Lue keskustelun säännöt.
Hoidetaan vanhuksemme samoin periaattein, kuin he ovat kasvattaneet meidät.
18.10.2026 |
Millaisen hoivan sun vanhemmat tai appivanhemmat saa?
Mun äiti saa aika hyvä, mutta jonkin verran ehdollisen hoivan. Muistutan, kuinka naapurin Marjatta kykenee vielä siihen ja tuohon ja huokailen syvään, jos asiat ei mene kuten haluan.
Isän jätän heitteille.
Appivanhemmat eristetään muusta maailmasta ja kaikkiin heidän pyyntöihin suhtaudutaam pilkallisesti.
Mutta kukaan ei saa piiskaa tai tukistuksia. Kaikki saa ruokaa ja lämpöä. Kunnioitusta ja arvostusta saa mun äiti, ei muut.
Mites teillä?
Kommentit (874)
Ei viiskymppisen virkanaisen käsitys riitä ajattelemaan mitä se elämä siellä kylmätilalla oli sota-ajan kokeneiden lapsena.
Eikä tarvitsekaan tietenkään aivojaan rasittaa kun voi etsiä ryppyjä poistavia voiteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei viiskymppisen virkanaisen käsitys riitä ajattelemaan mitä se elämä siellä kylmätilalla oli sota-ajan kokeneiden lapsena.
Eikä tarvitsekaan tietenkään aivojaan rasittaa kun voi etsiä ryppyjä poistavia voiteita
Jos yrität tuolla oikeuttaa lastesi kaltoinkohtelun, metsään meni.
Omassakin suvussani tullaan vaatimattomista ja surkeistakin oloista, mutta ihan täyspäisinä joka sukupolvi. Lapsista on huolta pidetty ja haluttu antaa turvallinen koti.
DelpJoku tuolla aiemmin kirjoitti, että ketju on täynnä suomalaista vihaa.
Tämä ei pidä paikkaansa siltä osin, että muuallakin maailmassa käydään keskustelua samojen aihepiirien tiimoilta.
Olen joskus vilkaissut keskusteluja amerikkalaisilla ja brittiläisillä palstoilla (esim Delphi ja Mum’s net) ja niilläkin on ollut pohdintaa 70,-ja 80-luvun lastenkasvatusperiaatteista tai niiden puutteesta, kylmistä äideistä, lapsuuden kotona koetusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Sotaa ei juurikaan mainita, mutta moni kirjoittaja kertoo yrittäneensä ymmärtää vanhempiaan ihan hirveän pitkään ja oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ihan kuten täälläkin.
Ilmiö ei siis ole pelkästään suomalainen, vaan suoranainen sukupolvikokemus. X-sukupolvi on jäänyt aiempien sukupolvien jyrän alle ja nyt kun asiasta viimein puhutaan, halutaan taas lytätä ja jyrätä.
Minusta tässä ketjussa ei edes fantasioida kostosta, vaan aika toteavaan sävyyn kerrotaan, millaista kohtelua nyt jo iäkkäät vanhemmat saisivat jos heitä kohdeltaisiin samoin kuin itse kohtelivat lapsiaan.
Jostain syystä ajatuskin siitä, vanhus kokisi samaa, jota kaltoinkohdellut lapset ovat kokeneet, pöyristyttää joitain kommentoijia.
Kyllä se monien lapsuuden kokemuskin on ollut pöyristyttävä, miksi se halutaan upottaa ällittelyn, selittelyn ja tahallisen väärin ymmärtämisen alle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viiskymppisen virkanaisen käsitys riitä ajattelemaan mitä se elämä siellä kylmätilalla oli sota-ajan kokeneiden lapsena.
Eikä tarvitsekaan tietenkään aivojaan rasittaa kun voi etsiä ryppyjä poistavia voiteita
Jos yrität tuolla oikeuttaa lastesi kaltoinkohtelun, metsään meni.
Omassakin suvussani tullaan vaatimattomista ja surkeistakin oloista, mutta ihan täyspäisinä joka sukupolvi. Lapsista on huolta pidetty ja haluttu antaa turvallinen koti.
En minä ole elänyt sotaveteraanin lapsen lapsuutta maalla murtta sen verran on käsitystä elämästä. Mistä keksit että pahoinpitelisin lapsiani tai vanhempiani?
Vierailija kirjoitti:
DelpJoku tuolla aiemmin kirjoitti, että ketju on täynnä suomalaista vihaa.
