En ymmärrä, miksei työtön ota keikkatyötä vastaan, kun "se ei kannata"
Kyllä sen mahdollisen pitkäaikaisemmankin työn työnantajan silmissä vaan on painoarvoa sillä onko ihminen ollut aktiivinen ja tehnyt edes jotain välillä. Ei kannattaisi olla niin lyhytnäköinen.
Kommentit (181)
Perussuomalaiset on leikannut sosiaalietuuksia ja uudistanut työmarkkinoita, koska se on PerSujen jäsenkuntaan kuuluvien hyvätuloisten työntekijöiden ja yrittäjien etu. Vaikka toimia yleisesti paheksutaankin, puolueen kannatus kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Myin auton veljelle. Ei tarvitse ottaa vastaan mitään työtä, kun julkiset eivät kulje. Mun pihassa se auto yhä on, veljeni nimissä vain. En mene enää ikinä töihin. Käteen jää, kulujen jälkeen, joka kuukausi 470 euroa, ja saan tehdä mitä haluan, milloin haluan. Suosittelen.
Olen sitten varmaan rahanahne, nutta mulle jäi palkasta 2000 euroa käteen verojen jälkeen ja hirveä kytö on töihin takaisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yh ja keikkatyöt ovat mahdottomuus. En voi riskeerata seuraavan kuun ruokarahoja tai laskun maksuja.
Mä olen yh ja tein keikkatöitä, kunnes työllistyin pidemmillä sopimuksilla. Ensimmäisistä palkoista aloin säästää puskuria näihin tilanteisiin.
Sinäkin voit.
En työllisty alalle jossa niitä keikkatöitä on. Puskuria en voi säästää kun se otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Eikä keikkatöitä ole niin paljoa ettei tarvitsisi hakea tukia. Ilmoitus keikasta tulee aamulla klo 6, en pääse mihin vain kello 7, kun julkisilla kuljen. Olen 50 v ja tehnyt keikkatöitä oman työn ohella sinkkuna ollessani, ja opiskeluajan elin keikkatöitä tehden. Ekat keikkatyöt tein 31 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulle kyllä työttömänä koskaan mitään keikkatöitä tarjottu. Osapäiväistäkään en saanut sillä perusteella, ettei haastattelija uskonut että pärjään niin pienillä tuloilla
Minulle ei tarjottu töitä koska haastattelija ei uskonut että jaksan kävellä yöllä lumisateessa 2km työmatkan.
Olin silloin n. 35v, kävin useita kertoja viikossa punttisalilla ja lisäksi lenkkeilin.
Haastattelija lienee itse joku läski joka ajaa muutaman sadan metrinkin matkan autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole 8 vuoteen edes halunnut enää tehdä muuta kuin keikkatyötä. Aivan loistavaa! Itse päätän työn määrän, ajankohdan, työpaikat, työvuorot, vapaat ja lomat + niiden pituuden ja ajankohdan. Eikä tarvi kenenkään kanssa vääntää, sopia, mahduttaa, keskustella ja joustaa.
Ei enää IKINÄ vakkariksi. Määräaikaisuuteen VAIN JOS sen rakenteelliset ehdot sopivat MULLE.
- sotekeikkaa, pk-seutu, 30v kokemus
No oletkin juuri sillä suunnilleen ainoalla alalla, jolla voi luottaa, että keikkaa riittää niin paljon, että sillä elää.
Aivan totta. Siksi elänkin näin. Ilman muiden saneluja ja yksittäisten vapaiden laukomista. Koen, että voin jo työuran loppua kohden poimia surutta mansikkaa kakusta. Antaapa reippaat nuoret puskee kolmeen vuoroon ilman joustoja. Niin minäkin jouduin aikanaan tekemään.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla on keikkatöitä, mitä vain otetaan?
Kaikki laitossektorin kolmivuorotyö koko sotealalla. Jatkuva tarve. Etenkin kokeneempi yksintehtävistä (esim. yö)vuoroista omin neuvoin suoriutuva) keikkari on oikein työvuorojen sarjatulituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suojaosa on poistettu 2026. Miltäköhän vuodelta kokemuksesi on, 2005?
Eikö tienattu euro silti vähennä tukea vain 50 senttiä?
Tämä on osalle kansalaisista liian monimutkaista matematiikkaa.
Kaikki tietää että se vähentää tukea ”vain” puolet. Se että pitää sitä vähäisenä, on osoitus liian vaativasta ajattelusta.
