin teini-ikäiset lapsetkaan eivät pääse yhtään minnekään, jos aikuinen ei heitä kuskaa. Ja kun koskaan ei ole tarvinnut taksiakaan käyttää, niin joka ikiselle lomareissulle ja työmatkalle lähdettäessä pyydetään keskellä yötä kuskaamaan. Ja edes juhliin tai baarireissulle ei voi mennä julkisilla,autokyytihän sinne tarvitaan.
kyydin pummaajia riittää, mutta ikinä ei mitään korvata.
Oltiin porukalla reissussa ja olin ainoa autollinen, joten ilman muuta mentiin mun autolla. Oltiin yö kylpylässä, seuraavana päivänä lähdettiin pois ja kukaan ei edes siideriä tarjonnut ravintolassa.
Kun puhuttiin seuraavan kerran matkasta sanoin mulle tuli niin kalliiksi matka, kun piti maksaa polttoaineet ja hotelli + omat menot, etten enää menen.
Kaikki muut olivat sanoneet olipa edullinen loma, kun haetussa kahden hengen huoneessa hinta oli näin halpa.
Niin.
Mun hyvä ystävä antaa joka kk 10 euroa bensarahaa 1,5 km matkasta x 2.
Työkaveri menee ihan hänen kodin ohi, heillä on yhteinen työpaikka, samat työvuorot. Aamuisin odottaa pysäkillä, menee vain tien yli ja on joka kerta, jo monta vuotta, ollut aina siellä odottamassa kun työkaveri menee ohi. Tämä pysähtyy, ystäväni tulee kyytiin ja paluussa sama homma.
Heillä ei ole minkäänlaista paikallisliikennettä, ainoat vaihtoehdot ovat pyörä tai kävely.
Oli tarjonnut suurempaa summaa, työkaveri ei olisi ottanut mitään vastaan ja tämä on kompromissi. Antaa lisäksi aina joka joulu jonkun joululahjan kiitokseksi.
En ymmärrä yhtään miksi kukaan kehtaa ilmaiseksi kulkea toisten kyydeissä. Sanoo vaan kiitos.
Vaikka toinen kuinka menee tiettyyn suuntaan, sen verran pitää avata suu että ainakin tarjota rahaa.
Joten mun tapauksessa myös tälläinen jumppalainen sais ihan rauhassa kävellä yksin.
autottomia immeisiä tai kortittomia.Kyytejä pummataan päivittäin ja usean eri ihmisen toimesta(ei multa niinkään mutta ukolta).Sitten jos erehtyy kysymään bensarahaa niin joko ollaan pa tai pidetään velvollisuutena huvikseen kuskailla omilla kustannuksilla ympäri kaupunkia.Moukkia!Eri asia jos ollaan menossa ite johonkin ja samaan suuntaan pummaajakin mutta harvemmin sattuu sopivasti sama matka..ärsyttää ihan helvetisti!Bensa on kallista eikä mua huvita maksaa toisten kyydityksiä.
Tätini kanssa kuljetaan vuoron perään autoillamme emmekä kysele toisiltamme rahaa.Tasapuolisuus on valttia.
varsinkaan jos ovat autottomia ns. aatteen vuoksi, silloin saavat aivan varmasti myös noudattaa aatettaan.
Jos kuskaan muita niin vain esim. säännöllisillä työmatkoilla ja hinta kattaa käytännössä koko bensakulun. Kuluuhan auto muutenkin ja muitakin kuluja on paljon. Hinnan perin viim. saman viikon lopussa tai kertakyydistä heti matkan alussa.
Kävelläkin saa.
Tämä asia on häirinnyt ja nolottanut minua aina. Lapsena minua ei kuskattu kouluun, menin aina ystävien vanhempien kyydillä. Olin aina kiitollinen kyydistä ja sanoin sen myös ääneen.
Nykyään minulla on ajokortti, mutta ei autoa juurikin tästä persaukisesta syystä. Joudun olemaan vailla kyytiä tai autoa läheisiltäni tuon
tuosta.