Tämä ei pidä paikkaansa siltä osin, että muuallakin maailmassa käydään keskustelua samojen aihepiirien tiimoilta.
Olen joskus vilkaissut keskusteluja amerikkalaisilla ja brittiläisillä palstoilla (esim Delphi ja Mum’s net) ja niilläkin on ollut pohdintaa 70,-ja 80-luvun lastenkasvatusperiaatteista tai niiden puutteesta, kylmistä äideistä, lapsuuden kotona koetusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Sotaa ei juurikaan mainita, mutta moni kirjoittaja kertoo yrittäneensä ymmärtää vanhempiaan ihan hirveän pitkään ja oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ihan kuten täälläkin.
Ilmiö ei siis ole pelkästään suomalainen, vaan suoranainen sukupolvikokemus. X-sukupolvi on jäänyt aiempien sukupolvien jyrän alle ja nyt kun asiasta viimein puhutaan, halutaan taas lytätä ja jyrätä.
Minusta tässä ketjussa ei edes fantasioida kostosta, vaan aika toteavaan sävyyn kerrotaan, millaista kohtelua nyt jo iäkkäät vanhemmat saisivat jos heitä kohdeltaisiin samoin kuin itse kohtelivat lapsiaan.
Jostain syystä ajatuskin siitä, vanhus kokisi samaa, jota kaltoinkohdellut lapset ovat kokeneet, pöyristyttää joitain kommentoijia.
Kyllä se monien lapsuuden kokemuskin on ollut pöyristyttävä, miksi se halutaan upottaa ällittelyn, selittelyn ja tahallisen väärin ymmärtämisen alle?
Jos x sukupolvi tarkoittaa 70-luvulla syntyneitä heillähän oli jo esim peruskoulu. Jokaisella mahdollisuus ja he ovat koulutettua sukupolvea päinvastoin kuin vanhempansa. Mistä osittain johtuu heidän vihansa taustaansa kohtaan, täytyy luokkahypyssään perustella miksei pidä vanhempiinsa yhteyttä.
Uskin että aika pieni prosentti kasvoi väkivaltaisessa kodissa kuten täällä liioitellaan. Ei lapsia piiskattu vaan oli jo nykyajan kotkotukset lapsenkasvatuksessa. Lasten vaatteita oli jo hyvin kaupoissa.
Nämä missä on piiskattu ja ties mitä ovat taatusti niitä harvinaisia koteja vaikka kirjoittajat yrittävät normalisoida ne " että niinhän joka kodissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei ole kukaan uhannut. Juuri joku sanoi, että häntä lyötiin lautasella päähän lapsena ja sinä teit siitä huumoria. Olet saastaa.
Hänhän teki, 90 v alasti ja häntä lautasella päähän, huumoriahan se kai hönestä. 90-vuotiaan lapsen täytyy olla vähintään 50, yläskaalana 70.
Järkyttävän lapsellista.
Pitäisi varmaan puhua huumorin sijaan ironiasta, mutta ei sillä nyt taida olla väliä mistä puhutaan, kun luupäiset ihmiset pysyy luupäisinä vaikka asiat väännetäisiin ratakiskosta.
Kun ihminen kieltäytyy ymmärtämästä, niin se ei ymmärrä, vaikka kaikki maailman verbaaliset keinot käytettäisiin.
Sitä on kognitiivinen dissonanssi, umpiluupäinen ihminen suojelee psyykettään kaikin voimin, kun on niin heikko, ettei uskalla kohdata totuutta.
Nytkö "ratakiskon" vääntäjä taas alentui selittämään, kun tyhmemmät ei ymmärrä? Tuttu muista ketjuista? Kiristää varmaan sädekehä.
Mummolle keittäisin kahvit ja tarjoaisin pikkuruisista kukkakupista. Varoittaisin joka kerta, että ovat arvokas häälahja, ettei vain riko. Pullaleetaa olisi aina tarjolla ja itse tehtyjä piparkakkuja sillä samalla reseptillä, minkä kertoisin tarkalleen. Piparkakut, niin kauan kuin riitti, oli joulu tai juhannus. Mummon vielä istuessa kahvilla, kävisin salaa parvekkeella tupakalla. Luulisin, ettei mummo haista, kun ottaisin vademecum-ryypyn purskutukseen.
Tämä on sitä kalikan kalahtamista nyt taas.
Ratapölkyn keittiöpsykologiaa :)
Juu. Turpiin vaan päivittäin ja sunnuntaisin kirkkoon ja paastolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DelpJoku tuolla aiemmin kirjoitti, että ketju on täynnä suomalaista vihaa.
