Opetusministeriö tuhoaa reaalin, koska pakkoruotsi on tärkeämpää.

Mä väitän, että silloin aikanaan kun reaali oli yksi aine, kirjoitettiin vieraita kieliä enemmän (siis muita kuin suomi, ruotsi, englanti). Nyt ei kenellekään mahdu kirjoitusohjelmaan kieliä, kun noita reaaliaineita pitää kirjoittaa yksitellen.

Aikanaanhan saattoi olla, että joku vaikkapa vastasi yhteen biologian kysymykseen ja muuten kirjoitti sitten vaikka maantiedon ja historian. Ja tämä kaikki siis yhdellä kirjoituskerralla. Nykyään pitäisi nämä kaikki aineet opiskella erikseen niin hyvin, että pystyy vastaamaan riittävän moneen kysymykseen, että kokeen saa läpi (ei riitä, että valitsee ne pari kysymystä / aine, mitä tuntee hallitsevansa). No toki tähän aikaan myös ei voinut pilkkoa kirjoituksia, vaan ne tehtiin lukion kolmannen keväällä yhdellä kirjoituskerralla.

Itse olen kirjoittanut ylioppilaaksi vanhaan hyvään aikaan, jolloin oli A, B, C, M ja L arvosanat. Pakollisia aineita olivat suomi, ruotsi, englanti ja yleisen matematiikkan opiskelijoilla reaali tai matematiikka, laajan matematiikan opiskelleilla matematiikka. Reaali oli yhtenä päivänä ja kaikki reaaliaineet piti tehdä kerralla. Jos esimerkiksi halusit vastata biologian, psykologian ja historian kysymyksiin, valitsit niiden joukosta annetun kokonaismäärän tehtäviä. Vapaaehtoisesti sai kirjoittaa C- ja/tai D-kielen sekä sen mitä ei ollut kirjoittanut pakollisena reaalista tai matematiikasta. 

Kieliä ei tarvitse edes enää osata kun tekoäly kääntää.

Vierailija kirjoitti:

Mä väitän, että silloin aikanaan kun reaali oli yksi aine, kirjoitettiin vieraita kieliä enemmän (siis muita kuin suomi, ruotsi, englanti). Nyt ei kenellekään mahdu kirjoitusohjelmaan kieliä, kun noita reaaliaineita pitää kirjoittaa yksitellen.

 

Aikanaanhan saattoi olla, että joku vaikkapa vastasi yhteen biologian kysymykseen ja muuten kirjoitti sitten vaikka maantiedon ja historian. Ja tämä kaikki siis yhdellä kirjoituskerralla. Nykyään pitäisi nämä kaikki aineet opiskella erikseen niin hyvin, että pystyy vastaamaan riittävän moneen kysymykseen, että kokeen saa läpi (ei riitä, että valitsee ne pari kysymystä / aine, mitä tuntee hallitsevansa). No toki tähän aikaan myös ei voinut pilkkoa kirjoituksia, vaan ne tehtiin lukion kolmannen keväällä yhdellä kirjoituskerralla.

Ainoa oikea ja järkevä tapa hoitaa kirjoituksia. Onneksi itselläni oli vielä luokallinen lukio eli oli opiskeltava aineita koko lukion ajan ei voinut yhtenä vuotena opiskella esimerkiksi ruotsia ja toisena englantia. 

Nuoret kirjoittaa niitä aineita, joista saa parhaimmat pisteet pääsykokeissa sille alalle joka kiinnostaa. Kielien merkitys vähenee koko ajan, kun englanti yleistyy maailmalla. Jotta kielestä olisi oikeasti iloa, pitäisi sitä lukea pitkään ja käyttää aktiivisesti. Itsekään en osaa ruotsia ja saksaa yhtään vaikka olen kumpaakin kieltä lukenut ja ruotsin kirjoittanut. Töissä ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia. Ap.n linkkaama juttu ei luultavasti koskenut pakollista ruotsia, vaan muita kieliä joiden kiinnostavuus on laskenut radikaalisti.

Opiskelijoiden kielitaitoa monipuolistaisi nopeimmin se, että typerästä pakkoruotsista luovuttaisi kautta koko koululaitoksen ja muussakin tutkinto-opiskelussa ja valtion virkojen vaatimuksena.

Ihan vaan tiedoksi RKP:n ministerille (lol).

Mutta kun tuokin turhimo istuu pallillaan ja tehtävänä on vain yksi asia niin eihän se sitä uskalla jättää tekemättä tuokaan selkärangaton kielibroileri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko jutun läpi. En huomannut että siinä olisi mainittu sanaa ruotsi.

Pakkoruotsi on se ongelma, mitä ei saa mainita. Siksi se onkin se ongelma. 

Pakkoruotsi pois niin oppilaat oppivat kieliä. 

Voi hyvänen aika. Ei yhden kielen opiskelu pilaa muiden kielten oppimista, jos on kieliä oppiakseen. He joille on lusikalla annettu, eivät opi, oli ruotsi pakollinen tai ei. 

Mielestäni oma reaali joka aineelle oli ja on typerä idea. Samoin se, että nyt nää nuoret nysvää neljäkin vuotta lukiota kun pitää pakosti saada ällät joka aineesta että pääsee ohi pääsykokeiden jonnekin yliopistoon. Ainakin ennen oli jotain haastetta siinäkin että homma pistettiin pakettiin 3 vuodessa ja yhdessä kirjoitusjaksossa. Lisäksi oli pääsykokeet joista pääsi suuri osa yliopistoon eikä todistuksilla kuten nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko jutun läpi. En huomannut että siinä olisi mainittu sanaa ruotsi.