Käy töissä, saa 400€, saat 200€ enemmän kuin et töissä käydessäsi, mutta maksat veroa, joten sulle jääkin 170€ enemmän. Matkakulut pois, sulle jää 70€. Kannattikin tosi paljon.
Et jaksaisi liioitella. Jos 400 euron tienaamisen työmatkakulut on 100 euroa, niin siinä on käyty sadan kilsan päässä töissä. Jos tuollaista matkaa päättää kulkea, niin vika ei ole tuissa vaan omissa päätöksissä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään se menee niinpäin, että vakityöstä irtisanotaan ja tarjotaan keikkatyötä siitä samasta paikasta.
Ennen ehkä mentiin keikkatyöstä vakityöhön. Nykyään mennään vakityöstä keikkatyöhön.
Seuraavaksi saakin sitten tehdä samat työt velvoitetyönä yleistukea vastaan 💪
Nollasoppari 13€/h. 2h keikka jossain espoonkorvessa. Brutto 26€. Vähennysten (vero, tyel, sotu) jälkeen käteen 20€. Tämän brutto vähentää työttömyyspäivärahaa (tai mikä yleistuki nyt onkaan) 13€. Käteen kuukaudessa jää siis 4 tunnin (työmatka huomioiden) hommasta 7 miinus 9 (abc-vyöhykkeen menopaluu) -2€. Eli maksan 2€ siitä, että saan käyttää päivästäni 4h johonkin paskahommaan.
Ja sitten ihmetellään ettei kiinnosta "työt".
Haen töitä jatkuvasti, unelmana olisi täyspäiväinen duuni ihan mitä vain, jota pystyn fyysisesti tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla on keikkatöitä, mitä vain otetaan?
Kaikki laitossektorin kolmivuorotyö koko sotealalla. Jatkuva tarve. Etenkin kokeneempi yksintehtävistä (esim. yö)vuoroista omin neuvoin suoriutuva) keikkari on oikein työvuorojen sarjatulituksessa.
Onko näin? Sotealaltakinhan nyt säästetään ja vähennetään jatkuvasti työvoimaa. Ei välttämättä ole jatkossa enää näin sielläkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei kannata niin silloin se ei kannata. Tyhmähän tappiolla töitä tekee.
Oletko kuullut (tulevaisuuteen) sijoittamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä, että ajanmittaan on yhteiskunnassa monilla kadonnut ajatus työnteon merkityksellisyydestä. Normaalit keppi ja porkkana keinot eivät tunnu enää työttömyyden kovaan ytimeen tehoavan. Parempi keino voisi olla jo ala-asteella aloitettava uusi oppiaine. OSALLISTAVA YHTEISKUNTA: Voitaisiin alkaa kouluttaa siihen että jotain työtä on joka tapauksessa aina tehtävä. Eli ei oltaisi enää riippuvaisia varsinaisesta palkkatyöstä vaan työnteon velvoite opittaisiin jo pikku lapsena. Näin aikuisena jokainen hakeutuisi vähintään vapaaehtoistyöhön, josta yhteiskunta voisi kattaa korvauksena asumisen ja ravinnon ja mahdollisesti jotain muuta pientä harkinnan varaista välttämättömyyttä. Näin voitaisiin saada painettua esimerkiksi rakenteellinen työttömyys lähes olemattomiin. Ajattelin lähettää aiheesta tekemäni laajemman katsauksen kaikille eduskunta puolueille vapaasti hyödynnettäväksi. Pitäisi olla selvää, että jopa vasemmistossa ymmärretään Suomen tämän hetkisen tilanteen vakavuus ja ennenkaikkea se, että terve 15-65 vuotias ei voi enää olla osallistumatta yhteiskunnan toiminnan pyörittämiseen.
Pakkotyöllistämisen periaatteet ja sen päättyminen tiivistetysti:
1. Kieltäytyminen johti perheen hätään
Vielä 1960-luvun alussa Suomessa ei tunnettu nykymuotoista työttömyysturvaa tai rahallisia työttömyyskorvauksia. Jos henkilö ilmoittautui työttömäksi, hänet määrättiin töihin – usein oman kotikunnan ulkopuolelle suurille siirtotyömaille rakentamaan teitä, rautateitä tai perkaamaan soita.
Työstä ei käytännössä voinut kieltäytyä. Mikäli työtön kieltäytyi hänelle osoitetusta raskaasta lapiotyöstä, hän menetti oikeutensa työllisyystöihin kyseisenä vuonna. Koska muuta sosiaaliturvaa tai rahallista avustusta ei ollut tarjolla, kieltäytyminen tarkoitti perheelle ankaraa puutetta ja nälkää.
