Suomalaisten sanavarasto on romahtanut - lapset eivät edes enää tiedä mikä on oja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maikkarin vsleuitinen

Ja kuten huomaamme, myös perussuomalaisten kirjoitustaito on romahtanut.

Ei ole. On aina ollut yhtä huono.

Vierailija kirjoitti:

Jopa on otettu sana esimerkiksi, kun näin seitsemänkymppisenäkin mietin, milloin olen nähnyt viimeiksi omin silmin oikean ojan. 

Miten lapset ja edes aikuiset  tietävät sellaista, mitä ei omin silmin näe,  vaan piilotettu eikä ole arkipäivää, ellei siitä erikseen opeteta. 

 

Ojat on jo vuosikymmeniä sitten  kadonneet ja korvattu niin maataloudessa, teiden ja rakennustekniikassa salaojituksella, putki metrin syvyydessä maan alla. 

 

Miksi lasten lukemista mitataan  aina mitä ihmeellisimmillä sanoilla vai onko tarkostuskin vain syyllistää vanhempia ja piilohaukkua lapsia tyhmäksi. 

Oja, tuo mitä ihmeellisin sana. Jep jep.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijöiden lapsilla, erityisesti karjatilallisten ,on etuoikeus tutustua rikkaaseen kieleen; esim maho,hieho tiines,kanttura,odelma,ääressä,Valtaoja,kanava,hehto,halla,rumpu vaimo sanoo rumppu,lako,vihanta,sekuli...

Sekuli oli ihan outo sana mulle, ja mulla on hyvä sanavarasto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

No jos ojan ja puron eroa mietitään niin mielestäni puro on luonnon muodostelma ja oja ihmisen kaivama. Saa olla eri mieltä.

Tuo on vain maantieteelliseen kieleen sovittu määritelmä. Suuri osa Suomen puroista on nimeltään ojia. 

Suurin osa "hyötykäytössä" olevista "ojista" on rakennettu vuosikymmeniä sitten salaojina maan alle eli noin metrin syvyydessä putki.ja.maa hyöty käytössä. 

ja nuo purot ovat usein vanhoja ojan pohjia, mutta ei oikeita ojia,.mitä ojilla tarkoitetaan ja  vaaditaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jopa on otettu sana esimerkiksi, kun näin seitsemänkymppisenäkin mietin, milloin olen nähnyt viimeiksi omin silmin oikean ojan. 

Miten lapset ja edes aikuiset  tietävät sellaista, mitä ei omin silmin näe,  vaan piilotettu eikä ole arkipäivää, ellei siitä erikseen opeteta. 

 

Ojat on jo vuosikymmeniä sitten  kadonneet ja korvattu niin maataloudessa, teiden ja rakennustekniikassa salaojituksella, putki metrin syvyydessä maan alla. 

 

Miksi lasten lukemista mitataan  aina mitä ihmeellisimmillä sanoilla vai onko tarkostuskin vain syyllistää vanhempia ja piilohaukkua lapsia tyhmäksi. 

Mikäpä sinun mielestäsi on ravioja? Kuljetko sinäkin pelkkiä kaupungin katuja, et ikinä joudu millekään alueelle, missä on esimerkiksi viherkaistaleella erotettu kevyen liikenteen väylä? Luulen, että olet joko sokea tai sitten kuljet muuten laput silmilläsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä teinit tietää paljon sanoja, myös niitä vanhoja murresanoja. Ei meillä juuri ole luettu kotona, mutta puhutaan ja käytän itse paljon eri sanoja, samoin oma äitini. 

Ex, eli lasten isä puhuu heille edelleen kuin pikkulapsille ja jotenkin vielä todella huonolla suomella. Vaikka ihan täysin suomalainen 50v mies kyseessä. Muutama ilmaisu sieltä onkin tarttunut lapsille ja en enää jaksa huomauttaa, joskus pieniä kun olivat niin koitin korjailla. 

Eli siis sinun mielestäsi väärällä murteella. Minun mielestäni murteet ovat kielen rikkaus ja todella laajentaa sanavarastoa positiivisessa mielessä.

Murteet myös yhdistävät sitä paikallista väestöä kuten tietyt asiat sanotaan tietyllä tavalla. Kuulostaa huomattavasti pahemmalta jos joku puhuu omituista suomen ja englannin sekoitusta pitäen sitä hienona asiana. Englantia kannattaa puhua silloin kun se toinen osapuoli ei välttämättä ymmärrä sanakaan suomea.

Eipä tuo välttämättä osaa sitä englantiakaan sanaakaan. Silloin kannattaa puhua käsillä. 

