Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako säästää eläkepäiviä varten vai matkustella ja elää paremmin nuorempana?
Pohdin tätä nelikymppisenä naisena. Mulle olis realistista säästää joka vuosi n 10 000e. Oon silti alkanut kyseenalaistaa tämän järkevyyden. Mitä jos ei esim terveys enää kestä yli 65v matkailua tai muuta "mukavaa elämää"? Eikö olisi järkevämpi nyt kun on vielä voimissaan niin kaukolomailla ja toteuttaa haaveita?
Ja ne jotka voi huoletta sekä elää leveästi että sijoittaa, älkää vaivautuko kerskumaan. Kysyn vastaavassa tilanteessa kuin itse olevilta.
Kommentit (616)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa säästää kaikki eläkkeelle ja sitten saada slaagi kuusikymppisenä. Ikinä ei tiedä millaiset kortit on saanut jaossa.
Heh, joku tuolla aiemmin ehdotti, että kannattaa vanhempana satsata omaan hyvinvointiin, mm poistattaa kaulaheltta ja hommata silikonit. Nauroin ääneen. Jos on vanhuksena noissa kantimissa itsetunto, niin kallonkutistaja on oikeampi osoite.
Jaa. On mahdollista, että jollekin nuo mainitut toimenpiteet lisäävät hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi tehokkaammin kuin joku leipäpappi (niitähän kallonkutistajat myös usein ovat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tehdä kattoremontit ja putkiremontit ennen eläkkeelle jääntiä. Niin ei tarvitse maksella niitå eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa elää nyt, eikä "sitkun" Koska meillä on vain tämä hetki. Huomisesta ei tiedetä.
Sijoita huomiselle ja menetä kaikki, koska yöllä vähäsen kurssit notkahti.
Kuinka moni sijoittajista elää koroillaan? En ymmärrä sijoittamisesta mitään, muutama tonni rahastoissa. Ei kiinnosta. Itse koen, että sijoitukset on rahaa vasta sitten, kun olet siirtänyt ne pankkitilillesu. Miten joku voi elää sijoitusutopiassaan, että 20 vuoden päästä on miljuunia? En todellakaan ymmärrä. Elämä on tässä ja nyt - ei eilen eikä huomenna vaan nyt. Elämässä pitää olla myös riskinottoa, vaaran tuntua ja seikkailua - elämä ei ole suorittamista. Nykyään näkee liikaa suorittajia ja varmistuksen varmistajia. Saatanan tylsää.
Joskus mietin, että pitäiskö tyhjentää pankkitilit…Puhut totta. Siitä sitten 20 vuoden päästä, niin onko se nyt kiveen hakattua, että sitä on elossa 20 vuoden päästä? En usko, se on joko tai, 50/50. Siis kun ihmisiä kuolee ihan miten sattuu. Jollain on se joku 116 vuotinen elämä ja joku toinen kuolee alle kakskymppisenä. Mitenkään ennustettavissa ole, kun ei meille ole vuoronumeroita käteen annettu. Vain luoja sen tietää, milloin ja miten kukakin täältä poistuu. Ihmisillä on erilaisia uskomuksia, miten elämässä asiat menevät ja toiminta on sitten sen mukaan. Eräskin kuoli ihan yks kaks yllättäen, vain koska oli tulevaisuuden suhteen vähän liiankin hienoja suunnitelmia. Tiedän tapauksen, siitä on jo monta vuotta.
Tilanne voi olla myös se että olet lähes perse auki, eläkekertymät olemattomia ja työttömänä kuusikymppisenä, mutta elät silti perusterveenä 86-vuotiaaksi. Tällä hetkellä 60-vuotias elää keskimäärin vielä yli 20 vuotta. Kannattaa panostaa mahdollisuuksien mukaan useampiin skenaarioihin.
Tyäelämä holahtaa ohi melko nopeasti loppua kohden, tämä kokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä kattoremontit ja putkiremontit ennen eläkkeelle jääntiä. Niin ei tarvitse maksella niitå eläkkeellä.
