Lue keskustelun säännöt.
Nainen – oletko sinäkin perheesi (väsynyt) projektipäällikkö?
Kommentit (378)
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Siis tuo että ”ei haittaa vaikka menee persiilleem ja sinnepäin” ja että ”minähän en tätejä kuuntele vaan ohjaan miehen puheille” ja muu löpinä.
Ja aivan naurettava ajatus käytämmössä on tuo ”yhdessä hoitaminen”kin. Miten sitä wilmaa ja vaatimusrumbaa ja kaikkea osallistumista hoidetaan muka järkevästi yhdessä? Molemmat kyttää 24/7?
Minusta naisten syyllistäminen on tässä epäreilua.
Itse huomasin nuorena sellaisen erikoisen ilmiön, että moni mies toivoi tyttöystävänsä toimivan arjen projektipäällikkönä.
Halusi että nainen kertoo milloin pitää siivota ja tiskata, että nainen valitsee miehen vaatteet ja kertoo milloin saa mennä baariin ja milloin pitää lähteä kotiin.
Nämä miehet yrittävät kipata kaiken vastuun omasta elämästään naisen harteille.
Monella tuntui olevan sellainen käsitys että naisen kuuluu huolehtia kaikesta. En tiedä miksi näin on.
Valitettavan moni ystäväni näytti menevän siihen rooliin omissa suhteissaan.
En lainkaan pidä komentelusta enkä halua ketään muutakaan kontrolloida ja ärsyynnyin noista toiveista.
Onneksi löysin lopulta itsenäisen miehen, jolle en joudu olemaan äiti, vaan joka kykenee tasavertaiseen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.
Tajuat eron kun noi on isompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.
Meillä lapset on pakanneet kamansa lomille jo alaluokilla. Ei kai siinä mitään haastetta ole.
T. Teinien äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.Tajuat eron kun noi on isompia.
Eli sitten kun menevät lukioon ja lähtevät opiskelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.Tajuat eron kun noi on isompia.
Eli sitten kun menevät lukioon ja lähtevät opiskelemaan?
Kun se liikkumapiiri kasvaa, kavereita onkin kauempana, menevät kesätöihin, kavereita yöpyy teillä, matkailevat itsekseen jne.
Silloin se kesälomajärjestelykin on iso paletti, missä on joka tyypillä työpätkiä, kielikursseja ja harjoitteluja siellä ja täällä, kavereita singahtelee sinne ja tänne, oma teini singahtelee sinne ja tänne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.Meillä lapset on pakanneet kamansa lomille jo alaluokilla. Ei kai siinä mitään haastetta ole.
T. Teinien äiti
No miksi sinun sitten pitää olla sitä kaikkea mitä tuossa ylempänä listasit?
Miksi ne teinit eivät voi osaltaan huolehtia ruokahuollosta ja omasta ajankäytöstä? Miksi sinun pitää olla hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys?
Mitä edes tarkoitat hotellinpitämisellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tosin en ole väsynyt. Nyt kun lapset on teinejä, pesti vain muuttaa muotoaan. On tavallaan hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys. Hommaa riittää.
Miksi sinun pitää olla tätä kaikkea?
Meillä on kaksi poikaa. 12 v ja 14 v.
He ovat kykenevä huolehtimaan harrastuksistaan ja osaavat laittaa itse välipalansa, siivota huoneensa, vaihtaa lakanansa.
Joihinkin harrastuksiin kuskataan heidät mutta lähellä oleviin menevät itse.
Matkalle lähdettäessä pakkaavat itse laukkunsa. Vanhemmat vain kertovat millaisia vaatteita pitää olla mukana. Esim. Neuvotaan pakkaamaan 3 t-paitaa, farkut sekä huppari sekä vaihtosukkia ja -kalsareita.
Hyvin on pakkaaminen onnistunut.
Kerran nuorempi pakkasi vain yhden vaihtosukan, se oli hänestä hauska vitsi.
Pienempänäkin saivat olla valitsemassa vaatteita mutta nykyään tekevät sen itsenäisesti.
Jos joku menee ihan pieleen niin sitten ostetaan lomakohteesta.Meillä lapset on pakanneet kamansa lomille jo alaluokilla. Ei kai siinä mitään haastetta ole.
T. Teinien äiti
No miksi sinun sitten pitää olla sitä kaikkea mitä tuossa ylempänä listasit?
Miksi ne teinit eivät voi osaltaan huolehtia ruokahuollosta ja omasta ajankäytöstä? Miksi sinun pitää olla hotellinpitäjän, time managerin, taksikuskin ja ruokahuoltopäällikön risteytys?Mitä edes tarkoitat hotellinpitämisellä?
Missä siinä luki että pakkaan tienien vaatteet lomille? Olen jo vastqnnut. Tajuat kyllä kun noi sinun esiteinisi on pari vuotta vqnhempia.
