Onko tavallistakin, että 4-vuotias osaa lukea?

Mutta osaako integroida?

Vierailija kirjoitti:

Esikoiseni oppi 4,5 v lukemaan. Eskarin alussa kirjoitti sujuvasti. Eskarin opettaja sanoi että on hyvin hankalaa kun on yksi tällainen ryhmässä. On nyt yläasteella huomattavan lahjakas tietyissä aineissa. Suvussa on muitakin lahjakkaiita.

Lapseni oppi lukemaan ensimmäisellä luokalla syyslomaan mennessä. Luki alakoulun lukutesteissä yli oman ikätasonsa tuloksia. Yläasteen 8. luokalla ja 9,4.

Hyvin ehtii vielä koulussa oppimaan lukutaidon.

Meillä on molemmat oppineet lukemaan 4-vuotiaina. Esikoinen on luonteeltaan sellainen tutkija ja kirja kädessä istuja että sopii profiiliin, mutta se että pikkusisarus, joka on lajia "istuin muurahaispesään", on malttanut opetella, niin se vähän yllätti. Kuopus teki 4-vuotiaana koulussa olevan sisaruksensa lukuläksyjä ja kirjoitti lyhyitä tarinoita. Ja kuopuksessa oli hämmentävää se, että kun hän oppi, niin hän oppi kertalinttuulla lukemaan vaikka millä fontilla ja sekä isoilla että pienillä kirjaimilla juurikaan takeltelematta (kirjoitti vain suuraakkosin).

Kun esikoinen oppi, niin kerhonohjaaja-lto kertoi että 4-8v on normaali lukemaanoppimisikä.

Opin lukemaan aikoinaan juurikin 4-vuotiaana. Ensimmäinen asia mitä luin ääneen oli Aku Ankka :) Ei kai siinä mitään ihmeelistä ole.

Ei ehkä ole hyvä asia oppia liian aikaisin, koska tasapäistävässä peruskoulussa sitten kyllästyy ja ehkä uskoo liikaakin omaan erinomaisuuteensa.

Teillähän on fiksuja lapsia. Ei mun poika osannut. Vasta koulussaeka luokan syksyllä. Kirjoitti vaan E:n mutta enkku ja matemaattiset aineet meni paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Teillähän on fiksuja lapsia. Ei mun poika osannut. Vasta koulussaeka luokan syksyllä. Kirjoitti vaan E:n mutta enkku ja matemaattiset aineet meni paremmin.

Siis äikästä E

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä ole hyvä asia oppia liian aikaisin, koska tasapäistävässä peruskoulussa sitten kyllästyy ja ehkä uskoo liikaakin omaan erinomaisuuteensa.

Minun aikainen taitava lukija ja matemaattisesti lahjakas lapseni kohtaa ihan riittävästi haastetta ikätovereiden parissa silloin kun tarvitaan hyvää karkeamotoriikkaa tai sosiaalista rohkeutta ja jaksamista. Olen tosi iloinen, että lapsella on tuollaiset vahvuudet jotka tekevät koulunkäynnistä alussa vähän helpompaa ja tarjoavat niitä pystyvyyden ja onnistumisen kokemuksia, kun toisenlaisiakin on tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Teillähän on fiksuja lapsia. Ei mun poika osannut. Vasta koulussaeka luokan syksyllä. Kirjoitti vaan E:n mutta enkku ja matemaattiset aineet meni paremmin.

Että E on niinkuin huono?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillähän on fiksuja lapsia. Ei mun poika osannut. Vasta koulussaeka luokan syksyllä. Kirjoitti vaan E:n mutta enkku ja matemaattiset aineet meni paremmin.

Että E on niinkuin huono?

Vinoilua.

Huh mikä ketju.

Ei ole tavallista, eikä vanhempien täydy olla huolissaan jos 4-5-vuotias ei osaa lukea. Toki saa olla ylpeä ja iloinen jos osaa!

Mutta harvoin tulee vastaan alle 5-vuotiaita lukijoita, ja kyllä edelleen normaalein aika on oppia 6-7-vuotiaana.

Lukemista kannattaa opettaa silloin kun lapsi siihen osoittaa kiinnostusta. Ja jos kiinnostus lässähtää niin sitten odottaa sinne eskariin tai koulun alkuun.

Lto, myös eskariopena ollut

Vierailija kirjoitti:

Huh mikä ketju.

Ei ole tavallista, eikä vanhempien täydy olla huolissaan jos 4-5-vuotias ei osaa lukea. Toki saa olla ylpeä ja iloinen jos osaa!

Mutta harvoin tulee vastaan alle 5-vuotiaita lukijoita, ja kyllä edelleen normaalein aika on oppia 6-7-vuotiaana.

Lukemista kannattaa opettaa silloin kun lapsi siihen osoittaa kiinnostusta. Ja jos kiinnostus lässähtää niin sitten odottaa sinne eskariin tai koulun alkuun.

