Isät kotiin?
Suomalaisisät pitävät vain kuusi prosenttia kaikista vanhempainvapaapäivistä. Pitäisikö osa päivistä korvamerkitä vain isille?
Miten teillä, kumpi pitää vanhempain- tai hoitovapaat ja miksi?
Kommentit (78)
niin se onnistuisi heti, muuten tuossa ei ole mitään järkeä. Nytkin mies sai rahat isyyslomalta, ja kiitos kelan laskureiden käteen jäi noin kolmasosa siitä mitä yleensä. En tajua miten tämä on mahdollista, oli muuten viimeinen isyysloma meillä. Ja en todellakaan ihmettele miksi miehet eivät käytä isyyslomiaan.
Varmuuden vuoksi sanon, ettei pitäisi korvamerkitä, koska kaikki eivät pysty sitä vapaata käyttämään, vaikka se olisi kuinka korvamerkittyä.
Mutta tietysti on mahdollista, että se vapaa olisi niin joustava juttu, että sen käyttöön olisi esim. vuosi aikaa. Ja toinen asia on, että sen edellytys ei voi olla, että äidin on oltava silloin töissä. Jos näin olisi, niin olisin jo valmiimpi näyttämään vihreää valoa.
Meillä mies on maatalousyrittäjä, eikä mitään vapaita voi pitää kuin talvella. Mutta silloinkaan mies ei voi olla ympäri vuorokauden vastuussa vauvasta, koska vastuu tilasta on kuitenkin aina omistajalla, eikä lomittajalla / työntekijällä. Itse palkatun työntekijän voi toki kouluttaa lähes kaikkiin tilan töihin, mutta se ei käy käden käänteessä. Ja kunnan lomittaja taas ei tee muuta kuin karjataloustyöt, jolloin itse on huolehdittava kirjanpito, rehun hankinta, kaikenlainen osto ja myynti (esim. eläinten), yllättävät ongelmat, jne.
Kyllä meidän elämässä on varminta, että mies hoitaa työt ja minä kodin. Näin pysytään varmimmin tasaisilla tuloilla ja mies viettää lasten kanssa aikaa silloin, kun hänelle parhaiten sopii. Vauvaiän jälkeen lapset ovatkin sitten isän kanssa kylvämässä, puimassa, kyntämässä, jne. Ei isän työnteko aina tarkoita sitä, ettei lasten kanssa vietettäisi aikaa. Traktorissa on turvaistuimet, kuulosuojaimet, jne, joten hyvin hoituu isä-aika niinkin.
ei korvamerkintöjä. Meillä mies oli hoitovapaalla vuoden verran. Kyllä sitä moni ihmettelikin.
siis perhekohtaisesti tämä asia... Perheillä on niin erilaisia elämäntilanteita, työpaikkoja, arvoja ja ajatuksia, että jokaisella pitäisi olla vapaus valita omalle perhelleen sopiva tapa pitää vapaat lasten synnyttyä. En kannata korvamerkittyjä vapaita, koska kaikissa perheissä äideillä ei edes ole työpaikkaa odottamassa, jonne palata, ja isän tulot ovat ne ainoat palkkatulot, joilla eletään. Meillä isä ei ole pitänyt "virallisia" vapaita, mutta työ on sen verran joustava, että on paljon läsnä lastensa elämässä. Isä käy töistä kotona syömässäkin päivällä, kun asutaan työpaikan vieressä. Töistä palattuaan osallistuu heti perhe-elämään ja touhuaa lastensa kanssa vähintään yhtä paljon kuin minäkin. Ei se lasten elämään ja kodin hoitamiseen osallistuminen minun mielestäni ole loman pitämisestä kiinni, vaan asenteesta ja osallistumishalusta, jota joiltain isiltä tuntuu puuttuvan, vaikka pitäisivätkin kaikki mahdolliset vapaat.
