Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?
09.09.2026 |
Jos puolison vanhemmat tekevät testamentin, jossa puoliso rajataan pois omistajana. Miten puolisona kannattaa suhtautua? Osallistutteko puolisona remontteihin ajallisesti ja rahallisesti?
Jos mökkeilyyn panostaminen on tavoitteissa, kannattaako tällöin (perintömökistä ulos jäävän) puolison ostaa oma mökki
Kommentit (1139)
"Millaisia ihmisiä avioehdon vastustajat ovat? Ilmeisesti samoja, jotka hermostuvat tästä poissulkevasta testamentista, joka on nykyään ihan normi."
En vastusta avioehtoja mutta en myöskään ole sitä mieltä että jokaisen pitäisi jotenkin lähtökohtaisesti aina tehdä avioehto. Se on valinta jonka voi tehdä kun vain oikeasti ymmärtää sen mitä sen tekemisestä tai tekämättä jättämisestä seuraa tai voi seurata. Sitten miettii että mitä haluaa ja minkä riskien välttäminen on juuri itselle tärkeää.
Esim. itse olen ollut sitä mieltä että ihmissuhteet ovat minulle tärkeämpiä kuin maallinen mammona. Siksi mm. omassa erossa ositus hoidettiin enemmänkin siten että katsottiin miten kummankin elämä noin keskimäärin jatkuu siinä parhaiten eteenpäin, ei jokaisesta eurosta tapellen. Tämä oli minulle tärkeää ennen kaikkea lasten takia koska jatkoimme edelleen molemmat lasten vanhempina eikä vanhempien riita tai katkeruus ole muutaman euron arvoista. Joku muu sitten valitsee toisin ja se on samalla tavalla oikein hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Helposti. Perukirja määrää vain verot. Leski pyytää käyttöoikeuden yhteiselle tai jopa vainajan omillekin tilille ja sitä ei kukaan kehtaa surevalta leskeltä kieltää. Leskihän on usein pesän ilmoittaja ja tarvitseekin valtakirjoja, jotta saa tiedot ja tiliotteet ja voi lakkauttaa sopimuksia kuten kännykkäliittymän ja muut tilaukset ja vakuutukset."
Ei tuo kyllä tavallista ole. Leskihän ei ilman testamenttia ole edes koko kuolinpesän osakas jos on rintaperillisiä.
Pankki myös yleensä on tarkka siitä mitä vainajan tililtä maksetaan. Ei sieltä noin vain nostella tai maksella mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
"Helposti. Perukirja määrää vain verot. Leski pyytää käyttöoikeuden yhteiselle tai jopa vainajan omillekin tilille ja sitä ei kukaan kehtaa surevalta leskeltä kieltää. Leskihän on usein pesän ilmoittaja ja tarvitseekin valtakirjoja, jotta saa tiedot ja tiliotteet ja voi lakkauttaa sopimuksia kuten kännykkäliittymän ja muut tilaukset ja vakuutukset."
Ei tuo kyllä tavallista ole. Leskihän ei ilman testamenttia ole edes koko kuolinpesän osakas jos on rintaperillisiä.
Pankki myös yleensä on tarkka siitä mitä vainajan tililtä maksetaan. Ei sieltä noin vain nostella tai maksella mitä sattuu.
Kunhan on valtakirja niin kyllä ihan noin vaan, ei kiinnosta pankkia. Ja ositukseen asti leski on kuolinpesän osakas. Ihan on tavallista, kun kyse on ahneista ikäluokista.
