Juomisen jälkeinen masennus...Onko tuttu juttu?
Nykyään AINA juomisen jälkeen alkaa masentamaan aivan valtavasti...Nyt pe-la yönä tuli pitkästä aikaa oltua viihteellä, ja ihan kiva ilta oli, mutta koko loppu viikonloppu, ja tämä päivä mennyt todella alakuloisena, kaikki ahdistaa, ei huvittaisi poistua neljän seinän sisältä mihinkään ja tekisi mieli vaan itkeä.
Tälläistä kestää aina muutama päivä, kunnes hiukan helpottaa... Senpä takia ei usein teekään mieli "viihteelle".
- Onko muilla vastaavaa?
Kommentit (158)
En tiedä, kun en käytä, mutta onko normaalia itkeä miehen ikivanhoja heiloja? En usko.
Sama juttu mullakin. 1-2 viinilasista hirveä morkkis. 8 vuoteen en ole koskenut mihinkään alkohooliin eikä yhtään ikävä sitä.
Kuten joku jo sanoi, alkoholin käyttö alentaa aivojen serotoniinipitoisuutta muutamaksi päiväksi esim.bileillan jälkeen. Masennushan on aivokemiallinen sairaus, jossa aivojen välittäjäaineiden (mm.serotoniini, dopamiini) pitoisuus laskee huomattavasti alle normaalin. Jotkut reagoivat voimakkaammin alkoholiin ja iän mukana taipumus kasvaa. Kun aivokemia on kuitenkin muuten tasapainossa, nousee krapulapäivän jälkeen serotoniinitasot normaaleiksi muutamassa päivässä. Jos elämässä on haasteita, kannattaa alkoholin käyttö jättää ainakin hetkeksi kokonaan pois, koska stressi ja alkoholi saattavat altistaa masennukselle. Masentuneen ihmisen tulisi jättää alkoholi kokonaan pois. Viikonloppuna käytetty runsas alkoholi vaikuttaa lievemmin n.viikon ja seuraavana viikonloppuna nautittu taas uudelleen eli ylläpitää lievää masennusta ja pahentaa sitä. Valitettavan usein ihmiset "itsehoitaa" itseään muutamalla tai useammalla lasillisella ja huono kierre on valmis. Krapulamasennusta ja alakuloa voi hieman helpottaa hyvällä ruokavaliolla ja extra vitamiineilla. Esim. Banaanin on todettu nostavan serotoniinitasoa seksuklaan :) Katsokaan lisää netistä.
terv: sairaanhoitaja
...nro 40 jatkaa.. Siis piti sanoa, että banaanin on todettu nostavan serotoniinitasoa kuten suklaankin ! Eikä seksuklaan...:) I-padin "korjaus" eikä freudilainen lipsahdus..:D
seliseli, lopettakaa sit se ryyppääminen, ai niin mutta eihän se alkoholisteilta käykään niin helposti, joten jatkakaa vain ryyppäämistä, kyllä se loppuu viimeistään sitten kun maksa sanoo poks. Vituttaa nämä jotka aina "ryhtyvät absolutisteiksi" seuraavana päivänä juomisen jälkeen. Sanokaa sama vaikka puolen vuoden juomatta olemisen jälkeen niin on jotain pohjaa noissa stooreissa.
T: 5 vuotta ilman alkoholia. KOKONAAN ilman alkoholia.
Juuri tuon ahdistavan olotilan takia jätin alkoholin kokonaan pois 6kk sitten. Paras ajanjakso vuosiin! En ole tarvinnut alkoa mihinkään enkä koe että olisin jäänyt paitsi mistään. Ulkona käyn, baareissakin, mutta limulinjalla. Olen 40v-nainen.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 14:55"]seliseli, lopettakaa sit se ryyppääminen, ai niin mutta eihän se alkoholisteilta käykään niin helposti, joten jatkakaa vain ryyppäämistä, kyllä se loppuu viimeistään sitten kun maksa sanoo poks. Vituttaa nämä jotka aina "ryhtyvät absolutisteiksi" seuraavana päivänä juomisen jälkeen. Sanokaa sama vaikka puolen vuoden juomatta olemisen jälkeen niin on jotain pohjaa noissa stooreissa.