Tämä ei pidä paikkaansa siltä osin, että muuallakin maailmassa käydään keskustelua samojen aihepiirien tiimoilta.
Olen joskus vilkaissut keskusteluja amerikkalaisilla ja brittiläisillä palstoilla (esim Delphi ja Mum’s net) ja niilläkin on ollut pohdintaa 70,-ja 80-luvun lastenkasvatusperiaatteista tai niiden puutteesta, kylmistä äideistä, lapsuuden kotona koetusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Sotaa ei juurikaan mainita, mutta moni kirjoittaja kertoo yrittäneensä ymmärtää vanhempiaan ihan hirveän pitkään ja oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ihan kuten täälläkin.
Ilmiö ei siis ole pelkästään suomalainen, vaan suoranainen sukupolvikokemus. X-sukupolvi on jäänyt aiempien sukupolvien jyrän alle ja nyt kun asiasta viimein puhutaan, halutaan taas lytätä ja jyrätä.
Minusta tässä ketjussa ei edes fantasioida kostosta, vaan aika toteavaan sävyyn kerrotaan, millaista kohtelua nyt jo iäkkäät vanhemmat saisivat jos heitä kohdeltaisiin samoin kuin itse kohtelivat lapsiaan.
Jostain syystä ajatuskin siitä, vanhus kokisi samaa, jota kaltoinkohdellut lapset ovat kokeneet, pöyristyttää joitain kommentoijia.
Kyllä se monien lapsuuden kokemuskin on ollut pöyristyttävä, miksi se halutaan upottaa ällittelyn, selittelyn ja tahallisen väärin ymmärtämisen alle?
Jos x sukupolvi tarkoittaa 70-luvulla syntyneitä heillähän oli jo esim peruskoulu. Jokaisella mahdollisuus ja he ovat koulutettua sukupolvea päinvastoin kuin vanhempansa. Mistä osittain johtuu heidän vihansa taustaansa kohtaan, täytyy luokkahypyssään perustella miksei pidä vanhempiinsa yhteyttä.
Uskin että aika pieni prosentti kasvoi väkivaltaisessa kodissa kuten täällä liioitellaan. Ei lapsia piiskattu vaan oli jo nykyajan kotkotukset lapsenkasvatuksessa. Lasten vaatteita oli jo hyvin kaupoissa.
Nämä missä on piiskattu ja ties mitä ovat taatusti niitä harvinaisia koteja vaikka kirjoittajat yrittävät normalisoida ne " että niinhän joka kodissa."
Oishan se noloa kun maisterit ja insinöörit viettäisi 50 v juhlia ja tulisi kaupanmyyjä tai teollisuustyötä tehnyt äiti ja anoppi Tokmannin vaatteissa juhliin.
Parempi sanoa että oli väkivaltainen tunnekylmä koti, emme ole heihin yhteyksissä. Kun omin avuin kamalasta lapsuudesta selvisimme, eivät osanneet ees ranskaa ja yhtälöitä opettaa.
70-luvulla oli amerikkalaisen tohtori Spockin lastenkasvatuskirjat. Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei viiskymppisen virkanaisen käsitys riitä ajattelemaan mitä se elämä siellä kylmätilalla oli sota-ajan kokeneiden lapsena.
Eikä tarvitsekaan tietenkään aivojaan rasittaa kun voi etsiä ryppyjä poistavia voiteita
Minä en ole lähelläkään viittä kymppiä, mutta olen asunut sota-ajan kokeneiden kanssa lapsuuteni.
Ja minulla on aika hyvä kuva heidän lapsikatraansa elämästä.
Sota-ajan kokeneilla isovanhemmillani oli oikeasti vaikeaa ja minä olin vauvasta asti joku heidän sylkykuppinsa, enkä halua kertoa tarkemmin mitä jouduin kokemaan.
Kyllä boomereista voidaan sanoa, että sukupolvena ovat pullamössöä syöneitä, helpolla kaiken saaneita, nousukautta koko työikänsä onnellisena porskuttaneita nousukkaita. Ja niin pirun nenäkkäitä, ilkeitä, koppavia, ylimielisiä ja sietämättömiä monesti.
POIKKEUKSIA ON! Ei tarvitse siitä alkaa itkemään, kyllä sen tietää jokainen, että aina on poikkeuksia.
Mutta eri sukupolvilla on erilaiset sukupolvikokemukset ja paljon sellaisia yleisiä piirteitä, joita voidaan yleistäen käyttää.