Lto, myös eskariopena ollut

Usein se kiinnostus herää 3v iässä eli kauan ennen eskaria. Valitettavasti eskarissa lukevaan lapseen suhtaudutaa siten, että olet oppinut lukemaan väärin, joten nyt se sama opetellaan oikein. Unohda osaamisesi ja mieti, miten kirjoitetaan AASI.

Ei se mitenkään hirveän harvinaista ole, ei hirveän yleistäkään varmaan. Itse opin neljä vuotiaana, oma poika kolmevuotiaana. Minusta tuli aika keskitasoinen koululainen ja opiskelija - eikä äidinkieli ole vahvuuteni, vaan matikka. Poika on kielellisesti lahjakas, matikassa hyvä, mutta ei nero, vaan ollut koulussa hyvä oppilas, ei huippu. Toisin sanoen, se on lapsen omasta halusta kiinni. Lukevia viisivuotaita onkin jo kohtalisen paljon. Kun poika aloitti ekaluokan, puolet osasi lukea, vuonna 2000.

Omalla luokallani oli muutama 1970-luvulla, jotka lukivat. Lukutaito ennen kouluikääe ei korreloi juurikaan uralla menestymisen kanssa. Parhaiten luokastani varmaan on menestynyt juuri yksi niistä, jotka oppivat lukemaan koulussa. Minä ainakin opin lukemaan, koska olin kateellinen vanhemmalle veljelleni, joka oppi ennen kouluikää, häntä kehuttiin ja minäkin halusin. Vaadin saada oppia, äiti opetti vähän alkeita ja sitten vain yhtäkkiä osasin. Mulla oli myös vähän tylsää, kun veljet olivat koulussa ja minä kotihoidossa, joten siksikin oli lukemiseen niin kova into. Poika taas oppi huomaamatta itsestään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä ole hyvä asia oppia liian aikaisin, koska tasapäistävässä peruskoulussa sitten kyllästyy ja ehkä uskoo liikaakin omaan erinomaisuuteensa.

Minun aikainen taitava lukija ja matemaattisesti lahjakas lapseni kohtaa ihan riittävästi haastetta ikätovereiden parissa silloin kun tarvitaan hyvää karkeamotoriikkaa tai sosiaalista rohkeutta ja jaksamista. Olen tosi iloinen, että lapsella on tuollaiset vahvuudet jotka tekevät koulunkäynnistä alussa vähän helpompaa ja tarjoavat niitä pystyvyyden ja onnistumisen kokemuksia, kun toisenlaisiakin on tarjolla.

Lukeminen on vain yksi osa koulusta, matikka toinen osa. Siellä on tosiaan paljon muutakin. En tiedä nykykäytäntöjä, mutta oman pojan luokalla lukevat lapset saivat pulpettikirjat, joita saivat lukea, jos kaikki tehtävät oli tehty tai toiset opettelivat tavaamaan. He saivat myös kynän käteen ja luvan kirjoittaa jotain ylimääräistä ainetta, tai matikassa lisätehtäviä monisteella. 

Äitini osasi lukea isoista kirjaimista alle kolmivuotiaana. Itse opin lukemaan viisivuotiaana, kenenkään tietämättä, kun olin hoitopaikassa jossa yksi lapsista oli aloittanut koulun. Siinä huomaamatta opin ilmeisesti mukana, kun hän teki läksyjään.

Omat lapseni opetin kuusivuotiaina lukemaan, jotta osaisivat ennen kouluun menoa. Opena ollessani nimittäin huomasin, että jos muksu osaa perusasiat jo kouluun mennessään, hänellä on paljon helpompaa sopeutua kouluun sekä myös tietynlainen etulyöntiasema. Sisältää lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen alkeet sekä esimerkiksi virkkauksen, hiihtämisen, luistelun, uimisen.

Eiko koulu ole sitä varten, että siellä opitaan lukemaan?

Lapset oppivat helposti temppuja kuten eläimetkin.

Meidän tytär oppi lukemaan kolmevuotiaana, mutta minulla olikin tylsää koti-isänä ja vietimme paljon aikaa keskenämme. Pihoilla ei ollut juuri lapsia vaan ne oli päivähoidossa. Omakin lopulta meni päivähoitoon vaikka kolmevuotta koti-isänä olikin parasta aikaa.

Vihaan työelämää.

4v on aika harvinaista, tiedän kyllä muutaman ihan lähipiiristä.

Oma poika ehti juuri täyttämään 5v. Ensimmäiset luetut sanat oli: pitkäkarvainen oranssisilmäinen kissarotu😁

Vierailija kirjoitti:

Eiko koulu ole sitä varten, että siellä opitaan lukemaan?

Ei. Toki jos ei osaa ennestään, niin viimeistään siellä se on opittava.

Lukutaidosta ei ole mitään haittaa aiemminkaan, ja helpoiten sen oppiikin aiemmin.

Opin koulussa heti kun opettaja minulle opetti. Siis vasta yli 7-vuotiaana, liki 8-vuotiaana. Pärjäsin aina koulussa erinomaisesti ja olin yleensä luokkani paras.