Miten voi olla kihloissa ilman aikomusta mennä naimisiin?

Vierailija kirjoitti:

Minusta selvästi alempien yhteiskuntaluokkien tapa on roikkua kihloissa ilman häitä. Kyse voi olla siitäkin, että ei ole esim. rahaa järjestää häitä. Tai ei muutenkaan oikein tiedetä mitä halutaan, että onko se Pera nyt roisto vai ei.

Niin tai skämmi itseä ja muita varten että kyllä tässä tosissaan ollaan viakka tosiasiassa vaan hinkataan sukuelimiä huvin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Sormusten takia. Simple.

No saahan niitä kaupasta enivei.

Lukekaa kirja Sorbuksen herra, olette huomenna viisaampia ja huumoritajunne ei ole kadonnut.Tämä kirja on olemassa ihan oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet kihloissa 20 vuotta.

Se ei ole kihlaus vaan olette ostaneet toisillenne sormukset. Kihlaus on vakaa aikomus mennä naimisiin.

Ystäväpariskunta on ollut kihloissa 40 vuotta. Miten tämä vaikuttaa ap:n elämää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sormusten takia. Simple.

No saahan niitä kaupasta enivei.

Alaluokalla on tapana imitoida ilmiöitä mitä eivät ymmärrä. Siksi he kutsuvat elintenhinkkaussuhteitakin "kumppanuuksiksi" sun muuta humpuukia.

Petkuttamalla. Muuttamalla mielensä kihlauksen jälkeen tai ei vaan etene siitä, muttei pura kihlaustakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet kihloissa 20 vuotta.

Se ei ole kihlaus vaan olette ostaneet toisillenne sormukset. Kihlaus on vakaa aikomus mennä naimisiin.

Mistä sä tiedät onko heillä sormuksia? Voi sitä olla kihloissa ilman mitään symboleitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Petkuttamalla. Muuttamalla mielensä kihlauksen jälkeen tai ei vaan etene siitä, muttei pura kihlaustakaan.

Petkuttamalla lähinnä itseään siis.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut tosiaan roikkuvat kihloissa vuosikausia. Mutta voi käydä niinkin, että kihloissa ollaan vain muutmia viikkoja eikä ensitapaamisesta ole kulunut kolmea kuukauttakaan, kun jo mennään naimisiin. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta pika-avioitumisesta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Mummo tietää ja ymmärtää. Ihana mummo 🙏👵🏻💕

No samahan se on myös vaikka luterilaisen kirkon jäsenenä roikkuminen. Ei käy koskaan kirkossa mutta ei saa aikaiseksi erotakaan. Eli "tavallaan on kristitty".

Ihmiset ei tunnu ymmärtävän, että kihlaus on termi eikä synonyymi sille sormukselle. Jos on sovittu mentävän naimisiin, ollaan kihloissa. Se kuvaa sitä yhteisesti sovittua asiaa, aikomusta, eikä edellytä sormusta tai päätöstä siitä, että nyt ollaan kihloissa. Vähän sama kuin joku päättää lähteä kävelemään töihin. Silloin hän on kävelemässä töihin, kunnes pääsee perille. Kukaan ei voi olla kävelemässä töihin, jos istuu oikeasti kotona.

Vierailija kirjoitti:

Tämä olisi minulle paras ratkaisu. Haluaisin osoittaa sitoutumisen mutta en halua enää naimisiin 50+ ikäisenä.

Eli silloin tämä ei olisi sinulle mikään ratkaisu. Etkö lukenut ketjua? Etkö ymmärtänyt lukemaasi? Kihlaus on suomenkielen sana, jolla on tietty merkitys. Kihlautumalla luvataan mennä avioon. Jos sinulla ei ole aikomusta mennä avioon, et voi olla kihloissa. Et voi päättää yleisesti käytettyjen sanojen merkitystä. Olet jo 50+ luulisi, että tiedät paremmin. Teinit menee "kihloihin" koska se on ihkua. Sinun ikäisellesi se on tyylitöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksen juridinen merkitys kumottiin 1987 (pl. erittäin harvinaiset poikkeustilanteet), joten siitä jäi pelkkä symbolinen tapa. Erilaiset tavat ja perinteet muuttuvat ajansaatossa ja näin on käynyt myös kihlaukselle.

Edelleen sanakirjamerkitys kihlaukselle on sopimus mennä naimisiin, mutta jos joku menee kihloihin ilman tätä aikomusta, siitä tuskin kenellekään sivulliselle on haittaa. Oma kihlaus ei muutu yhtään vähempiarvoiseksi sen perusteella miten joku toinen tulkitsee oman kihlauksensa.

