Lue keskustelun säännöt.
HS: Yliopisto-opettaja: Osa opiskelijoista ei hahmota edes, mikä on virke
04.11.2026 |
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012361793.html
"Opiskelijoilla on vaikeuksia esimerkiksi virkerakenteissa. Myös pitkäjänteinen työskentely on monille vaikeaa."
"Opiskelijoiden on vaikea hahmottaa, mikä on virke. Yksinkertaisiakaan yhdyssanoja ei tunnisteta. Suomea kirjoitetaan osittain englannin kielioppisäännöin. Käsitteiden merkitykset ovat epäselviä."
Oikeesti... ei hyvä helvetti, mitä touhua! 🤣
Mutta odottakaahan, kunhan tämä nykyinen turvaruoka-annoskateellinen-lattiakaivoonpissaajasukupolvi, jotka vielä ovat päiväkotilapsia tai alakoululaisia, tulevat aikanaan yliopistoikään, niin sitten ei hahmoteta nykyisestä vähästäkään paljon mitään!
Yliopisto alkaa muistuttamaan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän apukoulua.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Katsotaanpa sitten 15-20 vuoden päästä kun nykyiset mini-ikäluokat saapuvat korkeakouluun.
Silloin kaikessa opetusmateriaalissa on tavuviivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskustelupalstallakin näkee näitä, jotka eivät lainkaan välitä virkerajasta vaan kirjoittavat kaiken yhteen pötköön ilman isoja alkukirjaimia. Yhdyssanatkin ovat täysin hukassa. Se, ettei näitä asioita opetettaisi, ei pidä paikkaansa. Opettajat opettavat ja jauhavat samoja asioita lukion loppuun asti. Mitään muutosta ei vain tule. Osalla oppilaista kyse on luki-häiriöstä. Kivakaan opettaja ei silloin aina voi auttaa. Oma tahto oppia, motivaatio auttaisi, mutta ainahan on niitä kovakalloisia joukossa.
Paljon huonompaa suomea näkee palstalla 30+ kirjoittajien näppäimistöltä kuin esim. kandiseminaariluonnoksissa.
Mistä sinä tiedät tänne kirjoittavien iät? Ja siellä ihmeellisessä kandiseminaarissasikin voi olla eri ikäisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.
Mikä ääneen lukemisessa on mielestäsi huonoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskustelupalstallakin näkee näitä, jotka eivät lainkaan välitä virkerajasta vaan kirjoittavat kaiken yhteen pötköön ilman isoja alkukirjaimia. Yhdyssanatkin ovat täysin hukassa. Se, ettei näitä asioita opetettaisi, ei pidä paikkaansa. Opettajat opettavat ja jauhavat samoja asioita lukion loppuun asti. Mitään muutosta ei vain tule. Osalla oppilaista kyse on luki-häiriöstä. Kivakaan opettaja ei silloin aina voi auttaa. Oma tahto oppia, motivaatio auttaisi, mutta ainahan on niitä kovakalloisia joukossa.
Paljon huonompaa suomea näkee palstalla 30+ kirjoittajien näppäimistöltä kuin esim. kandiseminaariluonnoksissa.
Mistä sinä tiedät tänne kirjoittavien iät? Ja siellä ihmeellisessä kandiseminaarissasikin voi olla eri ikäisiä ihmisiä.
Aiheista pystyy varsin hyvin päättelemään. Osaan myös mielestäni varsin hyvin arvioida samaan seminaariin osallistuvien ikäjakauman.
Vierailija kirjoitti:
netti ja sähköiset viestimet perustuu nopeaan ja tiiviiseen viestiin.tämä on kielen muutosta,tietokone aikaan. yliopistot on jääneet jälkeen viestinnässä.
mielestäni pitkät esseet ja eepokset on vanhan aikaista, muuta kun kirjallisuudessa.yliopston tekstimääriä pitäisi laskea esim. opin näyte töissä niin se vastaisi ehkä enemmän tekoälyn ja työelämän tarpeeseen ytimekkäästä ja tiiviistä tekstistä.
en itsekkään perusta oikeasta kieliopista,vaikka luen satoja kirjoja vuodessa,arvostan eniten sisältöä,että tekssti tuo esille jotain tärkeää.pilkut ei kiinnosta.
