Äidillä on 300 000 euron asunto. Onko se hänen vanhuudenturvansa vai sinun tuleva perintösi?
Kuvitellaan tilanne: äitisi tarvitsee pysyvän hoivakotipaikan. Hänellä on pieni eläke, vähän rahaa tilillä ja velaton 300 000 euron asunto. Asuntoon ei jää puolisoa asumaan.
Pitäisikö asunto käyttää hänen hoivansa maksamiseen?
Ylen tämänpäiväinen juttu käsittelee Englannin järjestelmää, jossa omaisuus vaikuttaa hoivakodin maksuihin ja asunto voidaan joutua myymään kulujen kattamiseksi. Järjestelmässä on myös poikkeuksia, esimerkiksi asuntoon jäävän puolison suoja. Uutisen esimerkki on Englannista, ei Suomesta.
Mutta mietitään itse periaatetta.
Äitisi on maksanut asuntoaan vuosikymmeniä. Hän on ehkä tinkinyt lomista ja hankinnoista, koska on halunnut jättää lapsilleen jotain. Hän on myös maksanut veroja ja luottanut siihen, että vanhuudessa saa apua.
Toisaalta asunto on edelleen hänen omaisuuttaan. Sinä et ole vielä perinyt sitä. Pitäisikö sen ensisijaisesti turvata hänen vanhuuttaan vai säilyä seuraavalle sukupolvelle?
Tässä on kaksi kysymystä, joihin ei välttämättä tule sama vastaus.
Jos kahdella vanhuksella on yhtä pieni eläke, mutta toisella on 300 000 euroa omaisuutta ja toisella ei mitään, pitäisikö heidän maksaa hoivastaan yhtä paljon?
Entä jos kaksi ihmistä on säästänyt aivan yhtä paljon, mutta vain toinen tarvitsee vuosikausia ympärivuorokautista hoivaa? Pitäisikö juuri hänen säästöjensä huveta siksi, että hän tarvitsee enemmän apua?
Ensimmäisessä kysymyksessä puhutaan maksukyvystä. Toisessa siitä, kuinka paljon sairastumisen kustannuksia pitäisi jakaa yhteisesti.
Ja sitten se kysymys, johon toivoisin rehellisiä vastauksia:
Muuttuisiko kantasi, jos kyse olisi omasta 300 000 euron perinnöstäsi eikä tuntemattoman perheen asunnosta?
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä säästänyt ja tehnyt töitä nimenomaan sitä varten, että jälkeläisteni tulevaisuudet olisivat mahdollisimman hyvät.
Ja olen myös maksanut suuren määrän veroja aivan tyytyväisenä juuri siksi, että olen uskonut että minun vanhuuteni olisi niiden verojen avulla turvattu.
Onneksi olen vielä terve. Jos tuollainen laki tulee, niin sitten pitää asianajajan ja ja talousosaajien kanssa tehdä joku suunnitelma jolla omaisuus on turvassa ja menee siihen käyttöön johon olen sitä säästänytkin.
Onneksi on kakkoskoti ulkomailla ja muutenkin varaa suunnitella asiat.
No miksi et anna sitä ennakkoon sitten, vaan pankkoat itselläsi? Jos ne rahat on lapsia varten, niin usko pois, niistä on paljon enemmän hyötyä 20-30 vuotiaana kuin joskus lähempänä 70v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä säästänyt ja tehnyt töitä nimenomaan sitä varten, että jälkeläisteni tulevaisuudet olisivat mahdollisimman hyvät.
Ja olen myös maksanut suuren määrän veroja aivan tyytyväisenä juuri siksi, että olen uskonut että minun vanhuuteni olisi niiden verojen avulla turvattu.
Onneksi olen vielä terve. Jos tuollainen laki tulee, niin sitten pitää asianajajan ja ja talousosaajien kanssa tehdä joku suunnitelma jolla omaisuus on turvassa ja menee siihen käyttöön johon olen sitä säästänytkin.
Onneksi on kakkoskoti ulkomailla ja muutenkin varaa suunnitella asiat.
No miksi et anna sitä ennakkoon sitten, vaan pankkoat itselläsi? Jos ne rahat on lapsia varten, niin usko pois, niistä on paljon enemmän hyötyä 20-30 vuotiaana kuin joskus lähempänä 70v.
Olen antanutkin, ja tulen yhä antamaan.
Mutta haluan myös pitää itselläni mahdollisuuden matkustaa, nauttia, käydä ravintoloissa etc. ilman että pitää pyytää lapsiltani rahaa ja tilittää muille menoistani.
He toki rahaa antaisivat jos pyytäisin mutta minulle muista riippumattomuus on aina ollut tärkeää.
