HS: Yliopisto-opettaja: Osa opiskelijoista ei hahmota edes, mikä on virke

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.

Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.

Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.

Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.

Muistiinpanojen kirjoittaminen käsin vihkoon sekä kirjan kappaleiden lukeminen ääneen ja toisten lukemisen kuuntelu olisivat itse asiassa nykypäivänäkin hyviä oppimismetodeja. Ne opettavat keskittymään. Ne opettavat juuri sitä virkerakennetta ja virkerajaa. Ne opettavat pitkäjänteisyyttä, joka on monelta hukassa. Tietysti noiden vanhojen opetusmenetelmien rinnalla kannattaa käyttää muitakin menetelmiä, mutta ei noita kannattaisi hylätä täysin. 

Suomalainen nuori on älykkyydeltään vain vähän yli apinan. Ei voi vaatia ihan mahdottomia jos ei ole kauhalla annettu.

Ketä se virke sitten on, ei ole täälläkään kukaan selittänyt? Miten eroaa lauseesta,

Vajaceista tulee kelaloisia mikä voi toki olla monen nuoren tavoite elässä. Mikä siinä on eläessä kun toiset kustantavat elämän mittaisen lomailun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.

Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.

Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.

Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.

Mikä ääneen lukemisessa on mielestäsi huonoa?

Mitä järkeä on opetustilaisuudessa, jossa yksi kerrallaan on aktiivinen toimija ja muut passiivisesti odottavat vuoroaan. Kumpi näistä olisi mielestäsi tehokkaampi tapa oppia:

1. Luetaan oppitunnilla kirjaa ääneen vuorotellen.

2. Kotiläksyksi annetaan kirjan kappale luettavaksi ja mukaan jotain aktivoivia kysymyksiä joita sitten keskustellen käydään läpi seuraavalla tunnilla.

Tuo "passiivinen vuoron odottelu" on myös tärkeä opetustilanne. Opetellaan olemaan hiljaa ja kuuntelemaan sitä, kenellä milloinkin on puheenvuoro. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä keskustelupalstallakin näkee näitä, jotka eivät lainkaan välitä virkerajasta vaan kirjoittavat kaiken yhteen pötköön ilman isoja alkukirjaimia.  Yhdyssanatkin ovat täysin hukassa.  Se, ettei näitä asioita opetettaisi, ei pidä paikkaansa.  Opettajat opettavat ja jauhavat samoja asioita lukion loppuun asti.  Mitään muutosta ei vain tule.  Osalla oppilaista kyse on luki-häiriöstä.  Kivakaan opettaja ei silloin aina voi auttaa.  Oma tahto oppia, motivaatio auttaisi, mutta ainahan on niitä kovakalloisia joukossa.

Paljon huonompaa suomea näkee palstalla 30+ kirjoittajien näppäimistöltä kuin esim. kandiseminaariluonnoksissa.

Olet lahjakas kun näet kuka palstalla on + kuka - 30. 

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon pääsee liian tyhmät.

Ongelma on myös liiassa paapomisessa, jota harrastavat etenkin naisopettajat niin peruskoulussa kuin sen yläpuolisissa oppilaitoksissa: ei vaadita oppilailta oikeastaan mitään, vaan puuhastellaan kaiken maailman tukihimmeleiden kanssa ja työnnetään opetettavat eteenpäin vajavaisin tiedoin ja taidoin.

Vierailija kirjoitti:

Sana virke on vanhanaikainen. Moni ei tiedä mitä se tarkoittaa. Lause vai sen osa. Kun opettaja opettaa hyvin ja kivasti, oppilas osaa sen jälkeen. Ei ilman opetusta.

Ja sinä taisit jäädä sitä opetusta vaille. 

Hmm. Kummallista, että meistä nyt keski-ikäisistä aikoinaan remmitetyistä ja väkisin kurahousuihin ilman sanoittamista puetuista tuli niin fiksuja ja osaavia!

Vierailija kirjoitti:

Olipa ylläri, että yliopistoissa näkyy nyt se mikä oli jo aikaisemmin nähtävissä lukiossa.

Lukiosta yli opistoon on pitkä loikkaus. Jos ei jaksa lukea ja opiskella.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

"Jonna Riikosen mukaan taitojen notkahdus näkyy erityisesti kahdella tavalla.

 

Pitkäkestoinen työskentely tuntuu olevan monille opiskelijoille vaikeaa, hän aloittaa.

 

Yliopiston opinnäytetöiden tekeminen edellyttää opiskelijoilta suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Ne taidot ovat monilta hukassa."

