Suomalaisten sanavarasto on romahtanut - lapset eivät edes enää tiedä mikä on oja

Vierailija kirjoitti:

Bro, en osata sanoa bro.

Inhottavin sana mitä tiedän. Lippis väärin päin päässä ja paukutgellaan käsiä vastakkain huutamalla BRO!Inhoan nähdä näitä uustulokkaiden tuotoksia. 

Koetaanko jo jokin Aku ankka nykyään jo kovin vaivalloisesti lukea ja jätetään sitten väliin kun ei enään lapsuuden Mega suosiota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nykylapset tietää mikä on doggy style ja twerking

Heidän suosikkejaan on nämä englanninkieliset tyhjänpäiväiset hokemat, niillä ei ulkomailla pärjää.

Tuli meidän 6 vuotias sukulaistyttö ja kertoi että osaa twerkata. 

Sukulaistyttö alkaa olla vaimomatskua muslimille.

Muslimi on hänkin.Valitettavasti. Nyt 23 vuotta eikä saa meidän sukua tavata laisinkaan. OLemme haram. Ei saa tavata isäänsäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta englantia moni suomalainen lapsi ja nuori osaa nykyään jopa lähes natiivisti ja meidän pitäisi tosissaan olla siitä onnellisia j ylpeitä koska oli aika jolloin englanti oli vain harvan taito ja me suomalaiset sönkötimme noloa ralli-englantia

Jos se opitaan kotikielen menetyksellä, se on liian kova hinta.

Omat lapseni osaavat englantia lähes täydellisesti, mutta eivät halua silti käyttää sitä kotimaassaan asiointiin. Ei ole mikään ylpeys osata kieltä, jonka osaavat miljardit ihmiset maapallolla, mutta on ylpeys osata oma äidinkieli, jota ei osaa kuin muutama miljoona ihmistä 

En käsitä joidenkin suomalaisten tapaa ylpeillä jollain englannin taidolla. Kaikki osaa sitä, mutta käytännössä yhä harvempi osaa suomea 

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Tämä! Ja lisäksi luin lapsena (70-luku) tosi paljon kirjoja. Koulussakin (kyläkoululla oli oma pieni kirjasto) piti olla ns. pulpettikirja: kun koe tai tehtävät oli tehty, piti lukea pulpettikirjaa (ja olla hiljaa ts. antaa toisille työrauha) kunnes luokkatoveritkin saivat tehtävänsä tehtyä. 

No, ei ollut silloin kännyköitä ym. älylaitteita, joten lukeminen oli yksi ajanviete kotonakin. Aku Ankasta opin lukemaan 6-vuotiaana, ennen koulua, eikä sitä sen kummemmin vanhemmat opettaneet: lapsen loputon kyselytulva edelsi lukemaan oppimista: miten kirjoitetaan äiti, mummo, isä, oma nimi jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaani ovat kotimaista tuotantoa. Silti heillä on vaikeuksia ihan tavallisissa sanoissa. He eivät esimerkiksi ymmärrä mitä tarkoittaa runko, suurempi kuin, tyvi, silmu, ilmenee, taimi, kaarre, kuutio jne.

Käymme tunneilla aina läpi uudet käsitteet. Nykyään pitäisi olla aikaa myös niiden ympärillä olevien sanojen opettamiseen.

Mun lapsi kirjoitti laudaturin äikästä eikä se 18-vuotiaana tiennyt mikä on silmu 🙄

No empä olisi tiennyt itsekään ja olen 27. Luulin että se on joku silmukkatyyppinen juttu esim. ketjun osa pyörässä mutta tekoäly osasi informoida että liittyykin kasveihin. Tieto on nykyisin niin helposti saatavilla että tarvitseeko edes kaikkea ulkoa osatakaan?

Vain jos haluaa ulkoistaa ajattelun eikä itse ymmärrä mitään ilman koneen apua.

Jopa lentäjä voi tehdä silmukan koneellaan ilmassa.Kutoessa käytetään myös silmukka sanaa, heh pujotetaan silmukka kaulaan....jatkuu...

Miten nuo esimerkit liittyvät silmuun millään tavalla? No mikäpä on urpu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanavarasto ei oikeasti kartu muuten kuin lukemalla. Puhekielessä säännöllisesti käytettyjen sanojen määrä on ihan yllättävänkin suppea. Myös ikään kuin kartamme erikoisempia sanoja puhekielessä, koska tuo voisi kuullostaa teennäiseltä tms. 

Kuulostaa.

Meidän murteessa se on kuullostaa. Sitä paitsi, tuosta saa joka tapauksessa selvän, mitä se tarkoittaa, toisin kuin varsinaissuomalaisten ketä-sanasta. Suomeksi: ihan turhaan länkytät täysin turhasta asiasta.

Ei pidä viljellä tahallisesti virheellisiä kirjoitusmuotoja, olihan tekstisi muuten yleiskieltä.

Haistapa sinä home. Tuo versio sanasta kuuluu täällä paikalliseen yleiskieleen ja näillä main jopa muualta tullutkin ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan puheessa. Mitään muutakaan se kun ei voi tarkoittaa. Jos väität tuota joksikin muuksi sanaksi, se on takuulla täysin väärä asiaan kuulumaton sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmisto tuhoaa aina yhteiskunnan, kulttuurin ja kielen, jonka jälkeen toiset joutuvat sen pelastamaan. 

Poliittisen vasemmiston keinoja lisätä vasemmiston äänestäjiä, on pilata koko maan tulevaisuus ja näin saada lisää epätoivoisia vasemmiston äänestäjiä. Poliittinen vasemmisto elää epätoivon levittämisestä. Siksi vasemmisto tuo maan täyteen raiskareita ja uusia kehitysmaiden ongelmia.