Hävettävän huonoa tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Oletko huomannut, että uutta asiaa on tullut valtavasti sitten 90-luvun. Koko internetin maailma. Kaikkea entistä ei voi ottaa mukaan. Nuorten käyttämät mediatekstit ovat nykyään jotain ihan muuta kuin sanomalehdet entisaikaan. Analysoitavaa on todella paljon ja perusasiatkin sitten tuntuvat äkkiä unohtuvan. Kirjoitetun asiatekstin hahmottaminen alkaa monelle olla hankalaa. Pitkät esseet olivat kyllä mielestäni hyvä keino harjoitella ajatusten jäsentämistä ja keskittymistä. Alakoulussa ja vielä yläkoulussakin saisi olla ihan perinteisiä sanelukirjoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.
Mikä ääneen lukemisessa on mielestäsi huonoa?
Mitä järkeä on opetustilaisuudessa, jossa yksi kerrallaan on aktiivinen toimija ja muut passiivisesti odottavat vuoroaan. Kumpi näistä olisi mielestäsi tehokkaampi tapa oppia:
1. Luetaan oppitunnilla kirjaa ääneen vuorotellen.
2. Kotiläksyksi annetaan kirjan kappale luettavaksi ja mukaan jotain aktivoivia kysymyksiä joita sitten keskustellen käydään läpi seuraavalla tunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Peruslukutaito hankitaan omalla ajalla, niin tehtiin sinun lapsuudessasi ja niin pitäisi tehdä myös nyt.
Asia on nimenomaan kotien vastuulla. Lapsille täytyy lukea vauvasta saakka ja heidän kanssaan on kouluun mennessä asioitu jo vuosia kirjastossa. He tietävät, miten kirjat toimivat, ovat kiinnostuneita niistä ja omaavat laajan sanavaraston koulun alkaessa. Tässä vaiheessa koulu ottaa kopin ja opettaa lukemaan, jos lapsi ei ole jo itse hoksannut. Työ kotona jatkuu.
Kyl nää keh arit siirtyy ja pääse työelämään. Valitettavasti. Sitten asiakas joutuu istumaan puoli tuntia pyörittämässä peukaloita apteekissa kun nämä koettavat ymmärtää kelan kirjoittamia päätöksiä ettei vain työnantajalle tulisi 50e sakkomaksuja kun on annettu väärin lääkkeitä.
Kunnon neuv ostoliitt olaista jonottamista.
Tai muualla, suomalaiset käyvät kovin hitailla. Ikuista kärsimystä jos koettaa ttilata jotain. Ei ihme että TEMU on kiinnostava, ne ei sählää puoli kuukautta kyvyttöminä tuhlaten asiakkaan aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
netti ja sähköiset viestimet perustuu nopeaan ja tiiviiseen viestiin.tämä on kielen muutosta,tietokone aikaan. yliopistot on jääneet jälkeen viestinnässä.
mielestäni pitkät esseet ja eepokset on vanhan aikaista, muuta kun kirjallisuudessa.yliopston tekstimääriä pitäisi laskea esim. opin näyte töissä niin se vastaisi ehkä enemmän tekoälyn ja työelämän tarpeeseen ytimekkäästä ja tiiviistä tekstistä.
en itsekkään perusta oikeasta kieliopista,vaikka luen satoja kirjoja vuodessa,arvostan eniten sisältöä,että tekssti tuo esille jotain tärkeää.pilkut ei kiinnosta.
😂😂😂
Sinä olet myös yksi perkeleen esimerkki kielenkäytön rapautumisesta. Ei osata edes sanoin viestiä vaan pitää ottaa kuvat apuun, oli ne sitten minkälaisia hyvänsä. Käytätkö kuvien lisäksi myös tukiviittomia?
