Isät kotiin?

Ensimmäisestä lapsesta mieheni piti kaikki isyyslomat, niitä ei 12 v sitten ollut paljon.

Toisesta lapsesta 10v sitten mies jäi kotiin vanhempainlomalle kun minä palasin töihin, lapsen ollessa 7kk. Kun olin ollut töissä 3kk niin jäin hoitovapaalle kahden lapsen kanssa.

Kolmannen lapsen jälkeen mies jäi hoitovapaalle kun minä palasin työelämään.

Samoin neljänen lapsen jälkeen. Kaikista lapsista mies on pitänyt isyyslomat.

Kun mies ekan kerran jäi lasten kanssa kotiin, oli ihmettely työpaikalla suuri. Vanhempainloma järjestyi silti muutamassa päivässä.

Se että molemmat vanhemmat on olleet kotona lasten kanssa, luo perhe-elämään ja parisuhteeseen tasa-arvoa.

Meille miehen kotiin jäänti on aina merkinnyt tulojen tippumista. Mutta olemmekin asuneet aika ahtaasti , joten sillä ei niin paljon ole ollut taloudellista merkitystä, olemme pärjänneet.

Se, että mieheni jäi kotiin lasten kanssa oli iso merkitys työpaikalla. Nyt sieltä on moni mies jäänyt kotiin, osa hoitovapaalle osa vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaalla kun tulot ei niin radikaalisti muutu.

Kun molemmilla on halu hoitaa lapsia niin keinot isompi tuloisen kotiin jääntiin kyllä löytyy. Mekin säästimme kun tiesimme että tulot tippuu kun isä jää kotiin.

Eli isyysvapaat (sopivasti jaettuna), vanhempainvapaan 2 viimeistä viikkoa ja ne 2 ekstraviikkoa. Itse olin työtön joten jäin vaan vähän aikaisemmin päivärahoille, saatiin olla kotona koko perhe :)

Meillä minä pidin äitiysloman ja siihen päälle kesälomapäivät ja menin itse töihin isän jäädessä vanhempainvapaalle. Isä oli lapsen kanssa kotona, kunnes lapsi oli vuoden vanha, jolloin minä jäin lapsen kanssa hoitovapaalle vuodeksi.



Halusin palata mahdollisimman pian töihin takaisin lapsen syntymän jälkeen, motivaationi työskennellä oli korkealla, isälle taas sopi mainiosti jäädä kotiin hoitamaan vauvaa, vaihtelua hänelle monen vuoden työputken jälkeen, hän kaipasikin jo taukoa työelämästä.



Kaikki naiset eivät halua luopua "oikeudestaan" jäädä kotiin isän hyväksi, vikaa on siis meissä naisissakin!

Nyt kolmannen lapsen kanssa oli ensimmäistä kertaa isäkuukausi olemassa ja isä oli sen ajan kotona lapsen kanssa, minä palasin kuukaudeksi töihin mutta jatkoin sen jälkeen hoitovapaalla. Imetin vielä isäkuukaudenkin aikana mutta lapsi oli jo sen ikäinen että pärjäsi päivän vaikkei suostunut lypsettyä maitoa pullosta ottamaan. Siirtyipähän ruokavalio pikkuisen enemmän kiinteisiin päin kun maitoa ei päivällä ollut tarjolla. Silti pitäisin parempana että isäkuukauden voisi siirtää vielä pitemmälle eteenpäin, jonnekin 1-1,5 vuoden tietämille, jotta imetysaika olisi ohi. Toisaalta oli hienoa että isä sai hoitaa lasta tuossakin vaiheessa.

Nyt jatkan hoitovapaalla (koska itse halusin vähän lisäpaussia työelämästä) ja isä on palannut töihin. Olemme harkinneet että puolen vuoden päästä vaihtaisimme taas ja isä jäisikin vuorotteluvapaalle hoitovapaan sijaan koska saisi näin suuremman korvauksen. Isä on pitänyt kaikkien kolmen lapsen kanssa myös isyyslomansa ja ollut kotona muutamaan otteeseen yhteensä vajaat 2 vuotta vanhempien lasten ollessa vähän isompia (opintovapaalla, jolloin ehtinyt kuitenkin viettää paljon aikaa myös lasten kanssa). Vanhempainvapaan olen kuitenkin kaikissa tapauksissa pitänyt minä (isäkuukauden viikkoja lukuunottamatta) imetyssyistä. Mielestäni vuorottelu kodin- ja lastenhoitovastuun jakamisessa on ollut erinomainen järjestely: lapset saavat vuorotellen viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa enemmän ja molemmat vanhemmat ovat myös vuorollaan saaneet keskittyä työhönsä- ovat lapset toki välillä olleet hoidossakin molempien ollessa töissä. Perheissä voidaan siis hyödyntää muitakin kuin nimenomaan perhevapaita, tällöin vain tilastoissa ei näy että isäkin on ollut kotona.