He joko eivät ota rahaa vastaan tai en voi maksaa, mutta teen vastapalveluksia kykyjeni mukaan. Kutsun syömään, leivon, leikkaan hiuksia, annan uusia tai vähän käytettyjä tavaroita.
Eräskin oli innoissaan saamastaan kukkaruukusta, joka oli jäänyt minulta käyttämättä.
Tästä olen huomannut, että kun elämässä jokainen joskus tarvitsee apua milloin missäkin niin läheiset ovat aina auttamassa. Ei tämä maailma muuten toimisi jos ei ole yhteishenkeä.
[i
Se on vähän erikoista, että joku voi siipeillä maksamatta mitään. Se vaan ei ole kovin oikeudenmukaista, että joku pääsee täysin ilman kustannuksia toisen siivellä. Voishan se autollinenkin vaikka luopua autostaan ja olettaa että kyllä joku kuskaa... Kätevää kun itselle ei tule mitään kuluja.
[/quote]
Mieheni sisko, 10v minua vanhempi, otti kaiken irti veljensä nuoresta tyttöystävästä. Mulla oli pieni vanha auto ja aluksi tyyppi oli niiin kaveria niiiin kaveria. Pikkuhiljaa alkoi tippua toivomuksia kyydistä milloin minnekin. Lopulta aivan häpeämättömiäkin pyyntöjä tyyliin: Lähe käyttään mua KIRPPUTORILLA. Tuo kaupasta mulle (10km päähän) pizzaa ja jäätlöä.
Sanomattakin lienee selvää, että välit meni poikki. Ja tästä viisastuneena en enää sen jälkeen ole kuskannut ketään koskaan minnekään, enkä tule kuskaamaan.
Olen usein liikkeellä ja jos joku siinä matkan varrella kyydin tarvii niin sen myöskin saa ja ihan ilmaiseksi. Vain juoppokuskina tai pidemmän matkaa viedessä pyydän bensarahaa, tai saan yleenäs pyytämättäkin.
Ne, jotka multa kyytiä useimmin kyselee on mun tätini, ajokortiton ja mun mummoni ja aina kuskaan jos vain ehdin. Harvemmin vieraammat taikka kaverit kyytejä kyselee.
sattunut...
Erään entiseksi jääneen ystäväni kanssa saimme kunnon riidan aikaiseksi asiasta. Minä olin sitä mieltä, että kyydissä kulkeva ja silloin tällöin kyytiä muuallekin saanut voisi joskus osallistua bensakuluihin. Hän olis sitä mieltä, että olen moraaliton ja tuhoan maapallon autoilemalla. Kyydissä kulkemalla hän teki itse vain ilmeisesti hyvän teon ja kevensi minunkin kuormaani...
Meillä ei ole autoa,mutta molemmilla on kyllä ajokortit. Auto oli joskus muinoin,mutta Hesassa ei sitä tarvinnut hyvän joukkoliikenteen vuoksi.Nyt täällä korvessa ei ole kunnollista joukkoliikennettä enkä mä enää bussiin kunnolla pääsekään liikuntaesteen vuoksi.
Auto saadaan lainaan mun vanhemmilta silloin kun itse eivät tarvitse,kesäisin muutamia viikkoja kerrallaan kun ovat matkoilla. Aina kun ollaan lainattu niin käydään täyttämässä tankki täyteen.Usein myös viedään joku pikkujuttu (kukkanen,leivonnaisia yms.) lisäkiitokseksi- tiedän etteivät odota mitään eikä heille tarttis mitään antaa,mutta oma mieli pysyy hyvänä.
Poikia on kaksi,joiden bestisten perheet (molemmat yh-äitejä)ovat täysiä vastakohtia. Kerran vietiin isommat lapset(oma ja sen bestis) leirille isäni autolla.Matka oli pitkä ja bensaa kului. Äitinsä ei edes kiittänyt kyydistä vaan piti asiaa itsestään selvyytenä- kun kerran on sama matka...