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat jotenkin kehitysvammaistuneet kiitos opetusministerlön virkamiesten. Miksi noita ei saada potkaistua pellolle kun ovat tuhonneet nuorten tulevaisuuden täydellisesti kun koulussa ei opeteta mitään järkevää tai vaadita mitään. Miksi lapset ja nuorey tyytyvät tähän kun lopptuloksena heistä tulee sosiaalitukien varassa eläviä syrjäytyneitä luusereita.
Eiköhän se perusta luoda ihan kotona, kun lapsilta ei vaadita mitään, jotta eivät tuntisi pettymystä tai tylsistyisi. Kasvatus ei ole sitä, että lyödään konttaamaan oppivalle luuri käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.
Mikä ääneen lukemisessa on mielestäsi huonoa?
Mitä järkeä on opetustilaisuudessa, jossa yksi kerrallaan on aktiivinen toimija ja muut passiivisesti odottavat vuoroaan. Kumpi näistä olisi mielestäsi tehokkaampi tapa oppia:
1. Luetaan oppitunnilla kirjaa ääneen vuorotellen.
2. Kotiläksyksi annetaan kirjan kappale luettavaksi ja mukaan jotain aktivoivia kysymyksiä joita sitten keskustellen käydään läpi seuraavalla tunnilla.
Ongelma vain on siinä, kuinka moni on sen kotiläksyn tehnyt ja kuinka moni sitten siihen tuntikeskusteluun osallistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
netti ja sähköiset viestimet perustuu nopeaan ja tiiviiseen viestiin.tämä on kielen muutosta,tietokone aikaan. yliopistot on jääneet jälkeen viestinnässä.
mielestäni pitkät esseet ja eepokset on vanhan aikaista, muuta kun kirjallisuudessa.yliopston tekstimääriä pitäisi laskea esim. opin näyte töissä niin se vastaisi ehkä enemmän tekoälyn ja työelämän tarpeeseen ytimekkäästä ja tiiviistä tekstistä.
en itsekkään perusta oikeasta kieliopista,vaikka luen satoja kirjoja vuodessa,arvostan eniten sisältöä,että tekssti tuo esille jotain tärkeää.pilkut ei kiinnosta.
Voi hyvä luoja.
Vierailija kirjoitti:
netti ja sähköiset viestimet perustuu nopeaan ja tiiviiseen viestiin.tämä on kielen muutosta,tietokone aikaan. yliopistot on jääneet jälkeen viestinnässä.
mielestäni pitkät esseet ja eepokset on vanhan aikaista, muuta kun kirjallisuudessa.yliopston tekstimääriä pitäisi laskea esim. opin näyte töissä niin se vastaisi ehkä enemmän tekoälyn ja työelämän tarpeeseen ytimekkäästä ja tiiviistä tekstistä.
en itsekkään perusta oikeasta kieliopista,vaikka luen satoja kirjoja vuodessa,arvostan eniten sisältöä,että tekssti tuo esille jotain tärkeää.pilkut ei kiinnosta.
Kirjoitustaidottomuutesi on kuin katsoisi venäläissotilasta rais_kaamassa sikaa. Yhtä aikaa sekä kuvottavaa, että jotenkin mukaansatempaavaa hirveydessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa ei nykyään kirjoiteta eikä opeteta kuten ennen. Se on härskiä, että asiasta syytetään lapsia tai koteja.
Jos minun lapsiani opetettaisiin kuten minua 1990-luvulla ja vastaavantasoisilla materiaaleilla, niin lapseni oppisivat enemmän kuin minä silloin.
Mutta kun ei. Kaikkea on helpotettu ja kirjoistakin puuttuu paljon asiaa verrattuna vanhoihin.
Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.
Mikä ääneen lukemisessa on mielestäsi huonoa?