En taaskaan jaksanut lukea koko ketjua, mutta minusta vähän riippuu siitä, aikooko itse viettää paljonkin aikaansa siellä mökillä vai ei. Lisäksi miettisin siltäkin kannalta, onko yhteisä lapsia ja jos on, niin haluatko pitää heille mökin kunnossa vai sijoitatko mieluummin jollain toisella tavalla lastesi perintöä ajatellen. Mä en ole lainkaan mökki-ihmisiä ja jos mulla olisi puoliso, jolla perintömökki, mut saisi sinne mökille korkeintaan kilon kappaleina. Ja tietenkään en maksaisi euroakaan mökin kuluista. Mutta jos taas olisin mökki-ihmisiä ja viettäisin mökillä paljonkin aikaani, niin tottakai osallistuisin kuluihin. Millä tavalla osallistuisin, niin sehän olisi ihan vaan keskinäinen sopimusasia. Tein nopean googletuksen ja esimerkiksi Keuruulla halvin vuokramöäkki ensi juhannukseksi maksaa 385 € viikolta. Toki juhannus on vuokramökkien vissiin kalleinta aikaa, mutta tuosta nyt voi saada jotain perspektiiviä summaan, mitä toisen mökillä majailusta voisi maksaa.
Avioehdossa on se ongelma, että liian kevyesti suositellaan sitä avio-oikeuden kokonaan poissulkevaa ehtoa. Siinä tulee arkeen joko paljon räknäiltävää tai paljon epäreiluutta ja lasten saaminen iskee pahasti naisosapuolen loppuelämän toimeentuloon. Lisäksi avioehtotaloudessa ei kannata puhaltaa yhteen hiileen, mikä vaikuttaa koko liittoon ja yhteisen omaisuuden kertymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella huono systeemi, että tavallaan aviopari saa itse päättää asioista tekemällä päättämänsä sisältöisen avioehdon tai jättämällä sen tekemättä, mutta heidän vanhempansa voivat testamenteillaan muuttaa kuvion aivan erilaiseksi.
Esim. Tyhjätasku Teppo ja tyhjätasku Tiina menevät naimisiin ilman avioehtoa. Molemmat perivät vanhemmiltaan 100 000 euroa, mutta Tepon vanhemmat ovat rajanneet Tiinan pois testamentilla. Teppo hakee avioeroa ja Tiina joutuu maksamaan puolet omaisuudestaan tasinkoa, vaikka he ovat yhtä varakkaita.
Tuo on se, mikä täällä ei mene "suku ensin" porukalle kaaliin. Samalle porukalle vaikuttaa olevan mahdoton ymmärtää, että perhe on yksi yksikkö eikä kaksi puolta, joita suku määrittää. Lopputuloksena tästä sukuajattelusta perheen äiti tai isä on vieras. Jos lapsilta kysyy, isovanhempi joka tällaista väittää on outo.
Sinulle perhe ilmeisesti määritellään rahan jakamisella. Normaaleille ihmisille perhe on aivan jotain muuta.
Kaikki yhdessä ei ole rahan jakamista. Rahan jakaminen ennakkoon perheen sisällä avioeron varalta on se, jonka ei ainakaan pitäisi olla normaalia. Jos kaiken jakaa kahteen erilliseen pinoon eikä yhteiseen kekoon avioliiton sisällä, voi kysyä, mikä funktio koko liitolla on?
Ei meidän perheen omaan elämään ole vaikuttanut millään tavoin perinnöt. Oma talous oli jo kunnossa ennen niitä ja toisten isovanhempien perinnön isoin osa meni suoraan lapselle. Tätäkin näkee nykypäivänä.
Lisänä oli myös poissulkulauseke, jota kyllä kaikki juristit ehdottaa, jos tehdään oikeaoppinen testamentti. Eli kaikki avioehdosta kieltäytyneet, yllätys voi tulla myöhemmin.
Vai "oikeaoppinen"?
Vierailija kirjoitti:
"Millaisia ihmisiä avioehdon vastustajat ovat? Ilmeisesti samoja, jotka hermostuvat tästä poissulkevasta testamentista, joka on nykyään ihan normi."
En vastusta avioehtoja mutta en myöskään ole sitä mieltä että jokaisen pitäisi jotenkin lähtökohtaisesti aina tehdä avioehto. Se on valinta jonka voi tehdä kun vain oikeasti ymmärtää sen mitä sen tekemisestä tai tekämättä jättämisestä seuraa tai voi seurata. Sitten miettii että mitä haluaa ja minkä riskien välttäminen on juuri itselle tärkeää.
