Suomalaisten sanavarasto on romahtanut - lapset eivät edes enää tiedä mikä on oja

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

Nuohan on aina kompromissejä. 

Esimerkiksi suurin osa suomalaista kutoo sukkaa, ei neulo. Mutta neulominen otettiin viralliseen käsityösanastoon lähinnä siitä syystä, kun muu käsitteistö oli jo niin länsipainotteista. Samoin suvi ja ehtoo olivat aikanaan yleisempiä kuin kesä ja ilta mutta kirjakieleen päätettiin kuitenkin ottaa jälkimmäiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

Ja sinä lukutaidosta: siinä oli aikaisempiakin kommentteja kunhan älyät niitä klikata, asia selviää siitä.

Ei tuo erisnimimoite näyttänyt koskevan koko keskustelua, vaan vain suoraan kommentoitua tekstiä. Se ei toden totta sisällä ainuttakaan isolla kirjoitettavaa erisnimeä. Ilmoitapa tänne, jos jonkun sellaisen väität löytäväsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

Ja sinä lukutaidosta: siinä oli aikaisempiakin kommentteja kunhan älyät niitä klikata, asia selviää siitä.

Ei tuo erisnimimoite näyttänyt koskevan koko keskustelua, vaan vain suoraan kommentoitua tekstiä. Se ei toden totta sisällä ainuttakaan isolla kirjoitettavaa erisnimeä. Ilmoitapa tänne, jos jonkun sellaisen väität löytäväsi.

HÄ?! Näissä virkkeissä Mätäoja on erisnimi:

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

 

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

Nuohan on aina kompromissejä. 

Esimerkiksi suurin osa suomalaista kutoo sukkaa, ei neulo. Mutta neulominen otettiin viralliseen käsityösanastoon lähinnä siitä syystä, kun muu käsitteistö oli jo niin länsipainotteista. Samoin suvi ja ehtoo olivat aikanaan yleisempiä kuin kesä ja ilta mutta kirjakieleen päätettiin kuitenkin ottaa jälkimmäiset. 

Neulominen on tullut viralliseksi käsitteeksi siksi, jotta tekniikkaa ei sotketa kangaspuilla suoritettavaan kutomiseen. Itse en ole tavannut sukankutojia kuin muutamana vuonna, kun olin Helsingissä töissä. Useammallakin paikkakunnalla olen asunut ja sukantekijät ovat neuloneet. Et mahda olla täysin oikeassa väitteessäsi, että suurin osa kutoisi. Muutenkin tuntuu erittäin epäloogiselta, että sama tekniikka olisi sekä sukkapuikoilla että kangaspuilla ja samaan aikaan pidetään vaatetuksessa myös neulepaitoja. Niiden tekemiseen kehitetty konekin on nimeltään neulekone.

Olen huomannut tuon eräästä sukulaislapsesta, joka kysyy koko ajan, että mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Lukeminen on tainnut vähentyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

Ja sinä lukutaidosta: siinä oli aikaisempiakin kommentteja kunhan älyät niitä klikata, asia selviää siitä.

Ei tuo erisnimimoite näyttänyt koskevan koko keskustelua, vaan vain suoraan kommentoitua tekstiä. Se ei toden totta sisällä ainuttakaan isolla kirjoitettavaa erisnimeä. Ilmoitapa tänne, jos jonkun sellaisen väität löytäväsi.

HÄ?! Näissä virkkeissä Mätäoja on erisnimi:

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

 

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Aivan oikein nuo molemmat ovat, sekä niitä seuraava kommentti myös. Joku idari vänkää, että Vantaan Mätäoja on puro, jolle on annettu nimi Mätäoja. Olkoonpa kumpi hyvänsä, kartoissa tuo lukee Mätäojana. Muualla Suomessa asuvan ei ainakaan siitä purosta tai ojasta tarvitse tietää yhtään enempää.

Vierailija kirjoitti:

Mutta tiedetään mikä on allahu ackbar

Äläpä vinoile. Moni persu puhuu todella välttävästi omaa äidinkieltään. Ei pelkästään puhu vaan etenkin kirjoittaa: vuosikausia palstalla persu-ulosanteja seuranneena se näkyy ihan konkreettisesti. On ihan turhaa syyttää m_muuttajia, kun itseä ei ole koulunkäynti eikä lukeminen kiinnostanut, eikä lapsensakaan lue koskaan kirjoja. Netin stereotypiaa ja vihaa kylvävät muutaman sanan meemit ovat ainoa, mitä persu jaksaa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maikkarin vsleuitinen

Ja kuten huomaamme, myös perussuomalaisten kirjoitustaito on romahtanut.

Mikäli sitä on koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tiedetään mikä on allahu ackbar

Jella ahlan bahlan sahlan kameli.

Persu yrittää kinnittää huomion muualle, kun oma sivistys ja lukutaito on heikkoa. Syyllisiähän ovat aina kaikki muut - etenkin m-muuttajat - jos persu on liian laiska lukemaan kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on se paikka, mihin oppi ei kaada.