Onhan tuo Remukin saanut tehtyä mittavan musiikkiuran lähinnä englanninkielellä varsinaisesti sitä yhtään osaamatta. Muutenkin puhelias ukko, jonka slangikin on pitkälle omatekoista, mutta silti lähes kaikki tässä maassa tuntuvat ymmärtävän tuon puheen.

Hänen englantinsa on yhtä omatekoista kuin slanginsa. Eihän niitä kukaan ymmärräkään. Eikä varmaan ole tarkoittanutkaan ymmärrettäväksi. Kuulu osana Remu-showhun. 

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut tuon eräästä sukulaislapsesta, joka kysyy koko ajan, että mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Lukeminen on tainnut vähentyä.

Sehän on hyvä, jos kysyy. Sittenhän sen jatkossa tietää.

Tietääkö nykynuoriso esim. mikä on vinttikaivo, tietääkö heidän vanhemmat , tuskimpa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopa on otettu sana esimerkiksi, kun näin seitsemänkymppisenäkin mietin, milloin olen nähnyt viimeiksi omin silmin oikean ojan. 

Miten lapset ja edes aikuiset  tietävät sellaista, mitä ei omin silmin näe,  vaan piilotettu eikä ole arkipäivää, ellei siitä erikseen opeteta. 

 

Ojat on jo vuosikymmeniä sitten  kadonneet ja korvattu niin maataloudessa, teiden ja rakennustekniikassa salaojituksella, putki metrin syvyydessä maan alla. 

 

Miksi lasten lukemista mitataan  aina mitä ihmeellisimmillä sanoilla vai onko tarkostuskin vain syyllistää vanhempia ja piilohaukkua lapsia tyhmäksi. 

Mikäpä sinun mielestäsi on ravioja? Kuljetko sinäkin pelkkiä kaupungin katuja, et ikinä joudu millekään alueelle, missä on esimerkiksi viherkaistaleella erotettu kevyen liikenteen väylä? Luulen, että olet joko sokea tai sitten kuljet muuten laput silmilläsi.

Olen asunut täällä jumalan selän takana maalla ikäni ja miksi penger on viherkaitaleen ja tien välissä, johtuu lähes poikkeuksetta sivutiestä, joka on tehty jälkikäteen ja asennettu halkaisijaltaan n. 30-40 cm rumpu. Ei teiden varsilla mitään ojia ole, vaan tarvittaessa ne on kestettävä auton painon. 

Maallakin näkee vain vanhoja ojia, joita kukaan ei hoida ja kasvaa heinää, jotka nekin on salaijitettu. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Olen 80-luvulla syntynyt ja kaupungissa asunut eikä mulla ole yhtään kaveria, joka olisi jotain lomia viettänyt jossain maaseudulla. Silti opittiin ihan hyvin luontoon ja peltotöihin liittyvät sanat. Näkee niitä puita täällä kaupungissakin, joten aika huonosti menee, jos maalle joutuu mennä oppiakseen, mikä on "runko".

Monilla kaupunkilaisilla on olemassa kesämökit järven rannalla ja joskus siellä lähistöllä saattaa olla myös maataloja. Minun vanhemmilla oli opettajina pitkät kesälomat, joten vietin lapsena ja nuorena usein aikaa kesämökillä luonnon lähellä. Siellä opin uimaan jo pikkupentuna luonnonvesissä ja opin tuntemaan myös perhoset,  muurahaiset, kalalajit, marjat ja sienet ja käyttämään kirvestä ja muita työkaluja sekä heittämään tikkaa. Muuten olen viettänyt ihan urbaania elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta englantia moni suomalainen lapsi ja nuori osaa nykyään jopa lähes natiivisti ja meidän pitäisi tosissaan olla siitä onnellisia j ylpeitä koska oli aika jolloin englanti oli vain harvan taito ja me suomalaiset sönkötimme noloa ralli-englantia

Puolikielisyys on susta ihanne? Lapset ja nuoret voi ääntää hyvin, ei tosin läheskään kaikki sanoo englanninopettajakaverini, mutta muuten kielitaito ei ole lähelläkään natiivia.

 

Natiivikielitaitoa ei voi saavuttaa asumalla Suomessa, paitsi jos on kaksikielinen. Youtube finglish puolikielisyyden toki. 