T: 5 vuotta ilman alkoholia. KOKONAAN ilman alkoholia.
[/quote]
Nyt kyllä kiinnostaa, kuinka olet päätynyt tähän vanhaan ketjuun. Mitä googlettelit ja miksi?
Miksi sua vituttaa muiden puheet alkoholiin liittyen?
Itsekin olen ollut useamman vuoden täysin ilman alkoholia. Ei mulle muiden juominen - tai juomattomuus, tai siitä puhuminen - aiheuta minkäänlaisia tunteita. Alkoholi itsessään ei mua enää kiinnosta. Lopetin juomisen juuri tuon ahdistuksen vuoksi.
Mutta tosiaan, kerros miksi koet tämän asian niin voimakkaana ja miksi nostit tämän vanhan ketjun?
On tuttua. Mielestäni eri asia kuin ns. morkkis. Morkkis on pelkoa siitä, että on mokaillut ja syyllisyydentunnetta joko todellisesta tai kuvitellusta mokailusta, juomisesta yms. Juomisen jälkeinen masennus johtuu taas täysin alkoholin vaikutuksesta välittäjäaineisiin (varmasti morkkiskin johtuu osittain tästä), eikä juurikaan riipu juodusta määrästä eikä lainkaan illan hauskuudesta/ mokailemattomuudesta.
Itselläni tulee masennus jos juon humalaan, 1-2 annosta ei vaikuta samalla tavalla. Tunne on hyvin samanlainen kuin ollessani oikeasti masentunut, mikä on saanut epäilemään olinko masentunut ainoastaan juomisen takia. Vaikka koin juovani, koska olin masentunut. Toisaalta masennusoireet eivät helpottaneet sairaalahoidossakaan, siellä ei tietenkään saanut alkoholia. Että eiköhän siinä ollut muustakin kyse. Kunpa silti joku olisi pistänyt hikitreenaamaan ja jättämään juomisen, olisin voinut saada pari vuotta normaalia elämää tilalle....
Masennuksen sekä vahvojen krapulaoireiden takia olen jättänyt juomisen aika vähälle. Muutaman kerran vuodessa juon enemmän, silloin tällöin muutaman annoksen ja kuukausitasolla sen 1-2 annosta kerralla. Näillä selviän suuremmitta oireitta, vaikka eihän se humalaan asti juominen koskaan niin tarpeellista olisi :)
Olen ollut masentunut, ja humalaa seuraavan päivän alakulo, lohduttomuus ja ahdistus on aivan samanlaista kuin masennuksen sekaisin saama aivokemiaolo.
Tätä tuntuvat monet miettivän. Tllaisessa blogissa näköjään puretaan ihan samaa asiaa.
Minulla, mutta kärsinkin paniikkihäiriöstä. Aivotoiminta menee ihan sekaisin pariksi viikoksi yhden juomiskerran jälkeen, että kaikki tuntuu masentavalta, enkä pysty ajattelemaan "täysillä" asioita.
Vanha ketju mutta ah niin ajankohtaista asiaa! Hyvä huomata etten ole ainoa kellä näitä tulee. Nautin alkoholia nykyään vain muutaman kerran vuodessa (sosiaaliset tilanteet joskus) mutta edelleen saatan toisinaan ihmetellä että "miksi mua nyt näin masentaa" ja sitten muistaa että viikko sitten tuli nautittua yksi annos kun ei muka voinut kieltäytyäkään. Se tulee tosi pienestä eikä vaadi krapulaa tullakseen. Absolutismi kutsuu milloin vaan koska ei tuota jaksa enää käydä läpi, itsesääliä, toivottumuutta ja lopun tunteita, vaikka ohihan se lopulta menee. Tai on ainakin ennen mennyt... (ikää 39v, ilmiö tullut selväksi n.34v)
Olen asiasta keskustellut oman psykologini kanssa, ja hän sanoi että on tapauskohtaista tämä. Alkoholi tutkitusti pahentaa paniikki- ja ahdistusoireita, mutta masennukseen vaikutus on yksilöllistä. Itse olen lääkinnyt masennustani alkoholilla satunnaisesti, ja olo paranee huomattavasti. Jos menee överiksi, seuraavana aamuna on moraalinen krapula asiasta ja masennun siitä, että annoin itseni juoda niin paljon. Muuten en masennukseen ole huomannut vaikutuksia.
