Opetusministeriö tuhoaa reaalin, koska pakkoruotsi on tärkeämpää.
Sellasta taas. Ei mitään uutta auringon alla Ruotsin alusmaassa.
"Tavoitteena on ohjata lukiolaisten reaaliaineiden kokeisiin käyttämää aikaa ja energiaa kielten opiskeluun ja vahvistaa opiskelijoiden kielitaitoa."
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012242118.html
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä aikoinaan oppikoulussa puhuttu mistään pakkoruotsista, vaan se oli oppiaine muiden joukossa, ja myös muita kieliä opiskeltiin sen lisäksi. Jostain syystä vasta peruskoulun aikana ruotsin pakollisuudesta on alettu tehdä ongelma.
Oppikouluaikoina ei ollut kaikilla pakkoruotseja. Tuo tuli pakolliseksi vasta kun koulu uudistetiin siinä 70-luvun alun tienoilla kun kepulaiset teki rkp:n kanssa lehmänkaupan jota maksetaan vieläkin.
Oma mielipide on, vaikken ole koskaan ruotsintaitoa juuri tarvinnutkaan, että ruotsinkielen opiskelun pitää olla pakollista ainakin lukiossa. Se pitäisi myös kirjoittaa ellei kirjoita jotain toista kieltä sen tilalle. Sen lisäksi pitäisi kirjoittaa yksi pitkä kieli. Tämän lisäksi äidinkielen ja matematiikan pitää olla pakollisia kirjoituksissa. Lisäksi lyhyen matematiikan vaatimustasoa pitäisi nostaa selvästi. Ja tähän päälle vähintään kaksi reaaliainetta eli kaikkien pitäisi kirjoittaa vähintään 6 ainetta: äidinkieli, matematiikka, kaksi kieltä ja kaksi reaaliainetta. Ja yliopistoihin kunnon pääsykokeet eikä todistusvalintaa kuin korkeintaan alle 10 % hakijoista. Myös ensikertalaisten kiintiöt pitää poistaa. Ne ovat hölmyyden huippu. Sen ymmärtää vasta sen jälkeen, kun ei enää ole ensikertalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.
Tuo on maailman typerin perustelu ruotsin kielen pakolle. Ihan samalla tavalla tanskan opettelu auttaisi kovasti saksan ja ruotsin ymmärtämisessä. Mitä sitten? Silti pelkän vaikkapa saksan kielen opiskelu on paljon pienempi vaiva kuin ruotsin JA saksan opiskelu.
Pakkosweduttajat ovat varmaan myös sitä mieltä, että lentopalloa oppii paremmin, kun pelaa ensin muutaman vuoden uppopalloa.
Urheilussa ehkä monen lajin harrastaminen nuorena auttaakin kehityksessä joskus. Niksi on vaan siinä, ettei siinä harrasteta tupla-aikaa kahta lajia kuten pakkoruotsin kanssa tehdään vaan harjoitteluaika pysyy samana mutta sitä vaan jaetaan eri lajien kesken.
Mitään muuta kuin englantia ei oikeasti tarvitse kansainvälisessä työelämässä. Se on eri asia jos menee tarjoilijaksi ranskalaiseen kahvilaan. Mutta sellaiseen ei tarvitse hassata suomalaisen koulutusjärjestelmän resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.
Niiden opiskelua helpottaa niiden kielten itsensä opiskelu. Jos haluan oppia norjaa, niin miksi ensin opiskelisin ruotsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä aikoinaan oppikoulussa puhuttu mistään pakkoruotsista, vaan se oli oppiaine muiden joukossa, ja myös muita kieliä opiskeltiin sen lisäksi. Jostain syystä vasta peruskoulun aikana ruotsin pakollisuudesta on alettu tehdä ongelma.
Oppikouluaikoina ei ollut kaikilla pakkoruotseja. Tuo tuli pakolliseksi vasta kun koulu uudistetiin siinä 70-luvun alun tienoilla kun kepulaiset teki rkp:n kanssa lehmänkaupan jota maksetaan vieläkin.