Kun eivät ole vielä aikuisia mutta se heidän elämänpiiri on kuin aikuisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Siis tuo että ”ei haittaa vaikka menee persiilleem ja sinnepäin” ja että ”minähän en tätejä kuuntele vaan ohjaan miehen puheille” ja muu löpinä.
Ja aivan naurettava ajatus käytämmössä on tuo ”yhdessä hoitaminen”kin. Miten sitä wilmaa ja vaatimusrumbaa ja kaikkea osallistumista hoidetaan muka järkevästi yhdessä? Molemmat kyttää 24/7?
No jos yhdessä hoitaminen on naurettava ajatus niin ei tarvitse ihmetellä miksi on näitä marttyyrinaisia. Miten hoidetaan järkevästi yhdessä? Wilmaa ei tarvitse kytätä vaan sieltä tulee viesti sähköpostiin, jotka jokainen nyt kai tarkistaa päivittäin joka tapauksessa. Kumpikin ottaa tasaisesti vastuuta "vaatimusrumbasta", eli kurahousut päiväkotiin tai retkieväät koululaiselle. En nyt ymmärrä miksi tämä kuulostaa niin naurettavalta. Onhan työpaikoillakin ihmisillä eri tehtäviä eikä se ole mitenkään naurettavaa. Miksi se mies ei siellä kotona pystyisi muka samaan?
En. Meillä asiat on niin kuin pitää: mies on huolehtiva ja ihana perheen pää <3 Välillä toki vaikeaa olla astumatta hänen varpailleen, mutta sitä opetellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Siis tuo että ”ei haittaa vaikka menee persiilleem ja sinnepäin” ja että ”minähän en tätejä kuuntele vaan ohjaan miehen puheille” ja muu löpinä.
Ja aivan naurettava ajatus käytämmössä on tuo ”yhdessä hoitaminen”kin. Miten sitä wilmaa ja vaatimusrumbaa ja kaikkea osallistumista hoidetaan muka järkevästi yhdessä? Molemmat kyttää 24/7?
No jos yhdessä hoitaminen on naurettava ajatus niin ei tarvitse ihmetellä miksi on näitä marttyyrinaisia. Miten hoidetaan järkevästi yhdessä? Wilmaa ei tarvitse kytätä vaan sieltä tulee viesti sähköpostiin, jotka jokainen nyt kai tarkistaa päivittäin joka tapauksessa. Kumpikin ottaa tasaisesti vastuuta "vaatimusrumbasta", eli kurahousut päiväkotiin tai retkieväät koululaiselle. En nyt ymmärrä miksi tämä kuulostaa niin naurettavalta. Onhan työpaikoillakin ihmisillä eri tehtäviä eikä se ole mitenkään naurettavaa. Miksi se mies ei siellä kotona pystyisi muka samaan?
Eli teillä kaksi hoitaa hommaa jonka yksikin pysyyisi tekemään. Ja sitten teidän pitää käydä läpi että kumpi esim vastaa? Luotte oman byrokratian vastataksenne koulun byrokratiaan?
Ja jokainen pikkuasia pitää säätää ja päättää yhdessä kokoustaen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Siis tuo että ”ei haittaa vaikka menee persiilleem ja sinnepäin” ja että ”minähän en tätejä kuuntele vaan ohjaan miehen puheille” ja muu löpinä.
Ja aivan naurettava ajatus käytämmössä on tuo ”yhdessä hoitaminen”kin. Miten sitä wilmaa ja vaatimusrumbaa ja kaikkea osallistumista hoidetaan muka järkevästi yhdessä? Molemmat kyttää 24/7?
No jos yhdessä hoitaminen on naurettava ajatus niin ei tarvitse ihmetellä miksi on näitä marttyyrinaisia. Miten hoidetaan järkevästi yhdessä? Wilmaa ei tarvitse kytätä vaan sieltä tulee viesti sähköpostiin, jotka jokainen nyt kai tarkistaa päivittäin joka tapauksessa. Kumpikin ottaa tasaisesti vastuuta "vaatimusrumbasta", eli kurahousut päiväkotiin tai retkieväät koululaiselle. En nyt ymmärrä miksi tämä kuulostaa niin naurettavalta. Onhan työpaikoillakin ihmisillä eri tehtäviä eikä se ole mitenkään naurettavaa. Miksi se mies ei siellä kotona pystyisi muka samaan?
Jatkan vielä: Esim. meillä töissä on eri toiminnoissa aina jotain tehtävää, ja sieltä jokainen ottaa samasta pinosta eikä tarvitse erikseen jakaa että sulle tuo homma ja mulle tuo homma. Se hoituu oikein hyvin, kun näkee että on joku homma eikä sitä ole muut tehneet niin minä teen. Perustuu siihen että meillä kaikilla on yhteinen vastuu siitä että työt tulee tehtyä. Samalla periaatteella kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällepäsmäriäidit ovat usein olleet päällepäsmärinaisia, joille on jotenkin iskostunut päähän jokin ainoa oikea tapaa suorittaa elämää, parisuhdetta, kodinhoitoa ja perhettä. Kun on tiukat standardit siitä, miten kunnon nainen hoitaa kotia esimerkiksi, sitä joutuu helposti hoitamaankin sen kaiken itse, koska ei voi olettaa miehen omaksuvan automaattisesti näitä samoja standardeja. Eikä ole mitään syytäkään.