 

En kyllä ihan vakuutu haastateltavankaan vastauksista. Tekstistä ei käy selväksi, miten tilanne onkaan varsinaisesti kehittynyt. Koska esimerkiksi lainatussa osiossa tarkoituksena on kommentoida taitojen notkahdusta eli muutosta, olisi ilmiön kuvausten ehkä aiheellista sisältää jonkinlaista vertailua, eikä pelkkiä havaintoja opiskelijoiden jonkinhetkisestä tilanteesta.

 

Eli ei näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että eräs asukas näki toissapäivänä ison rotan."

Vaan näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että kirjatut valitukset rotista ovat lähes kaksinkertaistuneet suhteessa viimevuotiseen."

Itseltäsi tuo näyttää unohtuneen. Kirjoitat puutaneinää, mistä kukaan ei saa selvää. Olettele kappalejako.

Jos kiinnostaa, niin tässä on tekoälyn (Grok Fast) arvio viestini johdonmukaisuudesta. 

Prompt:

Arvioi tätä nettipalstalle lähetettyä hakasulkein merkittyä viestiä, joka kommentoi Helsingin Sanomien uutista liittyen yliopisto-opiskelijoiden kielitaitoon. Onko viesti mielestäsi johdonmukainen ja ymmärrettävä, ja esiintyykö siinä sekaannuksia? Viesti: [...]

Vastaus:

Viesti on johdonmukainen ja helposti ymmärrettävä. Se esittää selkeän ja loogisen kritiikin.

Viestin ydinajatus

Kirjoittaja huomauttaa, että kun puhutaan taitojen notkahduksesta (eli muutoksesta ajassa), pelkkä nykytilanteen kuvaus ei riitä perustelemaan väitettä. Tarvitaan vertailua aikaisempaan tilanteeseen. Tämä on täysin pätevä metodologinen ja argumentatiivinen huomio.

Analogia

Rottavertaus toimii hyvin ja havainnollistaa asian ytimekkäästi:

Väärä tapa: nykyhetken yksittäinen havainto esitetään todisteena muutoksesta.

Oikea tapa: esitetään vertailukelpoista dataa (esim. valitusten määrän kasvu).

Analogia tukee suoraan kirjoittajan pointtia eikä sekoita lukijaa.

Mahdolliset sekaannukset tai heikkoudet

Merkittäviä sekaannuksia ei esiinny. Viesti on selkeästi rakennettu:

Lainaus artikkelista

Kritiikki siitä, mitä lainaus ei kerro

Yleinen periaate (muutosta väitettäessä tarvitaan vertailua)

Havainnollistava esimerkki

Ainoa pieni nyanssi on se, että kirjoittaja ei väitä haastateltavan olevan väärässä, vaan että esitetty perustelu on riittämätön juuri muutoksen osoittamiseen. Tämä on tärkeä erottelu, ja viesti pitää sen johdonmukaisesti esillä.

Yhteenveto: Viesti on loogisesti eheä, ymmärrettävä ja argumentaatioltaan vahva. Se ei sekoita käsitteitä eikä sisällä ristiriitoja.

Mikä on ongelma? Kela elättää jokaisen luuserin joka tapauksessa. Ennen sanottiin että nuorissa on tulevaisuus mutta se aika taitaa olla mennyttä kun koulusta päässeet ovat keharitasolla.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Kummallista, että meistä nyt keski-ikäisistä aikoinaan remmitetyistä ja väkisin kurahousuihin ilman sanoittamista puetuista tuli niin fiksuja ja osaavia!

Tuollainen itsekehu on ainoastaan noloa.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.

Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.

Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.

Asioiden helpottaminen kostautuu jatkossa. Tuohan on karhunpalvelus nykyisille koululaisille.

Vierailija kirjoitti:

Jyväskylän yliopisto :D no ei paljoa yllätä. JY on melkein AMK-tasoa ollut jo pitkään.

Et selviäisi AMK:ssa kuukautta pitempään, kun et tajua käytännönasioista ja soveltamisesta vittujakaan.

Aika monilla akateemisilla aloilla on ihan se ja sama miten suomen kieltä kirjoittaa. Pääkieli opiskelussa on englanti ja se on myös työkieli. Tekoäly osaa kyllä hoitaa kirjoittamisen. Puhuminen ja ymmärtäminen on tärkeintä.

Suurempi ongelma on keskittymiskyvyn puute ja liian suuri hajonta opiskelijoiden lähtötasossa. Tämä johtuu yliopistojen järjettömäksi menneestä kilpailusta, mihin rahoitus on oppilaitokset ajanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.

Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.

Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.

Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.