Kyllä toinen kotimainen kieli eli suomi tai ruotsi oli pakollinen oppikoulussa. Sen vaihtoehtona olleessa kansa- ja kansalaiskoulussa ei ollut, mutta niissä ei ollut yleensäkään kieltenopetusta ennen kuin ihan viimeisinä vuosina, ja ne valmistivat lähinnä käytännön töihin ja jatko-opintomahdollisuudet olivat niistä huomattavasti rajallisemmat.
Valinnanvapaus kieliin. Aikuisena voi sitten opiskella vaikka sitä ruotsia jos tarvitsee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Vain humanisti voi olla niin tyhmä, että pitää ruotsia luonnontieteitä tärkeämpänä. Suomalaiset eivät ruotsia pakottamalla opi. Jos siitä olisi aitoa hyötyä, sitä opiskeltaisiin.
No tulihan Stubbista sentään Presidentti pelkällä kielitaidolla.
Totta.
Kukaan suomenkielinen ei voisi edes haaveilla noin huonolla YO-todistuksella menestymistä. Kukaan suomenkielinen ei noin huonolla todistuksella pääsisi opiskelemaan.
Tyyppi on tohtori, eikä edes suomesta vaan ulkomaisesta yliopistosta. Ei tuota pelkällä pakkoruotsilla saavuteta. Eli eipäs nyt vähätellä. Muuten joskus näkee ettei nuoria kiinnosta opiskelut jossain vaiheessa kasvua mutta myöhemmin mennään sitten täysillä loppuun asti kun alkaa kiinnostaa. Siksipä yliopistojen pääsykokeiden pitäisikin olla merkittävä keino päästä opiskelemaan kuten ne ennen oli, eikä naulata kaikkia pelkkään yo-menestykseen.
Stubb on tohtori jossain instituutissa. Ei missään yliopistossa.
Alexander Stubb sai lukiossa lyhyestä matematiikasta arvosanan approbatur (A) ja on myöhemmin poliitikkona herättänyt huomiota virheellisillä prosenttiluvuillaan ja laskuillaan.
Sori siitä.
Jep. Prosenttilaskut oli liian vaikeita.
https://www.kd.fi/kd-lehti/politiikka/stubb-sain-virheellisen-prosentti…
Vierailija kirjoitti:
Valinnanvapaus kieliin. Aikuisena voi sitten opiskella vaikka sitä ruotsia jos tarvitsee
Kieliä oppii helpommin lapsena, siksi kolme vierasta kieltä kaikille, lukiossa voi jättää yhden pois jos lukee pitkän matematiikan. Yo-kirjoituksissa äidinkielen lisäksi kirjoitettava kaksi kieltä joista toinen pitkänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä aikoinaan oppikoulussa puhuttu mistään pakkoruotsista, vaan se oli oppiaine muiden joukossa, ja myös muita kieliä opiskeltiin sen lisäksi. Jostain syystä vasta peruskoulun aikana ruotsin pakollisuudesta on alettu tehdä ongelma.
Oppikouluaikoina ei ollut kaikilla pakkoruotseja. Tuo tuli pakolliseksi vasta kun koulu uudistetiin siinä 70-luvun alun tienoilla kun kepulaiset teki rkp:n kanssa lehmänkaupan jota maksetaan vieläkin.
Kyllä toinen kotimainen kieli eli suomi tai ruotsi oli pakollinen oppikoulussa. Sen vaihtoehtona olleessa kansa- ja kansalaiskoulussa ei ollut, mutta niissä ei ollut yleensäkään kieltenopetusta ennen kuin ihan viimeisinä vuosina, ja ne valmistivat lähinnä käytännön töihin ja jatko-opintomahdollisuudet olivat niistä huomattavasti rajallisemmat.
Vaan kun kaikki ei käyneet oppikoulua. Nyt pakkoruotsi on pakollinen kaikille, oli urasuunnitelmat tai tarve missä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnanvapaus kieliin. Aikuisena voi sitten opiskella vaikka sitä ruotsia jos tarvitsee
Kieliä oppii helpommin lapsena, siksi kolme vierasta kieltä kaikille, lukiossa voi jättää yhden pois jos lukee pitkän matematiikan. Yo-kirjoituksissa äidinkielen lisäksi kirjoitettava kaksi kieltä joista toinen pitkänä.