Tähän joudutaan pian palaamaan, jos töitä ei edelleenkään oteta riittävästi vastaan.
Työtön voi kieltäytyä työpaikasta ilman karenssia esimerkiksi silloin, jos päivittäinen työmatka ylittää kokoaikatyössä 3 tuntia, palkka ei vastaa työehtosopimusta, tai työ on uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksen vastaista.
Koska se työtön on sinua fiksumpi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu yksin, eli laskut joutuu maksamaan itse, niin pitäisi tilillä olla koko ajan parin-kolmen tonnin hätävara. Siitä maksaa laskut kun odottelee a) palkkaa b) soviteltua päivärahaa c) asumistukea ja d) niiden selvityksiä, takaisinmaksuja, peruutuksia ja maksujen viivästymisiä. Stressiä 24/7.
Jos olet työttömänä, pidät sen statuksen yllä jos saat keikkatyön. Kelan sivuilla täytät työtunnit ja sen mukaan maksavat yleistukea. Ei mene viikkoja tai kuukausia, ehkä pari päivää enemmän kuin normaalisti. Eikä tarvitse olla tonneja tilillä. Kokemuksen perusteella kommentoin.
Tein kesällä pätkän töitä ja olin sen jälkeen ilman rahaa yhdeksän viikkoa. Niin kauan meni sovitellussa päivärahassa.
Keskeiset faktat työosuusrahasta
Luonne: Kyseessä on sosiaalipalveluun liittyvä harkinnanvarainen avustus, ei työsopimukseen perustuva palkka. Siitä ei kerry työeläkettä.
Määrä: Tyypillisesti noin 5–12 euroa työpäivältä (keskimäärin noin 5 €/pvä työtoiminnassa ja noin 7 €/pvä avotyötoiminnassa).
Verotus: Päiväkohtainen työosuusraha on verotonta 12 euroon asti.
Pääasiallinen toimeentulo: Työtoimintaan osallistuvien pääasiallinen tulo on yleensä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke, ja työosuusraha on pieni lisä tähän.
Päätösvalta ja muutokset: Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti työosuusrahan maksamisesta ja suuruudesta. Osa hyvinvointialueista on pyrkinyt säästösyistä poistamaan tai leikkaamaan työosuusrahoja, mikä on herättänyt laajaa huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä, että ajanmittaan on yhteiskunnassa monilla kadonnut ajatus työnteon merkityksellisyydestä. Normaalit keppi ja porkkana keinot eivät tunnu enää työttömyyden kovaan ytimeen tehoavan. Parempi keino voisi olla jo ala-asteella aloitettava uusi oppiaine. OSALLISTAVA YHTEISKUNTA: Voitaisiin alkaa kouluttaa siihen että jotain työtä on joka tapauksessa aina tehtävä. Eli ei oltaisi enää riippuvaisia varsinaisesta palkkatyöstä vaan työnteon velvoite opittaisiin jo pikku lapsena. Näin aikuisena jokainen hakeutuisi vähintään vapaaehtoistyöhön, josta yhteiskunta voisi kattaa korvauksena asumisen ja ravinnon ja mahdollisesti jotain muuta pientä harkinnan varaista välttämättömyyttä. Näin voitaisiin saada painettua esimerkiksi rakenteellinen työttömyys lähes olemattomiin. Ajattelin lähettää aiheesta tekemäni laajemman katsauksen kaikille eduskunta puolueille vapaasti hyödynnettäväksi. Pitäisi olla selvää, että jopa vasemmistossa ymmärretään Suomen tämän hetkisen tilanteen vakavuus ja ennenkaikkea se, että terve 15-65 vuotias ei voi enää olla osallistumatta yhteiskunnan toiminnan pyörittämiseen.
Pakkotyöllistämisen periaatteet ja sen päättyminen tiivistetysti:
1. Kieltäytyminen johti perheen hätään
Vielä 1960-luvun alussa Suomessa ei tunnettu nykymuotoista työttömyysturvaa tai rahallisia työttömyyskorvauksia. Jos henkilö ilmoittautui työttömäksi, hänet määrättiin töihin – usein oman kotikunnan ulkopuolelle suurille siirtotyömaille rakentamaan teitä, rautateitä tai perkaamaan soita.
