Lue keskustelun säännöt.
Kun valitset lapsettomuuden, valitset yksinäisen vanhuuden.
21.10.2026 |
Vähän sama juttu kun eläkkeiden kanssa. Ei sitä kolmekymmentä+ vielä osaa ajatella, että vanhaksi tulee itsekin. Saati, että vanhukseksi. Onhan sitä ystäviä joku sanoo. Kokemus vanhusten parista kertoo, ettei niitä oikein kiinnosta toisten vanhusten seura. Olin aikanaan töissä ns. vanhainkodissa jolloin vielä varsin fyysisesti ja psyykkisesti terveetkin niihin pääsivät. Yksinäisyys oli suuri ongelma vaikka kymmeniä samanlaisia mummuja asui yhdessä ja oli päiväsalit ja ruokailut jne. Nythän vuodepotilaatkin asutetaan omaan kotiin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Taas tämä yksinkertaisen ääliön ilta satu. 😂 AAMEN!🖕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Nuo kauniit ajatuksesi äidin ja lapsen suhteesta ovat juuri sellaisia tunteita, joita olen kokenut rakkaita koiriani kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin aina epäillyt, että vapaaehtoisen lapsettomuuden takana on usein jotain traumatisoitumista. Osa vastauksista tukee kyllä tätä.
Mä kyllä luulen, että tästä lapsettomien yksinäisyydestä jauhavilla on se trauma...
Vierailija kirjoitti:
Olenkin aina epäillyt, että vapaaehtoisen lapsettomuuden takana on usein jotain traumatisoitumista. Osa vastauksista tukee kyllä tätä.
No ei ole.
Laittakaa nämä jankutukset suoraan 💩läjään, mistä tulevatkin!! Näillä typeryksillä on tarkoituksenaan vain ja ainoastaan yritys loukata. Terävä kieli, tylsä elämä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkin aina epäillyt, että vapaaehtoisen lapsettomuuden takana on usein jotain traumatisoitumista. Osa vastauksista tukee kyllä tätä.
Mä kyllä luulen, että tästä lapsettomien yksinäisyydestä jauhavilla on se trauma...
Lastensuojelussa töitä tekevänä totean, että kyllä niitä traumoja on aivan jumalattomasti lapsen tehneillä.
Lapset ei takaa että vanhuus ei olisi yksinäinen. Jokainen on lopulta yksin tässä maailmassa. Niille joilla on lapsia se tuntuu olevan kammottava asia kun lapset lähtee pesästä ja heillä yhtäkkiä onkin oma elämä vaikka jossain Australiassa. Ja itse on kuviteltu että lapset kyllä huolehtii minusta.
Varmin tapa huolehtia itsestään on että on riittävästi säästössä, jotta voi palkata kotiin apua tao pääsee vähän parempaan hoitolaitokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin olemisen taito on tärkein taito elämässä. Ja se on taito joka kannattaisi opetella ennen parisuhdetta ja perhettä.
Jos on traumoja, eikö silloin ole parempikin olla hankkimatta lapsia, eikä siirtää niitä eteenpäin? Valitettavan moni on silti tehnyt. Koska MÄ haluuuun!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, ihmisten tekemiset eivät kuulu sinulle. Terveisin perheellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on valinnut yksinäisen elämän länkyttämällä siitoshulluuttaan ja pakkopoikimistaan.
Lapsilla ei ole velvollisuutta seurustella luonnevikaisen vanhempansa kanssa saati huolehtia hänestä. Meillä on sellainen yhteiskuntasopimus voimassa, jonka mukaan työikäiset ovat työmarkkinan käytössä ja ikäihmiset, lapset ja vammaiset hoidetaan yhteiskunnan toimesta.
Persuhallitus on nyt yrittänyt romuttaa tämän sopimuksen ja tulee kokemaan omissa nahoissaan sen seuraukset.
Kukaan ei hoida vanhenevaa, aivohalvauksen saanutta persupaskaa, joka on myrkyttänyt kaiken elämän ympäriltään ja ajanut pois kaikki.
Osui ja upposi?
Ei. Minulla on kaksi lasta. Olen mieleltäni terve ja minulla on kaikkea sitä mitä sinulla ei, esim. mielekästä tekemistä.
Sensijaan tuo sinun toistuva, krooninen ja kliinisesti sosiopaattinen käytöksesi on epätervettä. Kerjäät huomiota koska istut yksin kämpässäsi eikä ketään kiinnosta, elätkö vai et. Ketään ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kovin on ruusunpunaiset lasit sulla, kun et ole huomannut, miten usein kaukana on pyyteetön rakkaus lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo sen ikäinen että olen jo aika monen ihmisen vanhuuden nähnyt. Lapsettomilla ja lapsellisilla se ON IHAN YHTÄ YKSINÄISTÄ. Ainoa pelastus siitä on oma puoliso, ja sekin tietysti jokaisen pariskunnan toiselta puoliskolta loppuu kesken. Joitain sellaisiakin olen nähnyt, missä sen loppuminen on pelastus.
Eikä ne sun lapset sun eläkettäkään maksa.Nimenomaan maksavat. Työeläkkeellä olevien eläkkeet maksaa 85%-sesti nyt työelämässä olevat, eli lapset ja lapsenlapset heidän ikätoverinsa.
Ei ole niin, että "kukin meistä on omalla työllään eläkkeensä tienannut". Ei sitä aikanaan maksamaasi pientä työeläkemaksua ole sinulle koirvamerkitty ja nyt makseta takaisin. Työssäkäyvät maksavat ne.
Älä viitsi. Järjestelmä on jo romutettu. Mun eläkettä ei maksa enää kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka saisinkin lapsia, en voi laskea sen varaan että lapset huolehtivat ja käyvät tervehtimässä. Saatanhan olla heidän mielestään täysi mulkku, johon he eivät halua aikaansa ja energiaansa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no oot varmaan kuullut sata kertaa että ei lapsiinkaan oo luottaminen että olisivat seurana.
Ei nykyään voi laskea yhtään tämän varaan. Enkä kyllä näe että tähän voitaisiin myöskään ulkoa pakottaa
Lapseni asuu ulkomailla eikä tule Suomeen. Ihan yksikseni varmasti kuolen, en tiedä kuka auttaisi sitten joskus. Monesti mietin tätä.
Ehei,yksinäisimpiä ovat aikoinaan ilkeästi lapsiaan kohdelleet. T.sh
Vierailija kirjoitti:
Ehei,yksinäisimpiä ovat aikoinaan ilkeästi lapsiaan kohdelleet. T.sh
Kiitos tästä. Tämä on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kovin on ruusunpunaiset lasit sulla, kun et ole huomannut, miten usein kaukana on pyyteetön rakkaus lapsia kohtaan.
Kylläpä on niin katkeraa, niin katkeraa.
Siihen on ihan syynsä miksi tuollaista katkeruutta kammotaan.
Voi olla, että vanhuudessa lapsettomana olen yksin. Niin olen nytkin. Ja se on oma valintani. En koe yksinäisyyttä ollessani yksin. Viihdyn itseni kanssa.