Ei tuo 1-2 tuntia viikossa ole mitään sellaista kielenopetusta jossa oppisi kuten vaikka kielikylvyssä tai toiseen maahan muuttaessa kun sitä kieltä tulee vastaan joka puolella.
Muutenkin ruotsinkieliset itsehän vastustaa raivokkaasti sitä, että heidän tenaviensa kanssa samassa koulussa olisi esim. suomenkielisiä sotkemassa ummikkoruotsinkieliseksi kasvamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä aikoinaan oppikoulussa puhuttu mistään pakkoruotsista, vaan se oli oppiaine muiden joukossa, ja myös muita kieliä opiskeltiin sen lisäksi. Jostain syystä vasta peruskoulun aikana ruotsin pakollisuudesta on alettu tehdä ongelma.
Oppikouluaikoina ei ollut kaikilla pakkoruotseja. Tuo tuli pakolliseksi vasta kun koulu uudistetiin siinä 70-luvun alun tienoilla kun kepulaiset teki rkp:n kanssa lehmänkaupan jota maksetaan vieläkin.
Kyllä toinen kotimainen kieli eli suomi tai ruotsi oli pakollinen oppikoulussa. Sen vaihtoehtona olleessa kansa- ja kansalaiskoulussa ei ollut, mutta niissä ei ollut yleensäkään kieltenopetusta ennen kuin ihan viimeisinä vuosina, ja ne valmistivat lähinnä käytännön töihin ja jatko-opintomahdollisuudet olivat niistä huomattavasti rajallisemmat.
Vaan kun kaikki ei käyneet oppikoulua. Nyt pakkoruotsi on pakollinen kaikille, oli urasuunnitelmat tai tarve missä tahansa.
Niin, koska peruskoulun tarkoitus on antaa tietyt pohjataidot koko ikäluokalle. Valinta oppikouluun pyrkimisen ja kansakouluun jäämisen välillä tehtiin jo 10-11-vuotiaana. Kuinka moni tuon ikäinen todella tietää, millaista työtä haluaa tehdä aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Kertoisiko poliitikot joskus, miten monessa maassa kaikki pakotetaan opiskelemaan kahta "kotimaista" kieltä ja sen lisäksi "vierasta" kieltä. Varsinkin jos toista "kotimaista" puhuu vaan viitisen prosenttia väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Kertoisiko poliitikot joskus, miten monessa maassa kaikki pakotetaan opiskelemaan kahta "kotimaista" kieltä ja sen lisäksi "vierasta" kieltä. Varsinkin jos toista "kotimaista" puhuu vaan viitisen prosenttia väestöstä.
En ole poliitikko, mutta Norjassa joutuvat opiskelemaan sekä bokmål että nynorsk versiota kielestä, toista äidinkielenä ja toista ns. sivukielenä. Tämä tuntuu vielä turhemmalta, koska kumpaakaan ei tarvita muualla kuin Norjassa. Lisäksi sitten englanti ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Kertoisiko poliitikot joskus, miten monessa maassa kaikki pakotetaan opiskelemaan kahta "kotimaista" kieltä ja sen lisäksi "vierasta" kieltä. Varsinkin jos toista "kotimaista" puhuu vaan viitisen prosenttia väestöstä.
En ole poliitikko, mutta Norjassa joutuvat opiskelemaan sekä bokmål että nynorsk versiota kielestä, toista äidinkielenä ja toista ns. sivukielenä. Tämä tuntuu vielä turhemmalta, koska kumpaakaan ei tarvita muualla kuin Norjassa. Lisäksi sitten englanti ym.
Irlannissa kaikkien on myös käsittääkseni pakko opiskella sekä englantia että iiriä. Myös Sveitsissä jokaisen pitää opiskella äidinkielensä lisäksi vähintään yhtä maan muista virallisista kielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Kertoisiko poliitikot joskus, miten monessa maassa kaikki pakotetaan opiskelemaan kahta "kotimaista" kieltä ja sen lisäksi "vierasta" kieltä. Varsinkin jos toista "kotimaista" puhuu vaan viitisen prosenttia väestöstä.