Työstä ei käytännössä voinut kieltäytyä. Mikäli työtön kieltäytyi hänelle osoitetusta raskaasta lapiotyöstä, hän menetti oikeutensa työllisyystöihin kyseisenä vuonna. Koska muuta sosiaaliturvaa tai rahallista avustusta ei ollut tarjolla, kieltäytyminen tarkoitti perheelle ankaraa puutetta ja nälkää.
Tähän joudutaan pian palaamaan, jos töitä ei edelleenkään oteta riittävästi vastaan.
Tuohon systeemiin liittyi monia ongelmia, joista yksi oli se, että se oli hyvin kallis yhteiskunnalle.
Yllättävän monissa asioissa on kaksi vaihtoehtoa, joista edullisempi tuottaa myös parempia tuloksia, mutta ihmiset vaatimalla vaativat kalliimpaa ratkaisua, koska heistä on kivaa rangaista muita ihmisiä.
Suuri osa työttömistä lähtisi innosta kiljuen töihin, jos siitä maksettaisiin. Siksi kannattaisi miettiä, miten saadaan luotua oikeita työpaikkoja. Loput taas ovat pysyvästi tai tilapäisesti työkyvyttömiä, ja heidän kohdallaan kannattaisi jo ihan resurssisyistä lopettaa kiusaaminen. Osa voi kuntoutua, kun saa levätä ja toipua, ja loput pitäisi päästää eläkkeelle.
Jos saa vielä ansiosidonnaista, niin silloin voi tuntua ettei kannata, kun päiväraha leikkaantuu. Mutta toisaalta ne päivärahat riittää sitten pidemmälle, kun päiviä kuluu hitaammin.
Jos se työ ei ole oman alan työtä eikä siitä saa kuin taskurahoja, niin ymmärrettävästi motivoituminen voi olla vaikeaa. Kyllä näinä aikoina siihen työhön löytyy joku toinen sopivampi, ei ne työt tekemättä jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole 8 vuoteen edes halunnut enää tehdä muuta kuin keikkatyötä. Aivan loistavaa! Itse päätän työn määrän, ajankohdan, työpaikat, työvuorot, vapaat ja lomat + niiden pituuden ja ajankohdan. Eikä tarvi kenenkään kanssa vääntää, sopia, mahduttaa, keskustella ja joustaa.
Ei enää IKINÄ vakkariksi. Määräaikaisuuteen VAIN JOS sen rakenteelliset ehdot sopivat MULLE.
- sotekeikkaa, pk-seutu, 30v kokemus
No oletkin juuri sillä suunnilleen ainoalla alalla, jolla voi luottaa, että keikkaa riittää niin paljon, että sillä elää.
Aivan totta. Siksi elänkin näin. Ilman muiden saneluja ja yksittäisten vapaiden laukomista. Koen, että voin jo työuran loppua kohden poimia surutta mansikkaa kakusta. Antaapa reippaat nuoret puskee kolmeen vuoroon ilman joustoja. Niin minäkin jouduin aikanaan tekemään.
Tsemppiä!
Juu,minäkin tein ennen lapsia usein niin että olin yövuorossa, menin kotiin ja iltavuoroon keikkapaikkaan. Jos oli vapaa vklppu olin keikkatöissä.
T: nykyinen työtön yh
Näyttää siltä, että ajanmittaan on yhteiskunnassa monilla kadonnut ajatus työnteon merkityksellisyydestä. Normaalit keppi ja porkkana keinot eivät tunnu enää työttömyyden kovaan ytimeen tehoavan. Parempi keino voisi olla jo ala-asteella aloitettava uusi oppiaine. OSALLISTAVA YHTEISKUNTA: Voitaisiin alkaa kouluttaa siihen että jotain työtä on joka tapauksessa aina tehtävä. Eli ei oltaisi enää riippuvaisia varsinaisesta palkkatyöstä vaan työnteon velvoite opittaisiin jo pikku lapsena. Näin aikuisena jokainen hakeutuisi vähintään vapaaehtoistyöhön, josta yhteiskunta voisi kattaa korvauksena asumisen ja ravinnon ja mahdollisesti jotain muuta pientä harkinnan varaista välttämättömyyttä. Näin voitaisiin saada painettua esimerkiksi rakenteellinen työttömyys lähes olemattomiin. Ajattelin lähettää aiheesta tekemäni laajemman katsauksen kaikille eduskunta puolueille vapaasti hyödynnettäväksi. Pitäisi olla selvää, että jopa vasemmistossa ymmärretään Suomen tämän hetkisen tilanteen vakavuus ja ennenkaikkea se, että terve 15-65 vuotias ei voi enää olla osallistumatta yhteiskunnan toiminnan pyörittämiseen.