Meillä 3lasta ja mies piti kaikki isyyslomat ja sen viimeisen 2viikkoa hoitovapaasta+2extraviikkoa (tuo extravapaa tuli vain viimeisimmän lapsen kohdalla).



Muuten äiti on meillä pitänyt vanhempain ja hoitovapaan. Vanhempainvapaa on imetyksen kannalta äidin hyvä olla kotona tai ei ainakaan täysiä työpäiviä. Lisäksi äiti on meillä ollut se pienempipalkkaisempi, joten taloudellisesti oli järkevämpää että pienempituloisemmat tulot tippuivat, kuin sen isompituloisemman (tässä vaiheessa se jonkun vähättelemä vain muutaman sadan euron ero kuussakin vaikutti).



Itse kannattaisin enemmänkin Ruotsin mallia, jossa molemmat vanhemmat voivat ja vapaammin määritellä miten vuorottelevat lapsen hoidossa. Ruotsissa isät myös pitävät enemmän näitä vapaita kuin Suomessa.



Suomessa luulisi olevan ongelmana se että vapaan voi pitää ajallaan vai jompi kumpi. Vaihtelu kotona ja sitten töihin ja taas kotiin voi olla hankalaa, eli yleensä sen pätkän pitää vain jompi kumpi. Minusta on ongelma ettei molemmat vanhemmat voi olla yhtä aikaa töissä ja hoitaa lasta. Miksei vaikka molemmat vanhemmat voisi pitää lyhyitä työpäiviä tai olla eri päivinä töissä ja hoitaa lasta (vuorotellen toinen 3päivää viikossa töissä ja 2kotona ja toinen toisinpäin, tai toinen tekee 4h päiviä aamusta ja toinen ehkä 5h päiviä iltapäivisin).



Itse siis uudistaisin mallia, enkä korvamerkitsisi osaa isille. Eli ei siis pakolla, vaan monipuolistamalla mahdollisuutta.





Meillä mies on hoitanut paljon lapsia, vaikka ei olekaan käyttänyt hoitovapaata. Mies siirtyi tekemään iltavuoroa töissä ja äiti teki aikaisin aamusta töitä. Isä siis oli lasten kanssa päivät kotona, kun äiti oli töissä ja illaksi vaihdettiin toisinpäin. Eli hoitovastuu oli molemmilla vanhemmilla yksin ja molemmat kävivät töissä. Tässä siis hoitovapaan pitäminen ei näy hoitovastuussa: Eli se kuinka paljon noita vanhempainvapaapäiviä pitää ei ole aina suoraan verrannollinen hoitovastuun jakautumiseen kotona.

"Suomessa luulisi olevan ongelmana se että vapaan voi pitää ajallaan vai jompi kumpi. Vaihtelu kotona ja sitten töihin ja taas kotiin voi olla hankalaa, eli yleensä sen pätkän pitää vain jompi kumpi. Minusta on ongelma ettei molemmat vanhemmat voi olla yhtä aikaa töissä ja hoitaa lasta. Miksei vaikka molemmat vanhemmat voisi pitää lyhyitä työpäiviä tai olla eri päivinä töissä ja hoitaa lasta (vuorotellen toinen 3päivää viikossa töissä ja 2kotona ja toinen toisinpäin, tai toinen tekee 4h päiviä aamusta ja toinen ehkä 5h päiviä iltapäivisin).



Itse siis uudistaisin mallia, enkä korvamerkitsisi osaa isille. Eli ei siis pakolla, vaan monipuolistamalla mahdollisuutta."



Tämä yllämainittu malli olisi ehdottoman kannatettava, varmasti monet perheet käyttäisivät hyväkseen!

Missään niistä tuntemistani perheistä joissa mies on jäänyt osaksi aikaa kotiin tätä ratkaisua ei ole kaduttu, päinvastoin. Siitä pitäisi tehdä "normaalimpaa", jotta miesten kynnys mm. selitellä asiaa työpaikallaan laskisi.



Meillä minä pidin suurimman osan, mies piti 4 kk. Mutta vaikka 4 kk ei ole pitkä aika elämässä, se on pienen lapsen kanssa kuitenkin iso juttu.