En ole poliitikko, mutta Norjassa joutuvat opiskelemaan sekä bokmål että nynorsk versiota kielestä, toista äidinkielenä ja toista ns. sivukielenä. Tämä tuntuu vielä turhemmalta, koska kumpaakaan ei tarvita muualla kuin Norjassa. Lisäksi sitten englanti ym.
Irlannissa kaikkien on myös käsittääkseni pakko opiskella sekä englantia että iiriä. Myös Sveitsissä jokaisen pitää opiskella äidinkielensä lisäksi vähintään yhtä maan muista virallisista kielistä.
Sveitsissä vaihtoehtoina on mm. ranska ja saksa niiden joidenkin harvinaisten kantonikielien lisäksi. Lisäksi jossain luki että englanti on aika yleinen yhteiskommunikointikieli tuossakin maassa nykyään, mutten ole varma pitääkö tuo paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Oma mielipide on, vaikken ole koskaan ruotsintaitoa juuri tarvinnutkaan, että ruotsinkielen opiskelun pitää olla pakollista ainakin lukiossa. Se pitäisi myös kirjoittaa ellei kirjoita jotain toista kieltä sen tilalle. Sen lisäksi pitäisi kirjoittaa yksi pitkä kieli. Tämän lisäksi äidinkielen ja matematiikan pitää olla pakollisia kirjoituksissa. Lisäksi lyhyen matematiikan vaatimustasoa pitäisi nostaa selvästi. Ja tähän päälle vähintään kaksi reaaliainetta eli kaikkien pitäisi kirjoittaa vähintään 6 ainetta: äidinkieli, matematiikka, kaksi kieltä ja kaksi reaaliainetta. Ja yliopistoihin kunnon pääsykokeet eikä todistusvalintaa kuin korkeintaan alle 10 % hakijoista. Myös ensikertalaisten kiintiöt pitää poistaa. Ne ovat hölmyyden huippu. Sen ymmärtää vasta sen jälkeen, kun ei enää ole ensikertalainen.
Minkä ihmeen takia lukiossa pitäisi pakolla opetella yhden maailmanmittakaavassa mitättömän kielen lisäksi toinen samanlainen? Maailmassa on parikymmentä KAUPUNKIA joissa on enemmän asukkaita kuin universumissa on suomen- tai ruotsinkielisiä yhteensä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.
Niiden opiskelua helpottaa niiden kielten itsensä opiskelu. Jos haluan oppia norjaa, niin miksi ensin opiskelisin ruotsia?
Mikään pakko ei helpota ketään ja pakkoruotsi vain sekoittaa muuta oppimista, mutta sehän onkin rkp:n tavoite aina ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lukiolaisten monipuolisemmasta kielitaidosta hyötyisivät Lempisen mielestä myös valtio ja liike-elämä."
Reaalista ei sitten hyödy?Kielitaito monipuolistuu parhaiten niin, että pakkoruotsi poistetaan, mutta jotain B-kieltä olisi silti opiskeltava.
Ruotsi helpottaa muiden skandinaavisten ja germaanistenkin kielten opiskelua.
Niiden opiskelua helpottaa niiden kielten itsensä opiskelu. Jos haluan oppia norjaa, niin miksi ensin opiskelisin ruotsia?
Mikään pakko ei helpota ketään ja pakkoruotsi vain sekoittaa muuta oppimista, mutta sehän onkin rkp:n tavoite aina ollut.
Suurin osa kouluaineista on pakollisia. Jos ei ole mitään pakkoa, niin eihän silloin myöskään mitään opi.
Stubbi on tohtori (tutkinnoltaan). Jos et edes tuota ymmärrä niin ehkä kannattaisi lopettaa inttäminen. Eikä lukioarvosanoilla ole paljoa merkitystä jos sen jälkeen on lukenut itsensä tohtoriksi, luulisi.
Mutta te (moskovan) jankuttajat jäätte hokemaan yhtä asiaa siitä piittaamatta mitä teille vastaa.