Esim. itse olen ollut sitä mieltä että ihmissuhteet ovat minulle tärkeämpiä kuin maallinen mammona. Siksi mm. omassa erossa ositus hoidettiin enemmänkin siten että katsottiin miten kummankin elämä noin keskimäärin jatkuu siinä parhaiten eteenpäin, ei jokaisesta eurosta tapellen. Tämä oli minulle tärkeää ennen kaikkea lasten takia koska jatkoimme edelleen molemmat lasten vanhempina eikä vanhempien riita tai katkeruus ole muutaman euron arvoista. Joku muu sitten valitsee toisin ja se on samalla tavalla oikein hänelle.
Laissa on se vika, että nyt perheenjäsenet usutetaan jokainen ajamaan omaa etuaan ja lakimiesten etua, mutta tosiaan perheen etua ja perheenjäsenten hyvinvointia ei mikään enää suojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtautua ihmiseen, joka vetää pultit puolison vanhempien testamentista 😌
Luitko "Teposta ja Tiinasta"?
Myös köyhempi osapuoli joutuu maksamaan puolet omaisuudesta itseään rikkaammalle tietyissä vanhempien testamentti-tilanteissa.
On se ihan pulttien vetämisen paikka. Sen lisäksi ero voi olla muutenkin karmea tilanne.
Tuohon tilanteeseen voi jokainen varautua tekemällä avioehdon, jossa saadut perinnöt on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eikö ole paljon yksinkertaisempaa vain olla menemättä naimisiin jos yhteiselo ei maistu?
Millä tavoin avioehto estää yhteiselon maistumisen.
Kun kaikki on määritetty erikseen, voi aivan yhtä hyvin muuttaa suoraan kahden hengen solukämppään ja olla siellä kämppiksinä tai panopartnereina. Molemmat voivat vaikka naulata omat sukupuunsa ihailtavaksi huoneisiinsa. Mihin siinä avioliittoa, joka on juridinen sopimus, tarvitaan?
Meillä on avioehto, jossa perinnöt ja ennen avioliittoa omistettu omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella.
Aloitettiin siis tavallaan nollasta, kumpikin laittoi asuntonsa vuokralle ja ostettiin uusi 50/50. Hyvin on menty kohta 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Ja tämä on vuoden paras huulenheitto!
NIIN VARMAAN
"Kunhan on valtakirja niin kyllä ihan noin vaan, ei kiinnosta pankkia."
Ehkä joskus ennen. Nykyään kiinnostaa. Meillä katsottiin hyvin tarkkaan ja vain laskut sai maksaa kun ne erikseen pankille toimitti. Vasta jakokirjalla sai varoja siirtää perillisille.
"Ja ositukseen asti leski on kuolinpesän osakas."
Voi olla jos ositus tehdään eli vainaja on ollut leskeä varakkaampi. Ja se tehdään yleensä aika pian koska ennen sitä ei tiedetä mm. perintöverojen määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ainakaan puolison vanhempien omaisuus kiinnosta tippaakaan.
Ja tämä on vuoden paras huulenheitto!
NIIN VARMAAN
Ja jos ei tosiaan kiinnosta, niin ei se mitään.
Kyllähän hän kumminkin toki kiltisti maksaa ja hoitaa sitä mökkiä ja kuskaa perhettä mökille silloin kun mökin perinyt puoliso, tai olkoon vaikka ex-puoliso, on sairastunut tai dementoitunut ja joskus myöhemmin kuollut.
Vierailija kirjoitti:
"Kunhan on valtakirja niin kyllä ihan noin vaan, ei kiinnosta pankkia."
Ehkä joskus ennen. Nykyään kiinnostaa. Meillä katsottiin hyvin tarkkaan ja vain laskut sai maksaa kun ne erikseen pankille toimitti. Vasta jakokirjalla sai varoja siirtää perillisille.