Toki tästäkin aiheesta voi alkaa riitelemään, mutta silloin on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään miksi itsellä on tarve riidellä asiasta, joka tuskin omaan elämään millään tavalla vaikuttaa ja on muillekin täysin haitaton.

Juurikin tämä. Mutta kun omaan pieneen kuplaansa jämähtäneitä ihmisiä ahdistaa, jos joku ei tee heidän tavallaan asioita.

Tässä ei tietenkään ahdista se, että ihmiset tekevät eri tavalla asioita vaan se, että ihmiset keksivät sanoille uusia merkityksiä mielensä mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sormusten takia. Simple.

No saahan niitä kaupasta enivei.

Totta, mutta uteliaat ullat ja uunot vaikenevat kun niille sanoo että kyseessä on kihlasormus. Vaikkei olisikaan tarkoitus mennä vihille.

Ilmeisesti osa suomalaisista kuvittelee, että "kihloissa olo" on jonkinlainen "köyhän miehen avioliitto", eli jotenkin kummallisesti parempi kuin seukkailu tai avoliitto. Sanojen merkityksistä viis, kun itse vain kuvittelee jonkinlaisen epämääräisen merkityksen kihloissa ololle. Ei voi kuin ihmetellä suomalaisten käsityskykyä tässäkin asiassa. Sitten vielä loukkaannutaan, kun joku kertoo ihan vain faktan siitä, mitä kihloissa oleminen tarkoittaa. "Mutku mä oon ollu 40 vuotta kihloissa, naimisiin en halua koskaan, älkää viekö tätä upeaa statusta minulta pois!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksella ei ole enää mitään oikeudellista merkitystä.

Mutta kyllähän se terminä tarkoittaa sitä mitä aina ennenkin. Eihän lintukaan ole kala, vai mitä?

Ei se tarkoita enää kaikille samaa.

Se voi olla kaunis tapa sanoa, että kuulutaan yhteen vaikkei aiota avioon.

Avioliittoa on romutettu viime ajat urakalla.

Ihmiset toimivat kuten heille sopii, eikä lakeja noudattavien yksilöiden motiivit kuulu kenellekään muille kuin heille itselleen.

Voin arvailla että joku menee kihloihin "makustellakseen" mahdollisesti tulevaa naimisiinmenoa, joku toinen taas saadakseen seksiä jos toinen vaatii "sitoumuksen" eli sormuksen. Mistä noita tietää.

Itseäni ihmetyttää se miksi yhdessäasumiselle ns. avoliitolle ehdotetaan lähes samaa laillista asemaa kuin avioliitolle. Kyllä ne ihmiset naimisiin menevät jos tahtovat, ovat sitten kihloissa tai avoliitossa. Antaa ihmisten itse päättää ja avioliiton olla se laillisesti sitova ja viimeinen niitti suhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kihlauksella ei ole enää mitään oikeudellista merkitystä.

Mutta kyllähän se terminä tarkoittaa sitä mitä aina ennenkin. Eihän lintukaan ole kala, vai mitä?

Ei se tarkoita enää kaikille samaa.

 

Se voi olla kaunis tapa sanoa, että kuulutaan yhteen vaikkei aiota avioon.

 

Avioliittoa on romutettu viime ajat urakalla.

Sanoilla on tiedätkö merkityksensä, jotka eivät ole mielipidekysymyksiä. Voi ihan keskenään kauniisti sanoa, että kuulutaan yhteen, mutta ei sillä ole mitään tekemistä "kihlaus"-sanan kanssa.

Olen naimisissa eikä aikeita erota. Mutta jos jäisinkin  sinkuksi näin yli viisikymppisenä, en menisi enää naimisiin. 

Kihloissa voisin olla, jos hurmaava uusi mies sattuisi kohdalle ( ei kovin todennäköistä :) ) 

Yhteisiä lapsia ei tietenkään enää tulisi. Talooni tuleva mies saisi elinikäisen asumisoikeuden kuolemani jälkeenkin, ei kiitos. Sitä ei voisi avioehdollakaan estää, tästähän oli pitkä keskustelu vauvalla taannoin.

Muutenkin avioehtojen ym. kanssa pitäisi säätää. Tahdon varallisuuteni periytyvän vain lapsilleni, ei muille. 

Enkä tahtoisi osille miehenkään omaisuudesta. Miehen lapset perikööt isänsä. Enkä lapsetonta miestä ottaisi. Koska lapsettomat ihmiset ovat erilaisia, itsekkäämpiä ja joustamattomampia.