ainakin meidän arvoihin sopi aivan hyvin se, että myös mies voi olla kotona ja hoitaa lapsiaan. rahallisesti otettiin takkiin paljon, mutta kaikkea ei mitata rahassa. lapset eivät voisi parempaa isää saada kuin isän joka osaa hoitaa kaikki arjen rutiinit :)
isä piti kolmesta ensimmäisestä isyylomat, mitä sai ja neljännestä lisäksi isäkuukauden. Vapaiden pitämisessä ei ollut ongelmia työn suhteen. Vanhempainvapaasta keskusteltiin viimeksi viikko sitten, kun täytin äitiyspäivärahahakemusta. Totesi, ettei talous kestä hänen vanhempainvapaata, koska mulla ei ole työpaikkaa, johon voisin palata ja alan työtilanne muutenkin olematon. Jatkan kotihoidontuella siihen asti, kunnes nuorin täyttää 3v, toimeen tullaan miehen palkalla.
Perheen on saatava päättää, miten haluaa lomat järjestää. Meillä isä pitänyt 2X isyysvapaan, 2 viimeistä vkoa vanhempainvapaasta ja extraviikot. Molemmilla kerroilla jatkoin hoitovapaalla vanhempainrahakauden jälkeen. Myös mies olisi voinut jäädä hoitovapaalle, mutta ei halunnut. Ei jaksa olla yksin lasten kanssa kotona päivästä toiseen, on suoraan sanonut. Noiden vapaiden aikaan oli helpompaa, koska minä olin koko ajan kotona, hänen ei tarvinnut jäädä yksin lasten kanssa. Käytin extraviikkoihin kertyneitä kesälomiani, eli en mennyt välissä töihin. Nyt olemme molemmat osittaisella hoitovapaalla eli yhden arkipäivän viikosta kotona. Tuon päivän jälkeen mies on yleensä aivan puhki, ei jaksaisi sitä 5 pv viikossa.
Ja nimenomaan sekä äideillä että isillä. Jos pelkästään isille maksettavaa kotihoidontukea nostettaisiin kannusteena kotiin jäämiselle, niin se ei tunnu kovin tasa-arvoiselta...
Meillä hoitovapaa on aina rahoitettu siten, että teemme molemmat töitä. Mies täyttä päivää ja minä satunnaisia työvuoroja kun mies on vapaalla ja hoitaa silloin lapsia.
Sama systeemi ei onnistuisi toisin päin, sillä miehellä ei ole mahdollisuutta tehdä työtä silloin tällöin.
Jos isille olisi korvamerkitty aika, tarkoittaisi se meidän perheessämme sitä, että lapset olisivat joutuneet aikaisemmin hoitoon, sillä pelkkä kotihoidontuki + minun palkka ei riitä perheemme elättämiseen.
Kaikkea ei mitata rahassa...juu, se on helppo sellaisten sanoa joilla on sitä rahaa. Että elämässä voi tehdä ratkaisuja, jotka eivät ole taloudellisesti järkeviä. Kaikilla meillä ei ole sitä mahdollisuutta, sillä muuten seuraisi taloudellinen katastrofi.
Ei pidä korvamerkitä isälle eikä äidille. Jokainen perhe tekee omat valinnat ja päätökset siitä, kuka vapaat pitää ja miten he hoitavat arkensa pyörittämisen.
puolet vanhempainvapaista ja osan hoitovapaista. Lisäksi pitänyt pitkiä lomia ja hoitanut silloin lapsia.
Menin siis itse vanhempainvapaan jälkeen töihin, koska miehellä ei ollut työpaikkaa. Kun hän sai sen, niin minä jäin toiselle äitiyslomalle. Meni siis oikein kätevästi. Valitettavasti tajusin vasta itse kotiin palattuani, että mies oli syöttänyt pikkuiselle pelkkää valmispizzaa ja kaikki päivät olivat katsoneet televisiota! Ulkona eivät olleet koskaan - paitsi silloin, kun olivat käyneet lounasaikaa miehen veljen kanssa pizzeriassa...