"Ja ositukseen asti leski on kuolinpesän osakas."
Voi olla jos ositus tehdään eli vainaja on ollut leskeä varakkaampi. Ja se tehdään yleensä aika pian koska ennen sitä ei tiedetä mm. perintöverojen määrää.
Ositus ei riipu siitä, kumpi oli varakkaampi. Vero riippuu tasinkoprivilegion käytöstä, mutta ei pesää tarvitse jakaa ollenkaan ennen kuin leskikin kuolee.
Valtakirjoja on erilaisia ja niin on tilejäkin. Teillä oli tavalla tai toisella eri kuvio kuin meillä ja ystävilläni. Tietenkään ei olisi ollut pakko allekirjoittaa valtakirjoja, mutta heti kuilemantapauksen jälkeen suru on päällimmäinen asia ja raha tuntuu merkityksettömältä. Myöhemmin kuitenkin huomaa, että olisi niitä omia oikeuksia kannattanut puolustaa vähän topakammin, kun ei se jäljelle jäänyt vanhempikaan ole tosiaankaan mikään pyhimys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtautua ihmiseen, joka vetää pultit puolison vanhempien testamentista 😌
Luitko "Teposta ja Tiinasta"?
Myös köyhempi osapuoli joutuu maksamaan puolet omaisuudesta itseään rikkaammalle tietyissä vanhempien testamentti-tilanteissa.
On se ihan pulttien vetämisen paikka. Sen lisäksi ero voi olla muutenkin karmea tilanne.
Miksi köyhemmän vanhemmat sitten vastustivat testamenttia, jossa olisivat voineet sulkea pois lastensa puolisot? Miksi otat pulttia asiasta, joka sinua ei ilmeisesti koske, ryyppäsivätkö vanhempasi perimänsä kesämökin?
Eivät he vastustaneet, jättivät vaan tekemättä. Siinä on ero.
Suurin vääryyshän tapahtuu, jos Tiinalle ei kukaan kerro Tepon vanhempien testamentista. Tai jos Tiina ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa hänelle, vaan tuumaa lauhkeasti, että tuohan on ihan reilua, en minä ole Tepon perintöä kärkkymässä.
Teppo ja Tiinahan voivat helposti korjata asian tekemällä perinnöt poissulkevan avioehdon, jos tietävät vanhempiensa testamenteista ja ymmärtävät, mitä tilanne merkitsee.
Toisaalta esimerkiksi omat vamhempani eivät kertoneet minulle testamentistaan yhtään mitään. Sain sen tiedoksi perukirjoituksessa.Eli jos Tiina ei olisi perinyt mitään, Teppo olisi perinyt mökin testamentissa ja testamentissa olisi ollut ehto poissulkea Tiina. Olisi siis ollut mielestäsi suuri vääryys, että Tiina ei eroa hakiessa olisi tiennyt, että hän ei tienaa ilmaista rahaa , toisin kuin luuli? Miksi Tiinalle kuuluu Tepon vanhempien testamentin tiedot, jos Teppokaan ei tiedä niitä? Puhut sekavia.
En puhu sekavia, vaan sinä et ymmärrä. Tässä esimerkissähän Tiina peri ja hän joutui maksamaan omasta perinnöstään tasinkoa Tepolle. Se ei ole oikein.
Lain mukaan se kuitenkin se menee noin vaikka se ei monen mielestä olisikaan moraalisesti oikein. Siksi kannattaa ottaa asioista selvää ja varautua vaikkapa tekemällä avioehdon. Sen voi tehdä koska vaan. Jos puoliso ei suostu tuollaiseen avioehtoon, sitten on pohtimisen paikka. Mikä on takana ettei suostu? Omien vanhempienkin kanssa voi keskustella ja pyytää puolison poissulkevaa ehtoa testamenttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi ottaa henkilökohtaisena loukkauksena jos on suljettu pois appivanhempien omaisuudesta? Pitäisi olla lakisääteisiä tällaiset. Appivanhempien mahdollinen omaisuus kuuluu lapsille ja lapsenlapsille.