Pakkoruotsi on se ongelma, mitä ei saa mainita. Siksi se onkin se ongelma. 

Pakkoruotsi pois niin oppilaat oppivat kieliä. 

Voi hyvänen aika. Ei yhden kielen opiskelu pilaa muiden kielten oppimista, jos on kieliä oppiakseen. He joille on lusikalla annettu, eivät opi, oli ruotsi pakollinen tai ei. 

Koululaisella on rajallinen määrä tunteja opiskeluun. Ajan tuhlaaminen johonkin ruotsiin joka ei kiinnosta ja jota ei tarvitse edes missään eikä suomenkielisillä paranna mitenkään edes työmahdollisuuksia on pois muista asioista. 

Lukiossa on turha opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia. Ei niitä opi riittävän hyvin jotta kieltä voisi käyttää ja se unohtuu tarpeettomana melko nopeasti.

Ja kaikkien vuosien jälkeen harva osaa ruotsia edes auttavasti. Hukkaan heitettyä rahaa. 

Pyyhin perseeni pakkoruotsilla ja muilla ruotsinkielisten kolonialistien ja kusipäiden vaatimuksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?

Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.

Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.

Opiskellaan saksaa ihan suoraan sitten. Skandinaavit puhuvat englantia joka sorkka. Mihin helvettíín sitä ruotsia tarvitsee siinä välissä? 

Vierailija kirjoitti:

"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?

Niinpä. Miksi noiden välillä pitää tehdä jakoa? Lisätään tunteja tai otetaan vaikka sitten pois jostain kuvataiteesta yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni se oli aika epäreilua, kun aikoinaan kirjoitin kuusi ainetta, ja niistä neljän oli pakko olla kieliä.

Miksi kielet olisivat niin moninverron tärkeämpää kuin esim. fysiikka, kemia, biologia, historia jne ?

Suunta pois kielipainotteisuudesta on ollut hyvä.

Koskaan ei ole ollut pakko kirjoittaa neljää kieltä - älä valehtele. Täällä lampaat peukuttaa valheille.

Jos on jo kolme pakollista kieltä (äidinkieli, suomi/ruotsi ja kolmantena vieras kieli) + reaali niin siinä jo 75% pakollisista aineista on kieliä. Tuohon vielä matikka josta tehtiin jossain kohtaa vapaaehtoinen vaikka ennen se oli pakollinen, niin 5 aineesta 60% on kieliä. Ja jos halusi kirjoittaa enemmän niin tarjolla oli vain kieliä, eli kuudesta 66% eli 4/6 ainetta kieliä.

Oliko riittävän täsmällisesti selitetty? -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?

Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.

Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.

Opiskellaan saksaa ihan suoraan sitten. Skandinaavit puhuvat englantia joka sorkka. Mihin helvettíín sitä ruotsia tarvitsee siinä välissä? 

Opiskelen taas huvikseni saksaa, ja en kyllä näe että ruotsista olisi mitään hyötyä tuon opiskelussa. Enemmän tuossa on lainasanoja englannista ja jotkut menee aika suomalaisittain pikemminkin kuin ruotsista (mein handy = mun kännykkä = my mobile/cell phone eli matkapuhelin).

Muistutuksena, että suomenruotsalaiset ovat geneettisesti suomalaisia. Kyseessä on melkein kulttimainen ylisukupolvisesti varakas yhteisö, joka pukee törkeän oman edun tavoittelunsa kielikysymyksen kaapuun. Tällä pyritään ylläpitämään yhteiskunnallista kuristusotetta suomalaisesta politiikasta. 

Nämä uudistukset ovat yleensä hel vetin sairaita juttuja ja täysin poliittisista viemäreistä nousevia erään eturyhmän huuruja. Ei missään nimessä jatkoon vaan suoraan roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?

Vain humanisti voi olla niin tyhmä, että pitää ruotsia luonnontieteitä tärkeämpänä. Suomalaiset eivät ruotsia pakottamalla opi. Jos siitä olisi aitoa hyötyä, sitä opiskeltaisiin.

No tulihan Stubbista sentään Presidentti pelkällä kielitaidolla.

Totta.

Kukaan suomenkielinen ei voisi edes haaveilla noin huonolla YO-todistuksella menestymistä. Kukaan suomenkielinen ei noin huonolla todistuksella pääsisi opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko jutun läpi. En huomannut että siinä olisi mainittu sanaa ruotsi.

Pakkoruotsi on se ongelma, mitä ei saa mainita. Siksi se onkin se ongelma. 

Pakkoruotsi pois niin oppilaat oppivat kieliä. 

Voi hyvänen aika. Ei yhden kielen opiskelu pilaa muiden kielten oppimista, jos on kieliä oppiakseen. He joille on lusikalla annettu, eivät opi, oli ruotsi pakollinen tai ei. 

Koululaisella on rajallinen määrä tunteja opiskeluun. Ajan tuhlaaminen johonkin ruotsiin joka ei kiinnosta ja jota ei tarvitse edes missään eikä suomenkielisillä paranna mitenkään edes työmahdollisuuksia on pois muista asioista. 

Vuosituhanannen vaihteessa onnistui hyvin pitkä matikka, fysiikka, kemia ja yhteensä viisi kieltä. Eikö nuorten pitäisi tänään olla fiksumpia kuin meidän aikoinamme?