Vasemmiston toiminta on itseään ruokkiva epätoivon syöksykierre, mikä lisää vasemmiston äänestäjiä, mutta maan ongelmat vaan kasautuvat. 

Siksi vasemmisto lupaa enemmän kuin yhteiskunta kykenee lupausta lunastamaan. Tämä tiedetään vasemmiston johdossa, mutta siitä ei välitetä, koska se takaa vasemmiston menestyksen.

Melko ironista, kun persut on se taho, joka vastustaa Yleä ja suomenkielisrn kulttuurin tukemista, sekä taidetta ja kulttuuria noin ylipäätään. 

Persut vastustavat Yleä sen aatteellisuuden vuoksi. Kulttuuriin persut eivät laita rahaa, koska siihen ei ole varaa. Suomi kun on Marinin hallituksen ansiosta peeaa.

.nniin, koska yle ei tue rasistista ja populistista persukulttuuria.

Ja päälle vielä mutkusannayhyhyyyyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Vierailija kirjoitti:

Laiskat vanhemmat eivät enää viitsi lukea taaperoilleen. Ihme, että lapset oppivat edes puhumaan. Kirjoitustaitokin on jo menetetty.

Kaunokirjoituksen opettamisen lopettaminen koulussa oli mielestäni virhe. Harjoitti myös aivoja ja hienomotoriikkaa. Tai enhän minä tiedä, opetetaanko nykyään koulussa enää (kynällä) kirjoittamista lainkaan, vaan näpytelläänkö pelkästään älylaitteita; kynillä piirrellään enää pulpettiin "kirkkoveneitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maikkarin vsleuitinen

Ja kuten huomaamme, myös perussuomalaisten kirjoitustaito on romahtanut.

Tarkkaileeko se persu sinua kaapin päältä vai sängyn alta?

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

No jos ojan ja puron eroa mietitään niin mielestäni puro on luonnon muodostelma ja oja ihmisen kaivama. Saa olla eri mieltä.

Ojien pohjalla on hälyttävän usein vaarallista kemiallista ainetta, divetyoksidia. Jos sitä joutuu hengitysteihin, ihminen kuolee muutamassa minuutissa hapenpuutteeseen. Tämä lisäksi divetyoksidin pH on luonnostaan noin seitsemän, ja aine on niin reaktiivista että se saa raudankin hapettumaan. Että sellaista myrkkyä siellä ojassa seilaa, eikä luonnonsuojeluvastainen hallitus tee asialle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

Ja sinä lukutaidosta: siinä oli aikaisempiakin kommentteja kunhan älyät niitä klikata, asia selviää siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ojahan on vähän puroa pienempi, mutta noroa isompi.

Ei se koosta ole kiinni.  Oja on ihmisen kaivama uoma. Voi olla iso tai pieni tai peräti salaoja.

Ai myös Vantaalla olevan Mätäojan joku on käsin kaivanut?

Mätäoja on purolle annettu nimi.

Luoja nähköön, tätä tietämättömyyttä.

Pitääkö suurimmassa osassa maata muka tietää jonkun pahaisen eteläsuomalaisen kaupungin ojien ja purojen nimet muuten, kuin miten ne on karttaan painettu? Luoja tosiaan nähköön teidän pussinperäkaupunkien asukkaita, ajatuksetkin kulkevat kuin pussinperällä kuunaan.

Erisimen tunnistaa isosta alkukirjaimesta. Ai mutta tiedätkö mikä on erisnimi?

Tuossa tekstissä ei ole ainuttakaan erisnimeä, pölkkypää. Älä sinä lukutaidottomana moiti muita kirjoitustaidosta.

:D täällä joku palstaraivoaja sättii kaikki jotka ovat eri mieltä! :D :D

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Ei nykyvanhemmat jaksa. Kirjahyllytkin on tavallisista kodeista kadonneet aikoja sitten. Aika menee älylaitteiden parissa, sometetaan ja tuijotetaan tosi tv-ohjelmia. 

Päiväkodeissa resurssit menee ylivilkkaiden (lue: huonosti kasvatettujen) ipanoiden paimentamiseen. 

Oja tarkoittaa puroa lännessä ja ilmeisesti myös Uudellamaalla. Puhekieli/murre ja kirjakieli on eri asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedättekö, mikä ero on norolla, purolla ja ojalla? Ei taida täysin yksiselitteistä vastausta olla, sillä kartoilla on paljon ojia, jotka ovat luonnon muodostamia pieniä jokia, tai sitten kaivettuja."

Ei noihin olekaan mitään yksiselitteistä vastausta. Sanoilla ei ole mitään kiinteää merkitystä, vaan ihmiset käyttävät sanoja (ja kieltä) hyvin luovasti.

Sanojen metkitystä ei päätetä missään virastossa, vaan merkitys tulee siitä, miten ja missä tilanteissa ihmiset niitä käyttävät. 

Jos esim. riittävän moni suomea äidinkielenään puhuva käyttää oja-sanaa purosta puhuttaessa, niin sitten oja-sana tarkoittaa myös puroa. Eikä siitä voi valittaa mihinkään.

Itse ainakin voisin kuvitella joissain tilanteissa sanovani puroa ojaksi. Jos esim. talon lähellä kulkisi joku pieni luonnon muodostama puro, niin saattaisin aivan hyvin kutsua sitä ojaksi. Luultavasti en sanoisi esim. metsäpuroa ojaksi.

No jos ojan ja puron eroa mietitään niin mielestäni puro on luonnon muodostelma ja oja ihmisen kaivama. Saa olla eri mieltä.

Tuo on vain maantieteelliseen kieleen sovittu määritelmä. Suuri osa Suomen puroista on nimeltään ojia.