Jos kuitenkin on kaatunut, sieltä voi tiktok-opin kautta päätyä myös allikkoon.

Ei oppinut olutta ojaan kaada. Otetaas taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Ei nykyvanhemmat jaksa. Kirjahyllytkin on tavallisista kodeista kadonneet aikoja sitten. Aika menee älylaitteiden parissa, sometetaan ja tuijotetaan tosi tv-ohjelmia. 

Päiväkodeissa resurssit menee ylivilkkaiden (lue: huonosti kasvatettujen) ipanoiden paimentamiseen. 

 Sinusta kaikki neuropoikkeamat johtuvat huonoista vanhemmista?  "ylivilkkaat (lue: huonosti kasvatetut) ipanat".  Olet häijy, ja lisäksi sivistymätön. Käytöshäiriöitä aiheuttavat mm. keskosuus ym. syntymätraumat, sekä perinnöllinen adhd, ja esim. auto-onnettomuuden tai meningiitin jälkeen saatu anomaliteetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on se paikka, mihin oppi ei kaada.

Jos kuitenkin on kaatunut, sieltä voi tiktok-opin kautta päätyä myös allikkoon.

Ei oppinut olutta ojaan kaada. Otetaas taas.

Ojasta allikkoon: ojasta Alliko taas nostettiin?

Vierailija kirjoitti:

Laiskat vanhemmat eivät enää viitsi lukea taaperoilleen. Ihme, että lapset oppivat edes puhumaan. Kirjoitustaitokin on jo menetetty.

  Minä luin lapselleni koko hänen lapsuutensa ajan, leikimme myös mm. teatteria kotona ja kirjoitimme omia näytelmiä. Silti hän ei koskaan pitänyt koulunkäynnistä, eikä ollut mikään kympin oppilas. Opettajien itsekehu ja jatkuva vanhempien solvaaminen huonoiksi alkaa ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

No jos ojan ja puron eroa mietitään niin mielestäni puro on luonnon muodostelma ja oja ihmisen kaivama. Saa olla eri mieltä.

Saattaa aika usein ollakin. Mutta ei ehkä aina. Tässä tulee torstain tietovisa!

Oletetaan, että kaikki alla olevat purot ovat luonnon muodostamia. Sanoisitko kaikkia puroja puroiksi?

Puro 1: Kapea ja matala uoma, jossa virtaa kirkasta vettä

Puro 2:  Kapea ja matala uoma, jossa virtaa kuraista vettä

Puro 3: Kapea ja matala uoma, jossa virtaa kuraista vettä. Lisäksi heinäkuun helteillä uoma kuivuu, eikä siinä virtaa pariin viikkoon mitään

Minun vastaukseni:

Puro 1: puro

Puro 2: oja

Puro 3: oja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maikkarin vsleuitinen

Ja kuten huomaamme, myös perussuomalaisten kirjoitustaito on romahtanut.

😄😄😄👍🏻 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

"Valeleppas, kurja veli, sydämesi tulikuohuvata kattilaa viileällä vedellä kärsivällisyyden lirisevästä ojasta." (Aleksis Kivi)

Wallah ma sanon taalla itikses ei oja ole!

Vierailija kirjoitti:

Mutta tiedetään mikä on allahu ackbar

Ai tietääko perussuomalaiset lapset vaikka Tuupovaaralla? Epäilen.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut tuon eräästä sukulaislapsesta, joka kysyy koko ajan, että mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Lukeminen on tainnut vähentyä.

Hyvä, että kyselee! Lapselle outoja sanoja on joka paikka pullollaan. Tuntemani ekaluokkalainen osaa jo lukea hitaasti ja takellellen, mutta päivä päivältä edistyen. Hän on pienestä pitäen kysellyt, mitä hänelle oudot ja uudet sanat tarkoittavat esimerkiksi peleissä tai videoilla, tai kun hänelle on luettu. Eilen kysyi, mitä tarkoittaa, että hämärä hiipiii. Sehän on ihan normaalia oppimista? Eihän hän vielä ole oppinut lukemaan ja hakemaan sanojen tarkoituksia hakuteoksista itse.

Jopa on otettu sana esimerkiksi, kun näin seitsemänkymppisenäkin mietin, milloin olen nähnyt viimeiksi omin silmin oikean ojan. 

Miten lapset ja edes aikuiset  tietävät sellaista, mitä ei omin silmin näe,  vaan piilotettu eikä ole arkipäivää, ellei siitä erikseen opeteta. 

Ojat on jo vuosikymmeniä sitten  kadonneet ja korvattu niin maataloudessa, teiden ja rakennustekniikassa salaojituksella, putki metrin syvyydessä maan alla. 

Miksi lasten lukemista mitataan  aina mitä ihmeellisimmillä sanoilla vai onko tarkostuskin vain syyllistää vanhempia ja piilohaukkua lapsia tyhmäksi.