Totta. Parempi maksella silloin, kun on mistä maksaa kuin sitten, kun ei ole mitään mistä maksaa. Toki tilanne on eri sitten, jos saa jotain oikein kunnon eläkettä, ettei tarvitse ihmetellä. Parempi se silloinkin on, että on jo tehty ja maksettu pois, niin ei tarvi eläkkeistä maksaa ja jää siten sekin raha muuhun.
Minä matkustelin nuorena, mottona 'Kun ei koskaan tiedä missä kunnossa sitten eläkkeellä on'. Nyt eläkkeellä en enää jaksaisi tehdä niitä matkoja mitä tein aikoinani. Teen nykyään pieniä staycation -reissuja jaksamiseni mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa niin kannattaa ihmeessä nauttia nuoruudestaan.
Ei se työelämä mihinkään katoa vaikka työn tarjonta itsessään katoaa.
Ihan kaikenikäisenä pitää elää ja nauttia ainutkertaisesta elämästään. Emme tiedä millainen on tulevaisuus, joten kokemuksia ja elämyksiä kaiken ikää. Varojensa mukaan, mitään ei saa mukaansa tuonpuoleiseen.
Vaikkapa ihan normaalilla osakesijoittamisen tuotolla 7-10% vuodessa ja korkoa korolle-efektillä. Esim. 8% korolla ja 10k€ vuosijoituksella tuo tuottaa 20 vuodessa noin 494k€. Ja jos tuotto on 5% --> 347k€ ja jos huima 10% --> 630k€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa niin kannattaa ihmeessä nauttia nuoruudestaan.
Ei se työelämä mihinkään katoa vaikka työn tarjonta itsessään katoaa.Ihan kaikenikäisenä pitää elää ja nauttia ainutkertaisesta elämästään. Emme tiedä millainen on tulevaisuus, joten kokemuksia ja elämyksiä kaiken ikää. Varojensa mukaan, mitään ei saa mukaansa tuonpuoleiseen.
Just. Nuoruudessa rakenneltiin autoja, ajettiin rallia ja jokkista ja silloin tällöin käytiin risteilyillä. Sitten tuli perhe ja oma yritys, sitä kesti aikansa. En juuri koskaan ole stressiä tuntenut tai kokenut, olen ollut optimisti. Avioeron jälkeen myin talon ja lopetin firman ja aloin käydä Virossa ja Venäjällä. Nyt on perintömökki (kotipaikka) ja vuokrakämppä Tallinnassa ja tää vuokra- asunto työpaikan lähellä. Tästä taitaa olla paras luopua, tää on turhaa rahanmenoa kohtapuoliin, viimeistään kun työt loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Eläkepäiville sinun ei kannata säästää matkustelua varten. Olet niin huonossa kunnossa, että mikään reissaaminen ei kiinnosta. Säästöistäsi hyötyy vain perikunta. Eläke on useimmilla liian pieni ja verotuskin nousee 20 prosenttiin eläkkeellä. Eläkkeen tueksi on hyvä olla säästöjä.
Aika tasapäistä on elämä rahojen suhteen pienituloisella. Juuri laskeskelin että jos jään tähän mukavaan vuokra- asuntoon niin nyt saisin asumistukea 150 euroa kuussa. Ja jos eroaisimme, tai eroamme, se on jo vireillä, kumpikin saisi noin 200 euroa asumistukia asumiseensa. Puoliso maksaa minulle nyt juuri tuon 200e kuussa ja minä maksan vuokran ja suurimman osan muista kuluista. Yksin asuessaan hänellä tulot nousisivat 400 euroa kuussa, minulla pysyisivät samana. Omat asunnot, oma rauha ja hän haluaisikin isompaan kaupunkiin, minä en joten aika helppo ratkaisu kohtapuoliin. Asuntoja on hyvin saatavilla ainakin täälläpäin Etelä- Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa elää nyt, eikä "sitkun" Koska meillä on vain tämä hetki. Huomisesta ei tiedetä.