Ihan niin kuin nyky ajan nuoristakin voidaan yleistää, että täyttävät huulensa, ottavat tatuointeja, viettävät aikansa tik tokissa ja litkivät energiajuomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DelpJoku tuolla aiemmin kirjoitti, että ketju on täynnä suomalaista vihaa.
Tämä ei pidä paikkaansa siltä osin, että muuallakin maailmassa käydään keskustelua samojen aihepiirien tiimoilta.
Olen joskus vilkaissut keskusteluja amerikkalaisilla ja brittiläisillä palstoilla (esim Delphi ja Mum’s net) ja niilläkin on ollut pohdintaa 70,-ja 80-luvun lastenkasvatusperiaatteista tai niiden puutteesta, kylmistä äideistä, lapsuuden kotona koetusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Sotaa ei juurikaan mainita, mutta moni kirjoittaja kertoo yrittäneensä ymmärtää vanhempiaan ihan hirveän pitkään ja oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ihan kuten täälläkin.
Ilmiö ei siis ole pelkästään suomalainen, vaan suoranainen sukupolvikokemus. X-sukupolvi on jäänyt aiempien sukupolvien jyrän alle ja nyt kun asiasta viimein puhutaan, halutaan taas lytätä ja jyrätä.
Minusta tässä ketjussa ei edes fantasioida kostosta, vaan aika toteavaan sävyyn kerrotaan, millaista kohtelua nyt jo iäkkäät vanhemmat saisivat jos heitä kohdeltaisiin samoin kuin itse kohtelivat lapsiaan.
Jostain syystä ajatuskin siitä, vanhus kokisi samaa, jota kaltoinkohdellut lapset ovat kokeneet, pöyristyttää joitain kommentoijia.
Kyllä se monien lapsuuden kokemuskin on ollut pöyristyttävä, miksi se halutaan upottaa ällittelyn, selittelyn ja tahallisen väärin ymmärtämisen alle?
Jos x sukupolvi tarkoittaa 70-luvulla syntyneitä heillähän oli jo esim peruskoulu. Jokaisella mahdollisuus ja he ovat koulutettua sukupolvea päinvastoin kuin vanhempansa. Mistä osittain johtuu heidän vihansa taustaansa kohtaan, täytyy luokkahypyssään perustella miksei pidä vanhempiinsa yhteyttä.
Uskin että aika pieni prosentti kasvoi väkivaltaisessa kodissa kuten täällä liioitellaan. Ei lapsia piiskattu vaan oli jo nykyajan kotkotukset lapsenkasvatuksessa. Lasten vaatteita oli jo hyvin kaupoissa.
Nämä missä on piiskattu ja ties mitä ovat taatusti niitä harvinaisia koteja vaikka kirjoittajat yrittävät normalisoida ne " että niinhän joka kodissa."
Oishan se noloa kun maisterit ja insinöörit viettäisi 50 v juhlia ja tulisi kaupanmyyjä tai teollisuustyötä tehnyt äiti ja anoppi Tokmannin vaatteissa juhliin.
Parempi sanoa että oli väkivaltainen tunnekylmä koti, emme ole heihin yhteyksissä. Kun omin avuin kamalasta lapsuudesta selvisimme, eivät osanneet ees ranskaa ja yhtälöitä opettaa.
Onhan se parempi sanoa että on raskaan työn raataja ja nöyrä tokmannin vaatteeseen pukeutuja joka ei osaa ranskaa, kuin että on väkivaltainen ja tunnekylmä.
Eri asia meneekö tuollainen paska kenellekään läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei ole kukaan uhannut. Juuri joku sanoi, että häntä lyötiin lautasella päähän lapsena ja sinä teit siitä huumoria. Olet saastaa.
Hänhän teki, 90 v alasti ja häntä lautasella päähän, huumoriahan se kai hönestä. 90-vuotiaan lapsen täytyy olla vähintään 50, yläskaalana 70.
Järkyttävän lapsellista.
Pitäisi varmaan puhua huumorin sijaan ironiasta, mutta ei sillä nyt taida olla väliä mistä puhutaan, kun luupäiset ihmiset pysyy luupäisinä vaikka asiat väännetäisiin ratakiskosta.
Kun ihminen kieltäytyy ymmärtämästä, niin se ei ymmärrä, vaikka kaikki maailman verbaaliset keinot käytettäisiin.
Sitä on kognitiivinen dissonanssi, umpiluupäinen ihminen suojelee psyykettään kaikin voimin, kun on niin heikko, ettei uskalla kohdata totuutta.