Eikö tärkeintä kuitenkin ole, että ylipäätään on rohkeutta puhua vierasta kieltä, kuin se, että ääntää täydellisen natiivisti? Oman sukupolveni englannin opetus (kuten muukin opetus) keskittyi virheiden alleviivaamiseen, sen sijaan, että olisi ensisijaisesti rohkaistu käyttämään kieltä ja puhumaan. Moni ikäiseni aikuinen aristelee ulkomaalaisten kanssa puhumista, koska pelkää tekevänsä kielioppivirheitä ja ääntävänsä hassusti. Kommunikointi on mielestäni tärkeintä, vuorovaikutus. Siinä kieli on vain väline, ei itsetarkoitus. Ja vain käyttämällä välinettä, sen taito kehittyy. Harvalla perheellä on varaa lähettää nuorensa ulkomaille kieltä oppimaan, onneksi ihan koto-Suomesta käsin voi kehittää kielitaitoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto tuhoaa aina yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen, jonka jälkeen toiset joutuvat sen pelastamaan. 

Poliittisen vasemmiston keinoja lisätä vasemmiston äänestäjiä, on pilata koko maan tulevaisuus ja näin saada lisää epätoivoisia vasemmiston äänestäjiä. Poliittinen vasemmisto elää epätoivon levittämisestä. Siksi vasemmisto tuo maan täyteen raiskareita ja uusia kehitysmaiden ongelmia.

Vasemmiston toiminta on itseään ruokkiva epätoivon syöksykierre, mikä lisää vasemmiston äänestäjiä, mutta maan ongelmat vaan kasautuvat. 

Siksi vasemmisto lupaa enemmän kuin yhteiskunta kykenee lupausta lunastamaan. Tämä tiedetään vasemmiston johdossa, mutta siitä ei välitetä, koska se takaa vasemmiston menestyksen.

Höpö höpö horinoidesi kanssa.

Vasemmisto on aina pitänyt tärkeänä koko kansan sivistämistä ja koulutusta. Ja niin, että kaikilla - riippumatta lompakon paksuudesta ja perheen varallisuudesta - on siihen pääsy. 

"Siksi vasemmisto lupaa enemmän kuin yhteiskunta kykenee lupausta lunastamaan"

- Entäpä oikeiston lupaukset? 100 000 uutta työpaikkaa luvattiin, mutta miten kävi: OrpoPurran hallituskauden loppusuoralla Suomessa on Euroopan korkein työttömyys.

- Purra pyhästi lupasi myös ennen eduskuntavaaleja, että toisin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät leikkaa köyhiltä. Todella härskiä petturuutta. Purra on etunenässä ollut kiristämässä vähävaraisten tilannetta samalla kun rikkaille on myöntänyt verohelpotuksia.

"Poliittisen vasemmiston keinoja lisätä vasemmiston äänestäjiä, on pilata koko maan tulevaisuus ja näin saada lisää epätoivoisia vasemmiston äänestäjiä. Poliittinen vasemmisto elää epätoivon levittämisestä. Siksi vasemmisto tuo maan täyteen raiskareita ja uusia kehitysmaiden ongelmia."

- Tuohan kuulostaa lähes pilkulleen oikeistohallituksemme ja ennen kaikkea persupolitiikalta. OrpoPurran hallituskausi on aiheuttanut toivottomuutta, näköalattomuutta ja tulevaisuudenuskon katoamista hyvin laajalti. Etenkin persut elävät vihan ja vastakkainasettelun levittämisestä, sen on huomannut tässä muutaman vuoden aikana jokainen, joka vähänkään seuraa uutisia. Massamaahanmuutto tapahtui Sipilän hallituksen aikana, jossa persut olivat mukana. Ei kukaan halua maahan raiskareita, mutta kaikkien m.muuttajien leimaaminen raiskareiksi on tarkoitushakuista vaaliperseilyä kaiken maailman silmienvenyttelyn yms. ohella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Suurin osa aikuisista ei lue enää yhtään kirjaa ja nimenomaan lue eikä kuuntele. On turha syyllistää lapsia pelkästään lukutaidon heikkoudesta. Kirjahyllyt ovat kadonneet kodeista ja kirjakaupat kylistä. Painettu lehti on kohta historiaa. Paperitehtaat laitetaan kiinni. Digi ei korvaa painettua sanaa. Siellä on vallalla kuvat ja videot. Me on jo menetetty tää peli. Lukutaito ja sivistys koko kansalle oli 1900-luvun edistysuskoa ja palaamme eliitin oppineisuuteen ja rahvaan tyhmyyteen ja oppimattomuuteen. 

Nyt on pakko korjata viestisi ekaa lausetta. Loppuosa ok.

Enemmistö suomalaisista lukee yhä kirjoja, jos ja kun äänikirjat lasketaan lukemiseksi.

