Onko tavallistakin, että 4-vuotias osaa lukea?

Opin lukemaan ja laskemaan 4-vuotiaana, kun 3 vuotta vanhempi veljeni aloitti koulun ja hänelle oppiminen oli hieman hankalaa, piti harjoitella paljon kotona. Minä seurasin siinä sivussa ja opin samalla. Ei minusta mitään huippuoppilasta silti tullut, päinvastoin tympäännyin koulunkäyntiin heti alkuunsa, kun toiset jankkasivat kirjaimia ja numeroita ja minä osasin jo. Pari vuotta sain koulutunneilla lueskella lastenkirjoja ja piirtää.

Mä opin lukemaan hyvin aikaisin. Siksi minut pantiin kouluun jo 6-vuotiaana, mutta en ollut siihen yhtä kypsä kuin vanhemmat luokkalaiset. Joissakin aineissa pärjäsin hyvin ja joissain huonosti.

Vasta vanhempana sitten se hyvä oppimiskyky tuli esille. Mutta neuvoisin odottamaan erilaista kypsyyttä, kuin pelkkää luku- tai laskutaitoa ennen neroksi julistamista.

Meitä oli neljä serkusta. Minä vanhin ja opin lukemaan vähän vaille kuusivuotiaana jouluaattona, kun huomasin, että ymmärsin, mitä joulupakettien päällä luki. Veljeni oli seuraava, eikä häntä olisi voinut vähempää lukeminen kiinnosta. Taisi hän ensimmäisellä luokalla loppujen lopuksi oppia lukemaan. Aikuisena sitten kirjojenkin lukeminen alkoi kiinnostaa. Kolmas serkus oli vuoden verran veljeäni nuorempi. Hän oppi nuorimpana meistä lukemaan, noin kolmivuotiaana. Hän oli aika pienikokoinen lapsena ja onnistui säikyttelemään vanhat tädit kaupassa, kun hän luki ääneen mainoksia. Muistan kuinka nämä kasi serkkupoikaa istuivat vierekkäin isossa nojatuolissa ja tämä nuorempi luki ääneen kirjaa. Aina välillä hän kysyi veljeltäni: "Eikö olekin kiva, kun minä luen sinulle?" Velipoika näytti hapanta naamaa! Nuorin serkku oppi lukemaan nelivuotiaana. Papalla oli hänen niin kuin meidän kahden muunkin serkun kohdalla iso merkitys, sillä lukiessaan lehteä hän osoitteli kirjaimia ja sanoi, mitä ne tarkoittivat.

Lukemisessa pitää erottaa kaksi puolta: mekaaninen lukeminen ja ymmärtävä lukeminen. Tuntuu, että nykyään tuo ymmärtävä lukeminen on monille heikoille oppilaille iso kanto kaskessa. He lukea lopottavat kyllä tekstiä, mutta eivät ymmärrä sen sisältöä lainkaan. Ei siis ihme, jos arvosanat jäävät alhaisiksi, kun ei he eivät ymmärrä lukemaansa. Millainen lienee näiden pikkuisten lukijoiden taitotaso eli lukevatko vain mekaanisesti, vai ymmärtävätkö lukemansa?  

Minä opin lukemaan ennen neljättä syntymäpäivääni. En tykännyt piirtämisestä, mutta istuin mielelläni äidin sylissä keittiön pöydän ääressä, kun äiti kirjoitti isolle voipaperiarkille erivärisillä puukynillä kirjaimia eli aakkosia ja nimesi ne kirjoittaessaan. "Tehdäs taas aakkossi" oli kuulemma mielilauseitani. Telkkarin ulkomaisten ohjelmien tekstitys oli myös tukemassa lukemisen oppimistani. Siinä sitten vanhemmat vain ykskaks huomasivat minun osaavan lukea, ja sen jälkeen olen totisesti taitoani käyttänyt eli viimeiset 54 vuotta. Minulla ei ole koskaan tylsää, jos minulla on lukemista.

Itse opin lukemaan kolmen vanhana. Ei ollut meidän perheessä mikään ihme. Mutta ei siihen aikaan ollut tällaisia foorumeitakaan, missä sitä olisi ihmetelty. Johtui varmaan siitä, että mulle luettiin paljon.

Meillä viidestä lapsesta kaksi oppi lukemaan noin 4-vuotiaina. En pidä siis hirveän kummallisena tai ihmeellisenä asiana. Itse opin noin 5-vuotiaana.

Autistit ka asbergerit voivat oppia hyvin lukemaan lapsina. Ongelmat alkavat myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Autistit ka asbergerit voivat oppia hyvin lukemaan lapsina. Ongelmat alkavat myöhemmin.

Milloinkohan mahtanevat alkaa. Siis ne ongelmat? Olen nyt jo kuuskymppinen, eikä ole vielä tuollaisia diagnooseja tehty.

t. Se kolmevuotiaana oppinut

Vierailija kirjoitti:

Opin lukemaan ja laskemaan 4-vuotiaana, kun 3 vuotta vanhempi veljeni aloitti koulun ja hänelle oppiminen oli hieman hankalaa, piti harjoitella paljon kotona. Minä seurasin siinä sivussa ja opin samalla. Ei minusta mitään huippuoppilasta silti tullut, päinvastoin tympäännyin koulunkäyntiin heti alkuunsa, kun toiset jankkasivat kirjaimia ja numeroita ja minä osasin jo. Pari vuotta sain koulutunneilla lueskella lastenkirjoja ja piirtää.

Opin myös lukemaan 4-vuotiaana, ja muistan miten tylsiä äikän tunnit oli. Itse sain aina lukea vain pari lausetta, ja tietysti niiden muiden kanssa tosiaan jankattiin pidempään.

Jälkeenpäin ajatellen, minut olisi pitänyt laittaa suoraan toiselle luokalle, niin turhauttavaa se eka vuosi oli.

Aika harvinaista, mutta ei tae jatkossa mistään vrt

Donald Trump

Tunnen yhden kolmevuotiaana lukemaan oppineen. Oma isompi oppi lukemaan 5vuotiaana. 3vuotias meillä ei todellakaan vielä ole herkkyyskaudessa lukemaan oppisen suhteen (eikä tarvitse ollakaan).

Aikaisin lukemaan oppiminen ei myöskään korreloi hyvän koulumenestyksen kanssa.

Oppi itsenäisesti Aku Ankasta nelivuotiaana. Oli yllätys meille vanhemmille. 

Kummilapsistani toinen oppi lukemaan 5-vuotiaana. Nykyään hän on koulupudokas ja työtön parikymppinen. Omat lapseni oppivat lukemaan tokalla luokalla ja ehdin jo huolestua. Molemma opiskelevat yliopistossa. 

Tarinan opetus, lukeminen nuorena ei korreloi minkään kanssa.  

Itseäni vaan ahdisti kun 5-vuotias pölötti Iltiksen lööppejä kassalla. Aina oli jotain murhaa, petosta ja raiskausta.