Nytkö "ratakiskon" vääntäjä taas alentui selittämään, kun tyhmemmät ei ymmärrä? Tuttu muista ketjuista? Kiristää varmaan sädekehä.
Mummolle keittäisin kahvit ja tarjoaisin pikkuruisista kukkakupista. Varoittaisin joka kerta, että ovat arvokas häälahja, ettei vain riko. Pullaleetaa olisi aina tarjolla ja itse tehtyjä piparkakkuja sillä samalla reseptillä, minkä kertoisin tarkalleen. Piparkakut, niin kauan kuin riitti, oli joulu tai juhannus. Mummon vielä istuessa kahvilla, kävisin salaa parvekkeella tupakalla. Luulisin, ettei mummo haista, kun ottaisin vademecum-ryypyn purskutukseen.
Tämä on sitä kalikan kalahtamista nyt taas.
Ratapölkyn keittiöpsykologiaa :)
Kerro mikä oli mielestäsi keittiöpsykologiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DelpJoku tuolla aiemmin kirjoitti, että ketju on täynnä suomalaista vihaa.
Tämä ei pidä paikkaansa siltä osin, että muuallakin maailmassa käydään keskustelua samojen aihepiirien tiimoilta.
Olen joskus vilkaissut keskusteluja amerikkalaisilla ja brittiläisillä palstoilla (esim Delphi ja Mum’s net) ja niilläkin on ollut pohdintaa 70,-ja 80-luvun lastenkasvatusperiaatteista tai niiden puutteesta, kylmistä äideistä, lapsuuden kotona koetusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Sotaa ei juurikaan mainita, mutta moni kirjoittaja kertoo yrittäneensä ymmärtää vanhempiaan ihan hirveän pitkään ja oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ihan kuten täälläkin.
Ilmiö ei siis ole pelkästään suomalainen, vaan suoranainen sukupolvikokemus. X-sukupolvi on jäänyt aiempien sukupolvien jyrän alle ja nyt kun asiasta viimein puhutaan, halutaan taas lytätä ja jyrätä.
Minusta tässä ketjussa ei edes fantasioida kostosta, vaan aika toteavaan sävyyn kerrotaan, millaista kohtelua nyt jo iäkkäät vanhemmat saisivat jos heitä kohdeltaisiin samoin kuin itse kohtelivat lapsiaan.
Jostain syystä ajatuskin siitä, vanhus kokisi samaa, jota kaltoinkohdellut lapset ovat kokeneet, pöyristyttää joitain kommentoijia.
Kyllä se monien lapsuuden kokemuskin on ollut pöyristyttävä, miksi se halutaan upottaa ällittelyn, selittelyn ja tahallisen väärin ymmärtämisen alle?
Jos x sukupolvi tarkoittaa 70-luvulla syntyneitä heillähän oli jo esim peruskoulu. Jokaisella mahdollisuus ja he ovat koulutettua sukupolvea päinvastoin kuin vanhempansa. Mistä osittain johtuu heidän vihansa taustaansa kohtaan, täytyy luokkahypyssään perustella miksei pidä vanhempiinsa yhteyttä.
Uskin että aika pieni prosentti kasvoi väkivaltaisessa kodissa kuten täällä liioitellaan. Ei lapsia piiskattu vaan oli jo nykyajan kotkotukset lapsenkasvatuksessa. Lasten vaatteita oli jo hyvin kaupoissa.
Nämä missä on piiskattu ja ties mitä ovat taatusti niitä harvinaisia koteja vaikka kirjoittajat yrittävät normalisoida ne " että niinhän joka kodissa."
Missä sanottiin että "joka kodissa"
Miksi valehtelet ja vääristelet?
Onko sinulla ehkä jotain dataa tuolle pienelle prosentillesi? Vai annettiinko tieto sinulle jossain unessa?
Tämä on mustaa, terapeuttista, vertaistukea antavaa huumoria. Ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Huumorin keinoin voi käsitellä vaikeita asioita.
Olen aika varma ettei kukaan ymmärrä tätä ketjua oikeutukseksi mukiloida vanhuksensa. Tai jos joku todella käsittää ketjun näin, kyseessä on luultavasti sen verran sekaisin oleva yksilö, että hän on suljetulla osastolla.
Onko varma ettei mieleltään tasapainoton koe tässä ketjussa esitettyjä vanhempien puolusteluja oikeutukseksi mennä mukiloimaan pienet lapsensa?