Mikä muuten selittäisi sen, ettei esimerkiksi mies pue ja valmistele lasta aamuisin? Koska sitten lapselta puuttuu sitä ja tätä, tarhasta soitetaan taas ja näin äidin "täytyy" taas hypätä ohjaksiin. Itseasiassa ei todellakaan täydy, olen ohjeistanut tarhaa siitä, että isä tuo lapsen, jos on jotain valitettavaa, on turha minulle soitella asiasta tai huomautella. Onneksi mieheni ei ole niin imbesilli, etteikö tästä oppisi.
Parisuhdetta ja kaikkea voi suorittaa kyllä yleisten standardien ja sääntöjen mukaan, mutta kannattaisi ottaa huomioon se miehenkin mielipide ja tapa tehdä asioita. Jos haluaa tasa-arvoiden parisuhteen, jossa asiat hoidetaan yhdessä - joutuu väkisinkin luopumaan myös päätäntävallasta sen suhteen, MITEN asiat tehdään. Jos jostain asiasta on vastuussa, siitä pitää myös olla valta päättää ja se hoitaa itsenäisesti, koska muutoinhan se mies on pelkkä palvelija, joka saa käskyt ja ohjeet suoraan "ylätasolta". En ihmettele, ettei sellainen motivoi ketään.
Mies siivoaa meillä omalla tavallaan, tavalla, jolla ei todellakaan itse siivoaisi. Mielestäni tehottomasti ja hän saisi enemmän aikaan muuttamalla toimintaansa. On myös hajamielinen, unohtelee lapsen juttuja useammin kuin minä. Miehellä ei ole kuitenkaan mitään syytä tehdä asioita "kunnolla", koska se on vain minun mielipiteeni ja standardini siitä, mikä on kunnolla tehty ja tarpeeksi hyvä. Ei mieheni. Ja koska olemme tasa-arvoinen pari, miehelläni on myös sanavalta.
Mahtavaa!
Tämä mahtava rakennelma leviää kuin korttipakka, kun koulu alkaa.
Miksi? En ole tuo kirjoittaja mutta haluaisin tietää perustelusi. Meillä on 2 lasta koulussa ja 1 päiväkodissa ja arki sujuu hienosti, asiat hoidetaan yhdessä, mies esim. on paljon täsmällisempi wilman kanssa ja laittaa aina kalenteriin mitä milloinkin on luvassa. Vie myös päiväkotilaisen aamulla ja on oikeat kamppeet mukana.
Siis tuo että ”ei haittaa vaikka menee persiilleem ja sinnepäin” ja että ”minähän en tätejä kuuntele vaan ohjaan miehen puheille” ja muu löpinä.
Ja aivan naurettava ajatus käytämmössä on tuo ”yhdessä hoitaminen”kin. Miten sitä wilmaa ja vaatimusrumbaa ja kaikkea osallistumista hoidetaan muka järkevästi yhdessä? Molemmat kyttää 24/7?
No jos yhdessä hoitaminen on naurettava ajatus niin ei tarvitse ihmetellä miksi on näitä marttyyrinaisia. Miten hoidetaan järkevästi yhdessä? Wilmaa ei tarvitse kytätä vaan sieltä tulee viesti sähköpostiin, jotka jokainen nyt kai tarkistaa päivittäin joka tapauksessa. Kumpikin ottaa tasaisesti vastuuta "vaatimusrumbasta", eli kurahousut päiväkotiin tai retkieväät koululaiselle. En nyt ymmärrä miksi tämä kuulostaa niin naurettavalta. Onhan työpaikoillakin ihmisillä eri tehtäviä eikä se ole mitenkään naurettavaa. Miksi se mies ei siellä kotona pystyisi muka samaan?
Eli teillä kaksi hoitaa hommaa jonka yksikin pysyyisi tekemään. Ja sitten teidän pitää käydä läpi että kumpi esim vastaa? Luotte oman byrokratian vastataksenne koulun byrokratiaan?
Ja jokainen pikkuasia pitää säätää ja päättää yhdessä kokoustaen?
Kuule. Jos sinä mielummin hoidat kaiken yksin niin ole hyvä vaan. Meillä onnistuu loistavasti yhdessä. Parin lauseen puhuminen asian yhteydessä ei ole mikään valtava ponnistus meille. Kyllä lapsiperheessä täytyy säätää koko ajan, minusta kuitenkin on reilumpaa että se tehdään yhdessä kuin että nainen säätää, päätää ja valittaa siitä että säätää ja päätää. Mutta jokainen tosiaan tyylillään.
Kummallista! Normaali elämä tarpeellisine askareineen on joillekin ylivoimaista.