Siksi, koska peritystä on usein juoksevia pakollisia kuluja. Ja ne kulut on pois YHTEISESTÄ taloudesta (perijä+ulkopuolelle rajattu+lapset). Se tarkoittaa esim. sitä, että lasten harrastuksiin ei ole varaa, koska toinen perheen aikuinen pistää rahaa oman perintönsä maksuihin. Moni lapsi tuskin syrjäytyneenä aikuisena (koska jäänyt harrastuksistakin ulkopuoliseksi ja kaverit sen tiimoilta saamatta) arvostaa sitä, kun EHKÄ saa sen toisen vanhempansa perityn 60 mökin jostain hevonkuusesta sen sijaan, että olisi aikanaan ollut rahaa niihin harrastuksiin.
Olisiko niitä kuluja vähemmän jos sinä omistaisit osan tästä perinnöstä? Ei yhtään vähempää.
Kyllä mä näen tuossa ihan validin pointin. Mitä jos toinen pariskunnasta hommaa itselleen kesken pikkulapsiarjen jonkun aikaa ja rahaa nielevän harrastuksen johon uppoaa perheen rahaa x määrä? Vaikkapa purjeveneen? Kysymättä puolisolta mitään?
Asiahan on ihan sama, puolison aikaa menee siihen paljon, ja puolisolla on vähemmän rahaa perheelle, mikä tarkoittaa sitä että hänen yksin omistaman omaisuuden takia joko halpuutetaan perheen elämää tai se toinen joutuu maksaa siitä enemmän, tai säästöön ei saada enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteistalous ja yhteiset tilit. Kaikki rahat menevät samalle tilille, josta sitten siirtyvät yhteisille säästötileille ja molempien omiin sijoituksiin, joihin menee sama summa kuussa. Näin on ollut nyt 15 vuotta ja ollaan oltu 20 vuotta yhdessä.
Tänä aikana olen perinyt osuuden kesämökkiin ja testamentissa oli puolisot pois sulkeva lauseke. En halua olla osallisena missään yhteisomistusjutussa sukulaisteni kanssa ja myin osuuteni pois. Tämän rahan käytin puolisoni hoitovapaan ja yhteisen kotimme kylpyhuoneremontin rahoittamiseen yli 10 vuotta sitten. Koti on sen jälkeen myyty ja niillä rahoilla ostettu tämä yhteinen koti.
Olemme sopineet että emme kumpikaan jatkossakaan halua olla osallisena missään yhteisomistuskuviossa sukulaistemme kanssa, joten jos jompikumpi meistä jatkossa perisi osuuden mökistä, talosta, metsästä tai mistä vain, niin myisimme sen ja rahat käytettäisiin yhteiseen hyvään.
Meidän elämäämme ei sovi myöskään se, että toinen hankkisi kalliin harrastuksen tai mökin, jonka ylläpitokulut maksettaisiin yhteisistä varoista ilman että harrastuksen aloittamisesta yhdessä sovittaisiin tai mökki omistettaisiin puoliksi. Tämä ei sovi kaikille, mutta meidän elämässämme tämä on yksi pääperiaatteista. Samalla lailla suhtaudumme aikaan eli toinen ei voi aloittaa kaikki viikonloput vievää harrastusta ilman että siitä yhdessä keskustellaan, koska silloin toiselle jää viikonloppuisin huolehdittavaksi arki, lapset, siivoukset, lemmikit jne. Mökin ylläpitokulut olisivat pois jostain muusta ja meidän pitäisi yhdessä päättää mistä nuo rahat otetaan ja mitä jätetään vähemmälle.
Noissa tesramenteissä on yleensä myös lause ”tai perinnön sijasta tulevaan rahaan tai omaisuuteen”, eli jos myy perintönsä niin siitä saatua rahaakaan ei saisi käyttää puolison hyväksi. Se on sitten eri asia miten tuollaista kukaan valvoo
"Ositus ei riipu siitä, kumpi oli varakkaampi."