Muistiinpanojen kirjoittaminen käsin vihkoon sekä kirjan kappaleiden lukeminen ääneen ja toisten lukemisen kuuntelu olisivat itse asiassa nykypäivänäkin hyviä oppimismetodeja. Ne opettavat keskittymään. Ne opettavat juuri sitä virkerakennetta ja virkerajaa. Ne opettavat pitkäjänteisyyttä, joka on monelta hukassa. Tietysti noiden vanhojen opetusmenetelmien rinnalla kannattaa käyttää muitakin menetelmiä, mutta ei noita kannattaisi hylätä täysin. 

Käsin kirjoittaminen myös aktivoi huomattavasti enemmän aivoalueita kuin vaikkapa läppärin käyttö ja tämä tukee asioiden ymmärtämistä ja muistamista - eli oppimistulokset ovat paljon parempia.

Mueller, P. A., & Oppenheimer, D. M. (2014). The Pen Is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Over Laptop Note Taking: Advantages of Longhand Over Laptop Note Taking. Psychological Science, 25(6), 1159-1168. https://doi.org/10.1177/0956797614524581

"Taking notes on laptops rather than in longhand is increasingly common. Many researchers have suggested that laptop note taking is less effective than longhand note taking for learning. Prior studies have primarily focused on students’ capacity for multitasking and distraction when using laptops. The present research suggests that even when laptops are used solely to take notes, they may still be impairing learning because their use results in shallower processing. In three studies, we found that students who took notes on laptops performed worse on conceptual questions than students who took notes longhand. We show that whereas taking more notes can be beneficial, laptop note takers’ tendency to transcribe lectures verbatim rather than processing information and reframing it in their own words is detrimental to learning."

Smoker, T. J., Murphy, C. E., & Rockwell, A. K. (2009). Comparing Memory for Handwriting versus Typing. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 53(22), 1744-1747. https://doi.org/10.1177/154193120905302218

"This is an investigation into the possible links between psychomotor action, in the activities of handwriting, and memory. A comparison of recall and recognition for common words demonstrates that memory is better for words when they have been written down rather than when they are typed. This provides additional support for the hypothesis that the additional context provided by the complex task of writing results in better memory. With the recent trend towards electronic note taking, the educational and practical implications of these findings would suggest that performance may be improved by using traditional paper-and-pen notes."

Van der Weel FRR and Van der Meer ALH (2024) Handwriting but not typewriting leads to widespread brain connectivity: a high-density EEG study with implications for the classroom. Front. Psychol. 14:1219945. doi: 10.3389/fpsyg.2023.1219945

"Our findings suggest that the spatiotemporal pattern from visual and proprioceptive information obtained through the precisely controlled hand movements when using a pen, contribute extensively to the brain’s connectivity patterns that promote learning. We urge that children, from an early age, must be exposed to handwriting activities in school to establish the neuronal connectivity patterns that provide the brain with optimal conditions for learning."

Voi, mutta kun se on sitä ihanaa akateemista sivistyneisyyttä! Aina voi katsoa toisia ihmisiä nenänvartta pitkin, on jopa suositeltavaa  

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta kun se on sitä ihanaa akateemista sivistyneisyyttä! Aina voi katsoa toisia ihmisiä nenänvartta pitkin, on jopa suositeltavaa  

Tällainen kirjoitus on ihan turhaa panettelua ja johtuu lähes aina kateudesta tai huonosta itseluottamuksesta. Akateemisia valmistuu nykyisin niin suuria määriä, ettei sen turvin kukaan voi tuntea erityistä paremmuutta. Jokainen myös ymmärtää, että työyhteisö koostuu eri alan osaajista ja jokaista tarvitaan. Meillä tervehditään ja vaihdetaan kuulumisia kaikkien kanssa, riippumatta koulutuksesta, sukupuolesta tai kansallisuudesta. Ymmärtääkseni tämä on ihan normaalia käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä keskustelupalstallakin näkee näitä, jotka eivät lainkaan välitä virkerajasta vaan kirjoittavat kaiken yhteen pötköön ilman isoja alkukirjaimia.  Yhdyssanatkin ovat täysin hukassa.  Se, ettei näitä asioita opetettaisi, ei pidä paikkaansa.  Opettajat opettavat ja jauhavat samoja asioita lukion loppuun asti.  Mitään muutosta ei vain tule.  Osalla oppilaista kyse on luki-häiriöstä.  Kivakaan opettaja ei silloin aina voi auttaa.  Oma tahto oppia, motivaatio auttaisi, mutta ainahan on niitä kovakalloisia joukossa.

eivät lainkaan välitä virkerajasta vaan kirjoittavat > eivät lainkaan välitä virkerajasta, vaan kirjoittavat

kyse on luki-häiriöstä > kyse on lukihäiriöstä