Noin toimien varmistaa kyllä, että on jatkuva stressi siitä, jos sattuukin olemaan elossa vielä ensi kuussa.
Tutkimusten mukaan mikään ei lisää ihmisen onnellisuutta yhtä paljon kuin se, että on riittävästi vararahaa, jotta ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudesta.
Ei ole stressiä. Kuolema korjaa joka tapauksessa ja jos olen elossa vielä kuukauden päästä, niin mitä sitten. En minä stressaa siitäkään.
Stressiä aiheuttaa kyllä moni muukin. Elämätön elämä esimerkiksi.
Aina pitää elää oma mukavuus ja etu edellä. Ei kenenkään tarvitse muiden ihmisten elämistä ja matkustelua kustantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa ihan normaalilla osakesijoittamisen tuotolla 7-10% vuodessa ja korkoa korolle-efektillä. Esim. 8% korolla ja 10k€ vuosijoituksella tuo tuottaa 20 vuodessa noin 494k€. Ja jos tuotto on 5% --> 347k€ ja jos huima 10% --> 630k€.
Joten? Mistä tiedät pääsetkö nauttimaan noista tuotoista? Kuolet tai olet muuten siinä kunnossa ettet voi tehdä mitään. No, sukulaiset ovat innoissaan jos eivät muut.
Minulla on kolmentonnin eläke, velaton talo ja kesämökki. Siihen lisäksi pari tonnia pääomatuloja kuussa.
Vietän kesät saaressa, en matkusta minnekään. Nytkin aurinko paistaa terassille, ihan tyyntä ja norppa sukeltelee tuossa sadan metrin päässä muikkuparven perässä.
Kaikki mikä tulee myös menee. Mökki ja talo pitää pitää kunnossa, lapsille antaa jotain silloin tällöin jne. Siitä huolimatta aiomme vaimon kanssa viettää ainakin pari kuukautta ensi talvenakin jossain tropiikissa. Ei meitä kiinnostaa säästää rahojamme jonkun "pahan päivän" varalle. Jos niin pahat päivät tulevat, realisoidaan sitten mökki ja/tai talo. Kerran täällä vain eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Babette
Onneksi aloin sijoittamaan nuorena, kun aloin saamaan isompaa palkkaa. Rahaa oli hyvin myös elämiseen ja hauskanpitoon. Tuuppasin vaan muutaman satasen kuussa pörssiin ja välillä unohdin vuosiksi koko salkun. Nyt yli viisikymppisenä on ihanaa omistaa lähes 300 000€ sijoitussalkku. Nyt voin halutessani ottaa sieltä vaikka 3000€ kuussa ja elellä niin 10 vuotta. Olen nyt elämäni kunnossa, joten jaksan hyvin matkustella ja tehdä kaikkea kivaa. Lapset alkaa olla jo sen verran isoja, että pärjäävät omillaan. Elämä on ihan mieletöntä!
Hah hah, taitaa taas kirjailijan runosuoni pulputa? Onko sittenkin tylsää?
Matkustelin työikäisenä ja vielä eläkeläisenäkin noin kerran pari vuodessa aina eri kohteissa. Vähän yli 70-vuotiaana se harrastus lakkasi kiinnostamasta.. Nyt on ikää yli 80 v ja on mukava muistella noita reissuja. Muistinvirkistäjänä on paljon valokuvia ja matkapäiväkirjoja. Enää en jaksaisi lähteä ulkomaille. En kadu yhtään matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolmentonnin eläke, velaton talo ja kesämökki. Siihen lisäksi pari tonnia pääomatuloja kuussa.
Vietän kesät saaressa, en matkusta minnekään. Nytkin aurinko paistaa terassille, ihan tyyntä ja norppa sukeltelee tuossa sadan metrin päässä muikkuparven perässä.