Ehdotan, että lisätään sitä veroista kerättyä summaa, jota maksamme palvelutaloille, ja kohennetaan vanhusten hoitoa, tehdään siitä inhimillistä ja hyvää. Ehdotan että katetaan jokaiselle hyvä vanhuus. Turhempiinkin asioihin verotahoja menee, ja sitä varten juuri veroja olisi hyvä kerätä että voimme huolehtia kaikista meistä
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että Attendolla on hoidossa varakkaita vanhuksia, jotka maksavat itse hoitonsa? Se on noin 7000€/kk. Attendo ei ole mikään sveitsiläinen virkityskeskus vaan normaali kolkko vanhusten palvelutalo. Millä tuo 7000€/kk perustellaan? Siihen ei kuulu edes lääkärin palvelut vaan vanhuksen pitää kustantaa ne siihen päälle. Kallis on vuokra. Pointtina se, että Suomen valtio haluaa tätä. Että ihmiset alkavat maksaa vanhusten hoidosta itse, vaikka se kuuluu valtiolle verorahoilla maksettavaksi. Älkää maksako itse, ellei vanhus ole menossa ns. aitoon yksityiseen ja laadukkaaseen hoitokotiin. Siksi hoitojonot ja hoitoon pääsyn kriteerit ovat pitkiä ja kohtuuttomia, jotta ihmiset maksaisivat sisäänpääsystä itse.
Niin se on ollut jo viime vuosituhannella, tietty määrä meni siihen sänky paikkaan kaupungin hoitolaitoksessa, sängystä jos ei itse päässyt niin siellä olit ja pysyt.
"Käyttövara (taskuraha): Asukkaalle oli aina jätettävä lakisääteinen henkilökohtainen käyttövara (niin sanottu taskuraha) omaa käyttöä varten. 1990-luvulla tämä suojattu osuus oli markkamääräinen ja liikkui muutamissa sadoissa markoissa kuukaudessa (esimerkiksi noin 200–400 markkaa kuukaudessa ajankohdasta riippuen)" mummollani jäi tuo pienin. Vaikka oli siis sotaleski joka kävi töissä vaikka kaupunkia pommitettiin, nykyisin käyttövara on 196 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä säästänyt ja tehnyt töitä nimenomaan sitä varten, että jälkeläisteni tulevaisuudet olisivat mahdollisimman hyvät.
Ja olen myös maksanut suuren määrän veroja aivan tyytyväisenä juuri siksi, että olen uskonut että minun vanhuuteni olisi niiden verojen avulla turvattu.
Onneksi olen vielä terve. Jos tuollainen laki tulee, niin sitten pitää asianajajan ja ja talousosaajien kanssa tehdä joku suunnitelma jolla omaisuus on turvassa ja menee siihen käyttöön johon olen sitä säästänytkin.
Onneksi on kakkoskoti ulkomailla ja muutenkin varaa suunnitella asiat.
No miksi et anna sitä ennakkoon sitten, vaan pankkoat itselläsi? Jos ne rahat on lapsia varten, niin usko pois, niistä on paljon enemmän hyötyä 20-30 vuotiaana kuin joskus lähempänä 70v.
Olen antanutkin, ja tulen yhä antamaan.
Mutta haluan myös pitää itselläni mahdollisuuden matkustaa, nauttia, käydä ravintoloissa etc. ilman että pitää pyytää lapsiltani rahaa ja tilittää muille menoistani.
He toki rahaa antaisivat jos pyytäisin mutta minulle muista riippumattomuus on aina ollut tärkeää.
Se on hyvä ja ymmärrettävää.
Kaikki eivät ihan elämänsä loppuun saakka siihen pysty.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai hoivaan. Ja jos jotain jää niin ne on perintöä
Sinulla ja vanhemmillasi ei taida olla latin latia laittaa omaan hoivaan.
Ekonomisti Gary Stevenson kutsuu tätä nimellä squeeze out. Eli pikkuhiljaa eliitti puristaa kaikki muut niin ahtaalle, että kaikki menettävät omaisuutensa, joka menee rikkaille. Kuka sen 300 000 euron talon äidiltä ostaa? Rikas lapselleen tai sijoitusasunnoksi. Kuka jää ilman perintöä? Sinä. Kenen vaippoja ei edelleen vaihdeta siellä hoivakodissa? Äitisi. Kuka nauraa? Rikkaat.
Squeeze out alkaa kaikkein köyhimmistä, joiden tuhoamiseen saadaan mukaan keskiluokka poliittisin kannustimin. Kun köyhät asuu kaduilla, seuraavaksi vuorossa on tällaiset keksinnöt keskiluokan köyhdyttämiseksi. Onnittelut, äänestäkää oikeistoa, tässä tulos.