Terkkuja vaan tutuille - ja ex-miehelleni, jos tätä luet...
Useissa perheissä nainen haluaa olla kotona ja mies taas töissä, joten miksi tehdä asiasta ongelmaa. En tunne ketään naista, joka olisi paketettu jäämään kotiin.
Sitä paitsi on olemassa vielä yksi ryhmä eli yrittäjät. Jos mies on vaikka yrittäjä, niin mitä pitäisi tehdä? Ajaa 15 vuoden elämäntyö alas, jotta mieskin saa olla kotona. Esimerkiksi minä olen vakituisessa palkkatyössä ja miehellä se oma yritys. On luonnollista ja yhdessä sovittua, että minä olen kotona. Jos tilanne olisi toisinpäin työpaikkojen kanssa, niin joka tapauksessa biologisista syistä joutuisin olemaan kotona muutaman kuukauden ja sitten jäisi mies. Mutta se on tilanne, mikä on pakollinen. Sen sijaan ei ole mitään kunnon syytä, miksi miehen yritykselle pitäisi aiheuttaa ongelmia.
Imetin lasta aamulla ennen töihin lähtemistä ja heti töistä palattuani. Lisäksi illalla ennen nukkumaan menemistä ja joskus rauhoitin lapsen imetyksellä öiseen aikaankin.
Toinen lapsi syntyi, kun esikoinen oli 1 v 8 kk. Jälkikäteen ajateltuna imetys olisi pitänyt lopettaa paria kuukautta aiemmin, mutta en voinut tietää etukäteen, että vauva syntyy yli kuukauden etuajassa... Esikoinen oli siis hyvin mustasukkainen vauvan imetyksestä, vaikka ei maitoa itse halunnutkaan.
Ei olisi isillekään enää niin vaikeaa jäädä töistä pois jos siitä tulisi yleinen käytäntö. Pikkufirmatkin selviytyvät äitien vapaista. Ei ne isätkään töissä korvaamattomia ole, mutta kotona ovat.
Korvamerkintä vie vapauden valita! Meillä isä olisi hyvä hoitamaan lapsia ja varmasti haluaisikin... mutta yrittäjänä hänellä on niin paljon vastuita ettei onnistu irrottautumaan. Minun olisi hankala työllistyä kuukaudeksi, koska haluan hoitaa lapset vähän isommiksi kotona. En myöskään taloudellisesti pystyisi huolehtimaan menoista vaikka olisin töissä. Olisi lainan lyhennykset, sähköt yms. Nyt hoidan kotona ollessani ruoka, vaate ja lemmikkien kulut, vanhempainrahani on aika hyvä johtuen pitkästä työhistoriasta, kotihoidon tuen avuksi pitää taas löytää jotain tienestiä... pelkällä tuella emme pärjää. Lapsia meillä on viisi, osa murkkuikäisiä ja osa ihan pikkuisia.
Esim. tuo kolmannes / kolmannes / kolmannes olisi hyvä systeemi. Ainakin niin pitkään, että asenteet isien kotiinjäämiseen muuttuvat riittävästi, johon menee vuosia / vuosikymmeniä...
Muuten, Suomessa on paljon myös naisyrittäjiä. Miten heillä äitiysloma onnistuu, jos miesyrittäjille muutaman kuukauden järjestäminen on mahdotonta?
Imetin lasta aamulla ennen töihin lähtemistä ja heti töistä palattuani. Lisäksi illalla ennen nukkumaan menemistä ja joskus rauhoitin lapsen imetyksellä öiseen aikaankin.
.
Meillä minä äiti olin vapaalla 6 kk ja isä sen jälkeen 5 kk.
Imetys iltaisin ja aamuisin onnistui hyvin, vaikka kävin töissä. Onnekseni työpaikkani on niin lähellä että ensimmäisinä viikkoina kävin kotona lounastunnilla.