Mitä järkeä on opetustilaisuudessa, jossa yksi kerrallaan on aktiivinen toimija ja muut passiivisesti odottavat vuoroaan. Kumpi näistä olisi mielestäsi tehokkaampi tapa oppia:
1. Luetaan oppitunnilla kirjaa ääneen vuorotellen.
2. Kotiläksyksi annetaan kirjan kappale luettavaksi ja mukaan jotain aktivoivia kysymyksiä joita sitten keskustellen käydään läpi seuraavalla tunnilla.
Ongelma vain on siinä, kuinka moni on sen kotiläksyn tehnyt ja kuinka moni sitten siihen tuntikeskusteluun osallistuu.
Ammattikorkeakoulun opettajana uskallan veikata, että parinkymmenen opiskelijan ryhmästä noin 5 lukee tekstin ja niistä 2-3 osallistuu keskusteluun. Jos keskustelutunnille osallistuminen ei ole pakollista, vain 3-5 saapuu paikalle.
"Jonna Riikosen mukaan taitojen notkahdus näkyy erityisesti kahdella tavalla.
Pitkäkestoinen työskentely tuntuu olevan monille opiskelijoille vaikeaa, hän aloittaa.
Yliopiston opinnäytetöiden tekeminen edellyttää opiskelijoilta suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Ne taidot ovat monilta hukassa."
En kyllä ihan vakuutu haastateltavankaan vastauksista. Tekstistä ei käy selväksi, miten tilanne onkaan varsinaisesti kehittynyt. Koska esimerkiksi lainatussa osiossa tarkoituksena on kommentoida taitojen notkahdusta eli muutosta, olisi ilmiön kuvausten ehkä aiheellista sisältää jonkinlaista vertailua, eikä pelkkiä havaintoja opiskelijoiden jonkinhetkisestä tilanteesta.
Eli ei näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että eräs asukas näki toissapäivänä ison rotan."
Vaan näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että kirjatut valitukset rotista ovat lähes kaksinkertaistuneet suhteessa viimevuotiseen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylän yliopisto :D no ei paljoa yllätä. JY on melkein AMK-tasoa ollut jo pitkään.
Kyllä ihan sama ilmiö näkyy niin Helsingin yliopistossa kuin Aalto-yliopistossa.
Molemmissa opettanut
En tiedä mitä oppiainetta opetat, mutta itse opiskelen Helsingin oikiksessa ja mun mielestä siellä on kyllä tosi fiksua ja motivoitunutta porukkaa.
SK kirjoitti:
"Jonna Riikosen mukaan taitojen notkahdus näkyy erityisesti kahdella tavalla.
Pitkäkestoinen työskentely tuntuu olevan monille opiskelijoille vaikeaa, hän aloittaa.
Yliopiston opinnäytetöiden tekeminen edellyttää opiskelijoilta suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Ne taidot ovat monilta hukassa."
En kyllä ihan vakuutu haastateltavankaan vastauksista. Tekstistä ei käy selväksi, miten tilanne onkaan varsinaisesti kehittynyt. Koska esimerkiksi lainatussa osiossa tarkoituksena on kommentoida taitojen notkahdusta eli muutosta, olisi ilmiön kuvausten ehkä aiheellista sisältää jonkinlaista vertailua, eikä pelkkiä havaintoja opiskelijoiden jonkinhetkisestä tilanteesta.
Eli ei näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että eräs asukas näki toissapäivänä ison rotan."
Vaan näin: "Rottien lisääntyminen asuinalueella ilmenee tutkijan mukaan siten, että kirjatut valitukset rotista ovat lähes kaksinkertaistuneet suhteessa viimevuotiseen."
Itseltäsi tuo näyttää unohtuneen. Kirjoitat puutaneinää, mistä kukaan ei saa selvää. Olettele kappalejako.
Jos lapsiani opetettaisiin kuten minua 90-luvulla, nostaisin äläkän. Opetus on mennyt valovuoden eteenpäin. Ei enää kalvosulkeisia, jossa piti hiljaa kopioida suttuiset piirtokalvotekstit vihkoon tai sitä, että luetaan (reaaliaineissa!) kirjan kappaleita ääneen vuorotellen.