Korvamerkitseminen on pelkkä keppi, joka asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. Korvamerkitsemiseen liittyy käytännön ongelmia, kun ajatellaan nykyistä järjestelmää. Mihin vapaaseen korvamerkintä kohdistuisi? Vanhempainvapaan jatkona isän korvamerkitty vapaa asettaisi outoon tilanteeseen ne perheet, jossa äidin on tarkoitus jatkaa hoitovapaalla. Palaisiko äiti esim. kahdeksi kuukaudeksi töihin? Syntyisi aika epäreilu tilanne, jos toisessa perheessä saataisiin hoitorahaa ja toisessa ansioihin perustuvaa vanhempainrahaa. Hoitovapaan jatkona korvamerkitty isyysvapaa tuskin houkuttelisi kovinkaan paljon, koska hoitorahan suuruun on niin naurettavan pieni.

Minun mielestäni on ylipäätään aika turhaa patistella isiä jäämään kotiin lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Ei ainakaan pakkokeinoin, eikä missään nimessä niin, että isille maksettaisiin enemmän kuin äideille. Minusta panoksia pitäisi laittaa enemmänkin työelämän joustoihin, esim. tehdä käytännössä mahdolliseksi (ja kannattavaksi) osa-aikainen työssäkäynti ja lyhennetyt työpäivät.

Meillä minä pidin vanhempainvapaan ja hoitovapaan, koska imetin lasta. Palasin töihin lapsen ollessa vuoden ikäinen ja lapsi meni päivähoitoon. Hoitovapaan pitkittämiseen meillä ei ollut varaa.

Suomalaisisät pitävät vain kuusi prosenttia kaikista vanhempainvapaapäivistä. Pitäisikö osa päivistä korvamerkitä vain isille?

Miten teillä, kumpi pitää vanhempain- tai hoitovapaat ja miksi?

Eipä sitä yrittäjänä voi kertoa asiakkaille että "hei, mä oon sitten hoitovapaalla".

Töitä on tahkottava silloin kun niitä on.



Isyyslomankin sai pidettyä sitten kun oli rauhallista töissä. Vauva oli silloin jo 2 viikkoa vanha.



Mielestäni korvamerkinnässä ja muissa tällaisisissa toimissa ei muutenkaan ole järkeä, sillä ei kaikki perheet ole samanlaisia. Kyllähän nämä kaikki vapaat on ihan ok silloin kun on jossain työnantajalla töissä. Mutta jos on oma yritys homma ei niin vaan toimi.



Muutenkin en ymmärrä miten luullaan että perhe ei tarvitse koko palkkaa kun on kotona, mihin tämä perustuu?? Ihan samalla tavalla silloin pitää maksaa vuokra, ruuat yms.

äidin on hankala saada yhdeksi kuukaudeksi töitä.

Se kun kuitenkin tulisi esim. imetyksen suhteen kummalliseen aikaan. ja aiheuttaisi kaikenlaista säätämistä perheisiiin, joissa tilanteet voivat vaihdella paljonkin.



Eikä se viime kädessä ole useimmilla ihmisillä kiinni niinkään tilin määrästä vaan korvien välistä (vaikka palkkapussi syyksi annetaan, koska se on ns. hyväksyttävä syy). Tuttavapiirissä on joitakin koti-isiä. Olen kuullut, että monien työpaikalla yleinen ilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi koti-isyyttä kohtaan kokemuksen mukana. Ja kun yksi rohkea ensin kokeilee, muut seuraavat perässä. Tarvitaan toisin sanoen Asennemuutosta.



Meillä mies on siinä onnellisessa asemassa, että pystyy joustamaan työstään perheen tarpeiden mukaan. On ollut kotona lasten vauva-aikananemmnin lakisääteiset vapaat ja tehnyt lyhennettyä viikkoa esim. minun sairastaessani.

Imetys vailla työsressiä on tärkeää.

perheissä on erilaiset tilanteet.



ainakaan meillä ei isä pysty isyysloman lisäksi muita vapaita pitämään - yrittäjän elämä vaan on sellaista. jos osa vapaista olisi korvamerkitty vain isälle jäisi ne meiltä siis käyttämättä.

ja minä sain hyvät äitiyspäivärahat.

kanssa hoitovapaalla, ekan kerran jo 15 vuotta sitten. Omasta vapaasta tahdostaan. kaikilla lapsilla (4) onkin isäänsä erittäin hyvät ja lämpimät välit.

nyt perheet ikään kuin käyttää järjestelmää 'väärin', kun se on tarkoitettu molemmille vanhemmille, ja miehet ei juurikaan käytä sitä. Menee hukkaan koko ajatus.

Meillä isä on täysin urakeskeinen, ei tule kuullonkaan isyysvapaat miehelle, 3 vk:n isyysvapaankin meni hänellä työn merkeissä ( kela saisi valvoa niiden käyttöä=).



T. äiti 40 v ja 2 lasta

Säälin kaikkia, jotka uskottelevat itselleen että äiti on luonnollisesti paras vaihtoehto.