HIeman haikeaa oli lähteä töihin, mutta toisaalta pelkkä kotona olokin tuntui hyvin raskaalta.
Olin tyytyväinen päätökseemme: heti kun isä oli ollut kotona lapsemme kanssa pari viikkoa ja minä töissä pari viikkoa, ymmärsimme toistemme vaikeuksia paremmin. Ja osasimme nauttia lapsen kanssa olemisesta/työssä käymisestä paremmin.
Töissä olijalla on alituinen kiire kotiin tai töihin, ja syyllisyys siitä että on väärässä paikassa. Kotona olijalla taas on rassaavaa olla ilman aikuisseuraa päivät pitkät.
Minulle työssäkäynti oli kyllä alussa raskasta, koska heräsin edelleen öisin imettämään.
Minusta isille pitäisi korvamerkitä vapaata. Nyt kun perheet saavat valita niin lopputuloksena valitaan lähes aina se perinteinen "äidit kotiin, isät töihin".
Minulle on tärkeää, että isä osaa hoitaa lasta täysipainoisesti eikä vain auttaa pyydettäessä. Arvelen, että lapsemme isällekin on tärkeää olla itsenäinen lapsenhoitaja joka päättää lapsen ruuista/vaatteista/kodin pyörittämisestä eikä vain tottele "Justiinaa".
Miksi haluat viedä valinnanvapauden perheiltä? Fysiologinen valinta on se, että äiti synnyttää lapsen, joten äidin on pakko olla edes muutama viikko kotona. Tästä syystä naisyrittäjien on pakkokin pystyä järjestämään jotain, jos meinaavat lapsia saada. Mutta jos naisyrittäjien perheessä olisi mahdollista valita, että mies synnyttää ja on kotona, niin varmasti tekisivät niin.
Jos jonkun pitää biologisista syistä joutua vaikeaan tilanteeseen (naisyrittäjät), niin miksi haluat, että sama tulisi myös ryhmälle, johon ei löydy luontaista syytä? (miesyrittäjät)
Esim. tuo kolmannes / kolmannes / kolmannes olisi hyvä systeemi. Ainakin niin pitkään, että asenteet isien kotiinjäämiseen muuttuvat riittävästi, johon menee vuosia / vuosikymmeniä...
Muuten, Suomessa on paljon myös naisyrittäjiä. Miten heillä äitiysloma onnistuu, jos miesyrittäjille muutaman kuukauden järjestäminen on mahdotonta?
Pitää huomioida, että perheiden tilanteet ovat erilaisia. Meillä mies piti nyt kuopuksen kohdalla isyyslomaa pari viikkoa (esikoisesta ei ollenkaan), ja sekin vaati työaisioissa aika moista järejstelyä. Hoitovapaa ei tule miehen kohdalla kuuloonkaan, kun sattuu olemaan yrittäjä, ja kuten joku jo aikaisemmin mainitsi, töitä on tehtävä silloin kun niitä on. Tosin, mies on sitten kotosalla enemmän kun on hiljaisempaa ja lasten sairastuessa voi auttaa kotona olevaa äitiä enemmän kuin palkkatyöläinen.
Meillä toimii hyvin se, että minä pidän kaikki vapaat. Esikoisesta olin hoitovapaalla siihen saakka kun lapsi täytti 2 vuottta ja nyt kuopuksen kohdalla samoin (esikoinenkin nyt jälleen kotihoidossa), jos valtio/kunta tukisi hoitovapaalla olevaa enemmän, olisin mieluusti kuopuksen täyttäessä 3 vuotta kotona, mutta se ei taida olla taloudellisesti mahdollista, kun kuntalisäkin loppuu lapsen täyttäessä 2 vuotta. Ja jos totta puhutaan voisin olla kotona vieläkin pidempään, jos vain tuota rahaa olisi enemmän:) Pyhällä hengellä kun ei laskuja makseta.