Kun kuopuksen ystävän äiti otti meidän pojat eläintarhaan mukaan ja ajoivat sinne hänen autollaan,tarjouduin heti maksamaan puolet bensoista ja mieluusti vaikka ylimääräistäkin.Hän ei suostunut ottamaan mitään,mutta kun tulivat takaisin annoimme hänelle kukkasen+suklaalevyn ja bensarahaa kortin välissä. (huom! meille on harvinaista herkkua olla kahdestaan ukon kanssa,joten siksi halusimme antaa bonusta ;D)
Kun isomman kaverin äidin auto oli rikki,tarjouduin heti ottamaan hänet invataksini kyytiin (mulla saa olla yksi saattaja),kun menen kaupunkiin. Hän ei ole koskaan tarjoutunut antamaan minulle kyytiä mihinkään (ei ennen taksilippujakaan)-toisaalta en ole koskaan kysynytkään.
Tarjoan mielelläni kyytiä, joskus, varsinkin jos on matkani varrella tai muuten vain.
Pidemmille matkoille taas vaadin bensakuluja, koska se auton käyttö ei todellakaan ole ilmaista.
Riippumatta siitä maksaako kyyditettävä matkasta vai ei, niin kyydistä tulee mielestäni kiittää. Ihan vaikka olisin itse tarjonnut kyytiä johonkin.
Jos ei osaa kiittää, jätän kyllä jatkossa tarjoamatta kyytiä vaikka saisin siitä rahaakin.
Ja aina se raha ei ole pakko, sen voi mielestäni korvata jollain muullakin. Kukkakimpulla, palveluksella tms. kunhan asiasta jollain kiitetään.
Mutta se että aina hypätään kyytiin ko ite olet jonnekin menossa. Ja IKINÄ ei edes tarjota bensarahaa, auton pitäminen nykypäivänä on aika kallista ja joillekin ihmisille se on välttämätön pakko.
Minulla ei ole ajokorttia eikä autoa ja olen yksinhuoltaja. Kyllä minä välillä soitan äitille ja siskolle, että voisivatko käyttää minua isossa kaupassa jotta saan viikon ruoat kotiin. Aika ikävää, että ei enään haluta lähimmäistään auttaa.
Meillä on eräs tuttava, joka olisi aina tunkemassa joka paikkaan mukaan, minne me ollaan menossa, kun kerran autolla pääsee. Esim. jos olemme lähdössä isompaan kaupunkiin shoppailemaan tai muuta, niin aina haluaisi mukaan. Ja bensoja ei maksa, kun kerran me muutenkin mentäisiin sinne.
Nykyään en edes etukäteen viitsi mainita, jos ollaan lähdössä, koska on se pirullista, jos on "riippa" jalassa. Kun häntä rupeaa väsyttämään, niin meidän pitäisi lähteä ajamaan takaisinpäin. Sitten vielä arvostelee meidän ostoksia tyyliin "onko tuo nyt aivan välttämätöntä, kamalaa, kun tuhlaat rahaa lapsen vaatteisiin". Haloo! Ei ole meidän vika, että hänellä ei ole ammattia eikä työtä.
Niin, ja mukaan pitää päästä joka paikkaan, vaikka ei rahaakaan olisi, mutta kun yksin kotona on niin tylsää. Kahvillakin kun käydään, niin meidän pitäisi aina tarjota, kun mehän käydään kumpikin töissä.
Arvatkaa, alkaako yhteydenpito minun puoleltani hiipua...
On kolmekymppinen sukulaismies avopuolisoineen. Ovat akateemisia molemmat, hyvissä töissä ja asuvat Helsingin ydinkeskustassa eikä tietenkään ole autoa. Jutut ovat ainakin olevinaan hyvin korkealentoisia.
Tarvitessaan lainaavat aina meiltä autoa, jos on jotain pidempää viikonloppureissua toiseen kaupunkiin, isompia ostoksia tma.
Eihän siinä mitään, mutta auto palautetaan AINA tankki tyhjänä. Nykyisin yritän aina antaa auton siten, ettei siinä olisi tankki kovin täysi koska tyhjänä palautetaan kuitenkin.