Äidin omaisuus on tietenkin äidin omaa. Perinnöksi se muuttuu vasta äidin kuoleman jälkeen.
Asunto on varsin huono sijoitus etenkinellei ole kyse sijoitusasunnosta joka tuottaa yleensä tuloja vaikka sitä ei myytäisi eli siinä on vuokralainen joka maksaa vuokraa.
Äiti itse päättää ja on vastuussa omaisuudesta ja siitä miten sen käyttää. En sen enempää odota perintöä kuin sitäkään että äiti rahat käyttäisi hoivakotipalveluihin.
Riippuu ihan kuolinpäivästä. Jos kuolee N - Y - T, nyt, niin se on perintö, jos elää pidempään kyse on vanhuudenturvasta.
Vierailija kirjoitti:
Ekonomisti Gary Stevenson kutsuu tätä nimellä squeeze out. Eli pikkuhiljaa eliitti puristaa kaikki muut niin ahtaalle, että kaikki menettävät omaisuutensa, joka menee rikkaille. Kuka sen 300 000 euron talon äidiltä ostaa? Rikas lapselleen tai sijoitusasunnoksi. Kuka jää ilman perintöä? Sinä. Kenen vaippoja ei edelleen vaihdeta siellä hoivakodissa? Äitisi. Kuka nauraa? Rikkaat.
Squeeze out alkaa kaikkein köyhimmistä, joiden tuhoamiseen saadaan mukaan keskiluokka poliittisin kannustimin. Kun köyhät asuu kaduilla, seuraavaksi vuorossa on tällaiset keksinnöt keskiluokan köyhdyttämiseksi. Onnittelut, äänestäkää oikeistoa, tässä tulos.
Mamuille ja kaikenlaiselle muulle saastalle nuo hyödyt menee. No question about it. En ymmärrä miksi tässä maassa on niin suuri määrä ihmisiä jotka vihaavat kanssaihmisiään niin paljon että tieteentahtoen tuhoavat koko maan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan kuolinpäivästä. Jos kuolee N - Y - T, nyt, niin se on perintö, jos elää pidempään kyse on vanhuudenturvasta.
Saa nähdä montako vanhusta se vetää i t s e m u r h a a n kun tahtovat että jälkeläisille jää jotain. Ihan täysin sairas maa.
Vanhemmalla alkava muistisairaus, no aika paha, mutta vielä selviää jotenkin. Ei kauppassakäynneistä eikä laskunmaksamisista, mutta arjesta ja muistaa vielä läheiset. Muutti vuokralle ja myytiin heti asunto halvalla pois. Lahjoitti heti päältä lapsenlapsille pari tonnia ja kolmen vuoden aikana toiset samanmoiset. Taisi kerrankin mennä oikein päin.
Aina minä voin myydä asuntoni ja lahjoittaa rahat lapsille tai lapsenlapsille jo ennen kuin siirryn sinne hoitokotiin! Sitten saa yhteiskunnan piikkiin hoidon. Sen takiahan niitä korkeita veroja on Suomessa maksettu ja töissä ollessa mm. maksettu veroilla omien vanhempien ja isovanhempien hoidot!
Niin - miksi sitä perintöä pitäisi jättää jos vaihtoehtona olisi hyvä hoiva viimeisiksi ajoiksi. Eihän tarkoitus ole, että valtio maksaisi perijöille sitä perintöä, sillä näinhän siinä kävisi ellei hoivantarvitsijan omaa omaisuutta käytettäisi. Toisekseen - jos varallisuutta on niin tottahan sitä käytetään hoivaan - jos rahaa tai varallisuutta ei ole niin silloin on aivan oikein että valtio antaa apuja.
Valitettavasti samalla tavalla työkykyinenkin joutuu luopumaan omaisuudestaan mikäli joutuu työttömäksi eikä pysty enää kustantamaan rakentamaansa elämää. Samat säännöt koskevat myös tällaista eläkeläisen tilannetta.
Perintö hupenee myös, jos asunto säilytetään ja säästöistä maksetaan asunnon kulut eläkkeen mennessä hoitomaksuihin. Muistisairaan asuntoa jos myydään, niin on aika byrokraattista. Ei välttämättä onnistu. Meillä on tämä tilanne ja äidin etu on ainoa tärkeä asia. Pakkotilanteessa, jos hänet pitäisi siirtää hurjan kovahintaiseen yksityiseen hoitoon, niin sitten siitä vaan. Menköön rahat. Niin mukava ja rakas ihminen.