Kaikki mikä tulee myös menee. Mökki ja talo pitää pitää kunnossa, lapsille antaa jotain silloin tällöin jne. Siitä huolimatta aiomme vaimon kanssa viettää ainakin pari kuukautta ensi talvenakin jossain tropiikissa. Ei meitä kiinnostaa säästää rahojamme jonkun "pahan päivän" varalle. Jos niin pahat päivät tulevat, realisoidaan sitten mökki ja/tai talo. Kerran täällä vain eletään.
Sinä et kuulu tähän ketjuun, koska ap pyysi jo aloituksessa "ne jotka voi huoletta sekä elää leveästi että sijoittaa, älkää vaivautuko kerskumaan". Sinä pistät haisemaan joka kuukausi viisi tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Matkailuautolla reissaaminen on sinänsä kallis tapa reissata, jos lasketaan mukaan sen auton osto. Mutta kun investointi on jo tehty eikä siitä ole lainaakaan, ei käyttäminen lopulta ole kovin kallista."
Neuvosi on samaa sarjaa kuin älä osta vanhaa asuntoa (johon voit saada pankista lainaa), koska niissä on korkeammat vastikkeet ja remontteja tulossa, vaan osta puolen miljoonan uusi asunto (johon et saa lainaa), koska niissä ei ole korjattavaa ja vastikkeet pieniä.
Kannattaa aina investoida asioihin, joihin ei ole varaa, koska ostamisen jälkeen käyttäminen ei ole kallista. ;D
Tuo ei ollut neuvo kenellekään, vaan vastaus jollekulle joka kommentoi taloudellista tilannettamme, jossa on varaa pitkiin reissuihin.
- sama
No se olin juuri minä, jolle vastasit. Ja minä olin vastannut kommenttiin, jossa sanottiin: "Ei kannata kituuttaa ja kärsiä, jotta voi nauttia "sitten joskus". Voihan olla, että sitä hetkeä ei koskaan tulekaan. Mutta toisaalta, onpa kiva nyt päälle kuusikymppisenä kun on reilusti säästöjä joilla voi tehdä kaikkea kivaa"
Oli tekopyhää sanoa ettei kannata kituuttaa, jotta voi nauttia myöhemmin ja samaan syssyyn todeta, että hehehhe, minäpäs voinkin kuluttaa, nauttia ja säästää yhtä aikaa.
Minusta ajatus siitä, että jätän ison perinnön palkitsee enemmän kuin nauttiminen. En edes pidä 'nauttimisesta' erityisesti jos se tarkoittaa lomareissuja. Ulkomaille matkustelusta tulee syyllinen olo ja turisteja vihataan nykyään kaikkialla muutenki. Retket luontoon eivät maksa paljon, jos mitään. Nuorena matkustelin paljon ulkomailla, kun ei vielä ollut huolta huomisesta ja kaikki oli uutta ja ihmeellistä, ja se vapaus... Ei se vaan enää tunnu samalta, kokemukset eivät enää palkitse samalla tavalla kuin kaksvitosena ja perspektiivi on eri. Nyt on vastuuta ja halu turvata myös niiden tulevaisuutta, jotka kuuluvat perheeseeni. Itselläni ei ole niin väliä. Teen sellaisia valintoja, ettei toivottavasti koskaan tarvitse mitään sossun lippulappuja täytellä. Kunniakysymys. Onko tätä muilla?
Puhut totta. Siitä sitten 20 vuoden päästä, niin onko se nyt kiveen hakattua, että sitä on elossa 20 vuoden päästä? En usko, se on joko tai, 50/50. Siis kun ihmisiä kuolee ihan miten sattuu. Jollain on se joku 116 vuotinen elämä ja joku toinen kuolee alle kakskymppisenä. Mitenkään ennustettavissa ole, kun ei meille ole vuoronumeroita käteen annettu. Vain luoja sen tietää, milloin ja miten kukakin täältä poistuu. Ihmisillä on erilaisia uskomuksia, miten elämässä asiat menevät ja toiminta on sitten sen mukaan. Eräskin kuoli ihan yks kaks yllättäen, vain koska oli tulevaisuuden suhteen vähän liiankin hienoja suunnitelmia. Tiedän tapauksen, siitä on jo monta vuotta.