Kerran autoa palauttaessaan tuon pariskunnan toinen osapuoli naureskeli, että on se kivaa asua Helsingin ydinkeskustassa, mitä sitä kauemmas muutamaan, kun voi aina kuitenkin tarvittaessa lainata autoa!
Tämä päin naamaa naureskeluepisodi pani kyllä miettimään. Onneksi eivät kuitenkaan ihan yhtenään ole lainaamassa. Kokevat kai, että tämä sukulaisuussuhde oikeuttaa tällaisen lainaamisen ikään kuin itsestään selvyytenä.
Tuosta aikaisempien kommentoijien jutuista tulikin mieleeni, että mitä, jos joskus ajavat vaikka peltikolarin. Minulta lähtee silloin bonukset. En usko sekuntiakaan, että tarjoutuisivat maksamaan vahinkoa, pitäisivät varmasti itsestään selvänä, että minun vakuutushan korvaa. (Minulla on täydet bonukset.)
Itse ensimmäisen kerran ehkä ihmettelisin, ellei autoa lainannut kävisi tankkaamassa/antaisi bensarahaa.
Mutta toista kertaa ei autoa enää palautettaisi tankki tyhjänä, tai lainaus olisi ihan viimeinen kerta.
On kolmekymppinen sukulaismies avopuolisoineen. Ovat akateemisia molemmat, hyvissä töissä ja asuvat Helsingin ydinkeskustassa eikä tietenkään ole autoa. Jutut ovat ainakin olevinaan hyvin korkealentoisia.
Tarvitessaan lainaavat aina meiltä autoa, jos on jotain pidempää viikonloppureissua toiseen kaupunkiin, isompia ostoksia tma.
Eihän siinä mitään, mutta auto palautetaan AINA tankki tyhjänä. Nykyisin yritän aina antaa auton siten, ettei siinä olisi tankki kovin täysi koska tyhjänä palautetaan kuitenkin.
Kerran autoa palauttaessaan tuon pariskunnan toinen osapuoli naureskeli, että on se kivaa asua Helsingin ydinkeskustassa, mitä sitä kauemmas muutamaan, kun voi aina kuitenkin tarvittaessa lainata autoa!
Tämä päin naamaa naureskeluepisodi pani kyllä miettimään. Onneksi eivät kuitenkaan ihan yhtenään ole lainaamassa. Kokevat kai, että tämä sukulaisuussuhde oikeuttaa tällaisen lainaamisen ikään kuin itsestään selvyytenä.
Tuosta aikaisempien kommentoijien jutuista tulikin mieleeni, että mitä, jos joskus ajavat vaikka peltikolarin. Minulta lähtee silloin bonukset. En usko sekuntiakaan, että tarjoutuisivat maksamaan vahinkoa, pitäisivät varmasti itsestään selvänä, että minun vakuutushan korvaa. (Minulla on täydet bonukset.)
On yksi autoton kaveri, jolle soitan ihan itsekin ja ehdotan että voin napata kyytiin kun menen esim IKEAan, kirpparille, kotikaupungille jne... Hän joka kerta tarjoutuu sitten kuitenkin maksamaan bensarahaa, minä en huoli, hän sitten illanvietossa aina tarjoaa kaljan tai pari koska pääsee niin kätevästi kanssani kulkemaan.
Jos kus soittaa ja kysyy että olisiko minulla aikaa käydää hänen kanssaan jossain ostoksilla.
Toinen kaveri aikoja sitten, samassa harrastuksessa, kulki ilomielin kanssani 2-4krt/vko harrastusmatkat.
Kerran ajoi itse.
Monta kertaa piti tämän kaverin takia sitten ajaa hiukan ylinopeutta että ehtii ajoissa harrastukseen, kun hän ei ikinä ollut valmis ajoissa (tottakai piti kotiovelta hakea). Jos sanon että tulen 17.15, hän tulee alas 17.30 ja aina kaikenmaailman selityksiä kun oli lompakko häviksissä, avaimia piti etsiä, tuli vessahätä jne...