Riippuu siis paljon henkilöstä. Psykologini sanoi jotenkin niin, että yleensä pitäisi sanoa että ei saa juoda, jos on masentunut, mutta jos satunnainen juominen itseasiassa kohentaa olotilaa, eikä siitä seuraa masennuksen pahentamista, hän ei ala aikuiselle ihmiselle sanomaan että älä juo. Alkoholistit onkin sitten asia erikseen.
Mahtavaa, muutkin ovat huomanneet saman kuin minä.
Juominen, vaikka muutama annos, saa minulle ahdistusoireita. Ennen kärsin ahdistushäiriöstä, lievistä paniikkioireista ja todella pahasta pms:stä. Kaikki oireet ovat pois kun olen ollut juomatta. En ennenkään harrastanut ryyppämistä vaan pari annosta muutamia kertoja viikossa.
Tuskin sillä juomisella itsellään on merkitystä, Suomessa alkoholi on tabu, sillä on pirun leima ja se kuka sitä juo, on pahin mahdollinen yhteiskunnan syntisäkki, alkoholistipuli, joten ei ihme, että masentaa.
Ota asennemuutos, äläkä välitä yleisestä kukkahattu-Räsäsen mielipiteestä.
Et ole alkoholisti, etkä huono ihminen vaikka sitä viiniä silloin tällöin juot! :)
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 09:44"]
Tuskin sillä juomisella itsellään on merkitystä, Suomessa alkoholi on tabu, sillä on pirun leima ja se kuka sitä juo, on pahin mahdollinen yhteiskunnan syntisäkki, alkoholistipuli, joten ei ihme, että masentaa.
Ota asennemuutos, äläkä välitä yleisestä kukkahattu-Räsäsen mielipiteestä.
Et ole alkoholisti, etkä huono ihminen vaikka sitä viiniä silloin tällöin juot! :)
[/quote]
Päin vastoin, alkoholismia piilotellaan ja juoppojen mokia korjaillaan työpaikoilla kaikessa hiljaisuudessa.
Ei alkoholi Suomessa ole tabu, se on normi. Jos poikkeat normista -- vaikka edellämainittujen syiden vuoksi, ja tiedät olevasi vähemmistössä, kyllä riittää selittelemistä, eikä sua uskota. Joisin mieluusti, mutta se ei mulle sovi. Piste. Juo kelle sopii!
En ole huomannut. Mutta toisaalta en muista milloin olisin ollut tuntuvasti humalassa, siitä on varmaan parikymmentä vuotta aikaa. Ei tarkoita mitään absolutisimia, hyvässä seurassa, keikalla tms saattaa hyvinkin mennä vajaa viinipullo, mutta pitkähkön ajan kuluessa ja siten ettei ala varsinaisesti humalalta tuntumaan. Minulle humala on tarkoittanut pitkään aina pahaa oloa ja päänsärkyä, mikä rajoittaa tahtia ihan luonnostaan. Ehkä suojelee myös seuraavan päivän alakulolta kun tila pysyy aina tolkullisena?
Surullista kun vaihtoehdot juomiselle ovat täällä useimmiten täysi känni tai absolutismi. Ellei puhuta sitten tästä sievistelevästä "ystävien kanssa hyvää viiniä ruuan kanssa" osastosta, jossa kaikki juhliminen leimataan moukkamaiseksi. Itse tykkään siis juhlia muutaman lasin voimin, mutta vastustan jyrkästi nollauskännikulttuuria, joka on tosi surullinen ilmiö skandinaviassa.
Ei ole tuttua. Päin vastoin. Olen aina tosi virkeä ja puuhakas seuraavana päivänä. -N19
Av:lla oppii kaikkea uutta! En ole tällaisesta kuullutkaan.
Sen kyllä olen itsestäni huomannut, että alan itkemään herkemmin, esimerkiksi miehen vanhoja tyttöystäviä.... siis sellaisia kymmenen vuoden takaisia. Onko tämä sitä ahdistusta, mistä te puhutte?