Ei mutta sen lopputulos riippuu. Se on hyvin helppo ja nopea tehdä jos leski todetaan vainajaa varakkaammaksi.
"Vero riippuu tasinkoprivilegion käytöstä, mutta ei pesää tarvitse jakaa ollenkaan ennen kuin leskikin kuolee."
Pesän jakamattomuus ei poista perintöveroja. Ne maksetaan joka tapauksessa. Jos ositusta ei ole tehty, verotus ei voi mennä kerralla oikein.
"Valtakirjoja on erilaisia ja niin on tilejäkin. Teillä oli tavalla tai toisella eri kuvio kuin meillä ja ystävilläni. Tietenkään ei olisi ollut pakko allekirjoittaa valtakirjoja, mutta heti kuilemantapauksen jälkeen suru on päällimmäinen asia ja raha tuntuu merkityksettömältä."
Normaalisti nykyään ei mitään erityistä käyttöoikeutta vainajan tiliin edes ole kellään heti eikä sitä tarvita. Laskuja vastaan voi pakollisia kuluja kuten hautajaiset ja vastaavat maksaa kuolinpesän tililtä mutta kellään ei tarvitse sinne olla käyttöoikeutta. Jos pesä säilyy pitkään jakamattoman, jollekin pitää toki jossain vaiheessa käyttöoikeus antaa mutta se ei ole asia jolla olisi mikään kiire.
"Myöhemmin kuitenkin huomaa, että olisi niitä omia oikeuksia kannattanut puolustaa vähän topakammin, kun ei se jäljelle jäänyt vanhempikaan ole tosiaankaan mikään pyhimys."
No sehän on ihan huomattava petos jos joku käyttää ilman oikeutta kuolinpesän varoja. Ei vain jonkun oikeuksien pieni loukkaus.
Vierailija kirjoitti:
Avioehdossa on se ongelma, että liian kevyesti suositellaan sitä avio-oikeuden kokonaan poissulkevaa ehtoa. Siinä tulee arkeen joko paljon räknäiltävää tai paljon epäreiluutta ja lasten saaminen iskee pahasti naisosapuolen loppuelämän toimeentuloon. Lisäksi avioehtotaloudessa ei kannata puhaltaa yhteen hiileen, mikä vaikuttaa koko liittoon ja yhteisen omaisuuden kertymiseen.
Avioehto on kuitenkin aviopuolisoiden välinen keskinäinen sopimus ja ihan eri asia kuin mistä aloituksessa puhuttiin. Mun vanhempani tekivät tuon puolisoiden ulossulkemisen omaan perintöönsä jo silloin, kun kumpikaan meistä siskoksista ei vielä edes seurustellut. Ja me ollaan siskoni kanssa jo molemmat vanhuuseläkkeellä. Tekivät myös jälkeläisilleen antaineisiin lahjoituksiinkin.
Mutta jos irtisanotaan töistä niin kela vaatii omaisuuden myymistä ennenkuin saa tukia. Eli joutuu ne rahat käyttämään perheen menoihin kuitenkin.
Helposti. Perukirja määrää vain verot. Leski pyytää käyttöoikeuden yhteiselle tai jopa vainajan omillekin tilille ja sitä ei kukaan kehtaa surevalta leskeltä kieltää. Leskihän on usein pesän ilmoittaja ja tarvitseekin valtakirjoja, jotta saa tiedot ja tiliotteet ja voi lakkauttaa sopimuksia kuten kännykkäliittymän ja muut tilaukset ja vakuutukset. Sitten leski käyttelee tililtä rahat pois kertomatta mitään kenellekään. Tekee sopimuksen käänteisestä asuntolainasta. Panttaa mökin. Osaan tarvitaan allekirjoituksia, mutta surevat lapset eivät osaa välttämättä asettaa leskelle rajoja heti kuolemantapauksen jälkeen. Myöhemmin on myöhäistä katua.