Kun sanoin sitten kerran että voisko hän nyt ajaa, kun mulla ei oo bensarahaa totes vaan et ei, hän menee sitten bussilla kun voi lainata veljensä bussikorttia!
No, siihen loppui meidän yhteiset matkat, minulla sattui sitten aina olemaan menoa joko ennen tai jälkeen tai ainakin hyviä selityksiä miksei voi ottaa kyytiin..
Ja kaveri oli kypsänä kun on niiiin vaikeaa kulkea bussilla! Eikä itse halunnut ajaa, kun bensa on kallista, ja veljensä seutulipulla pääsi kuitenkin ilmaiseksi....
minut ja viereisessä talossa asuva ystäväni (koulutoverini vuosikausien ajan ) oli kutsuttu samaan paikkaan tilaisuuteen samana iltana. Minulla ei ollut autoa, hänellä oli, ja kysyin kainosti, saisinko kyytiä ( 5 km päähän) samaa matkaa, kun kerran samaan tilaisuuteen olemme menossa. Se ei sopinut hänelle ja hän ei suostunut ottamaan minua autoonsa. Menin taksilla siis tietenkin sitten.
Siitä lähtien olen pitänyt häntä hieman omituisena.
Nykyisin minulla on jo oma auto, ja annan mielelläni kyytiä kuka tarvitsee - niin metsä vastaa kuin sinne huutaa eli saattaa joskus sitten itsekin olla jostain syystä kyydin tarpeessa ja kehtaa kysyä, kun on itsekin pyyteettömästi antanut. Ikinä ei omaan päähäni pälkähdä pyytää mitään bensarahoja, koska jos itsekin olisin samaan suuntaan mennyt, niin ei kahden henkilön paino syö sen enempää bensaa kuin olisi yhden henkilönkään paino syönyt !! Mielestäni on OMITUISIA ne "ystävät" jotka haluaa täyden bensahinnan kulutuksen mukaan, jos on kyytiä tarvinnut, vaikka itsekin olisivat sinne ajaneet ( eli siis jos tuli 60 kg lisää autoon mukaan - se "ylipaino" ei niin paljoa tee , jos joka tapauksessa olisivat siihen paikkaan yksinkin ajaneet !)
Mutta meitä on moneen junaan...kaikenlaisia !
jos satumme olemaan samaan suuntaan menossa samaan aikaan. Työaikamme ovat vaihtelevia, joten kukaan ei oleta, että sopisimme jonkun pysyvän järjestelyn. Autossa on kiva jutella työasioista tai ihan mistä vaan: tutustuu paremmin ja työnteostakin tulee kivempaa. Joskus ohi ajaessani nappaan jonkun matkan varrelta bussipysäkiltä, jos siellä näen seisoskelevan.
Eräs autoton kaveri pyytelee silloin tällöin kuskaamispalveluja, jotka voisi ihan hyvin hoitaa julkisilla. Nämä reissut veisivät tunteja eikä mitään bensakuluja olisi takuulla tarjolla. Kieltäydyn näistä joka kerta kiireeseen vedoten.
Jokainen voi itse päättää mitä suostuu omalla vapaa-ajallaan ja rahoillaan tekemään. Eri asia, jos toisella olisi hätä ja voisin auttaa.
Mutta olen silti periaatteesta ärsyyntynyt muutamien autottomien kavereiden FB-statuksista, jotka ovat usein tyyliä "Olisko kellään autollisella menoa Blantageniin viikonloppuna? Pitäisi hakea 100 kg multaa." tai "Voisko joku lainata autoa pariksi tunniksi huomenaamulla?"
Yhdellä kaverilla näitä on usein - tyyliin pitäis päästä sieneen/muuttamaan/kaupoille, ja joku vois lähtee heittämään, kun henkilö asuu sen verran syrjäisessä paikassa, että kaikkialle on julkisilla vähän hankala lähteä. Tälle tyypille en ole koskaan tarjoutunut kuskiksi.