Suomi lukee 2025 -tutkimus:

"85 % suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen."

https://kirjakauppaliitto.fi/suomi-lukee-2025-tutkimus-suomalainen-luke…

Tässä pdf-tiedosto:

https://kirjakauppaliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/Suomi-lukee-202…

"Enemmistö suomalaisista lukee yhä kirjoja, jos ja kun äänikirjat lasketaan lukemiseksi."

Lasketko sinä raukkaparka autolla köröttelynkin ulkoiluksi? Ulkona siinäkin liikutaan, niinkö?

Sullahan meni tossa kaksi aistia sekaisin. Ei tarvitse olla mikään tiedemies, jotta voisi ymmärtää mitä eroa on näkemisellä ja kuulemisella. Aivan kuten sana "lukeminen" on näköaistiin sidoksissa (ja nykyään myös tuntoaistiin, koska pistekirjoitus), on "ääni" sidoksissa kuuloaistiin. Kuulolla ei lueta.

Jooh, pitääkin tästä mennä vissiin haistelemaan kirjoja, kun sekin taitaa joidenkin mielestä olla lukemista.

Tämä äänikirjojen eli tarinoiden kuunteleminen ei tosiaan ole sama asia kuin lukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopa on otettu sana esimerkiksi, kun näin seitsemänkymppisenäkin mietin, milloin olen nähnyt viimeiksi omin silmin oikean ojan. 

Miten lapset ja edes aikuiset  tietävät sellaista, mitä ei omin silmin näe,  vaan piilotettu eikä ole arkipäivää, ellei siitä erikseen opeteta. 

 

Ojat on jo vuosikymmeniä sitten  kadonneet ja korvattu niin maataloudessa, teiden ja rakennustekniikassa salaojituksella, putki metrin syvyydessä maan alla. 

 

Miksi lasten lukemista mitataan  aina mitä ihmeellisimmillä sanoilla vai onko tarkostuskin vain syyllistää vanhempia ja piilohaukkua lapsia tyhmäksi. 

Mikäpä sinun mielestäsi on ravioja? Kuljetko sinäkin pelkkiä kaupungin katuja, et ikinä joudu millekään alueelle, missä on esimerkiksi viherkaistaleella erotettu kevyen liikenteen väylä? Luulen, että olet joko sokea tai sitten kuljet muuten laput silmilläsi.

Olen asunut täällä jumalan selän takana maalla ikäni ja miksi penger on viherkaitaleen ja tien välissä, johtuu lähes poikkeuksetta sivutiestä, joka on tehty jälkikäteen ja asennettu halkaisijaltaan n. 30-40 cm rumpu. Ei teiden varsilla mitään ojia ole, vaan tarvittaessa ne on kestettävä auton painon. 

 

Maallakin näkee vain vanhoja ojia, joita kukaan ei hoida ja kasvaa heinää, jotka nekin on salaijitettu. 

Tämä kirjoittaja taitaa olla nyt hiukkasen sekaisin asioista. Täällä miljoonien ojakilometrien maassa hän ei näe metriäkään ojia. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Mummola on nykyään kerrostalossa ja ukkila toisessa kerrostalossa. 

Ja pappila hautuumaan vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanavarasto ei oikeasti kartu muuten kuin lukemalla. Puhekielessä säännöllisesti käytettyjen sanojen määrä on ihan yllättävänkin suppea. Myös ikään kuin kartamme erikoisempia sanoja puhekielessä, koska tuo voisi kuullostaa teennäiseltä tms. 

Olet oikeassa,esim. Lause "pane se laukku tuonne"- niin onhan se nyt herran jumala seksistinen. Pane-verbi on oikein kätevä moneen paikkaan mutta eihän sitä nykyään voi käyttää.

Mites tuo liittyy sanavaraston kokoon? 

Varmaankin siten, että jos alkaa nähdä jokaisessa sanassa kaksimielisiä piilomerkityksiä, niin kohta ei uskalla käyttää mitään sanaa ilman, että on draama päällä. Kieli ja sanavarasto typistyy ja näivettyy. Ajattelu on näivettynyt jo, näköjään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Itse asiassa ero on siinä, että oja on ihmisen tekemä, nuo toiset luonnon muovaamia

Noron synonyymi on ripuli.

Tästä varoiteltiin jo 10 vuotta sitten...

https://yle.fi/a/3-8711651

Vierailija kirjoitti:

Mutta tiedetään mikä on allahu ackbar

Ja toki se mihin suuntaan pyllistää.