Akava epäilee tekoälyn tuhoavan hyvinvointiyhteiskunnan
Kuka maksaa viulut?
Jos tekoäly korvaa ihmistyötä, yhtiöiden voittoja pitäisi verottaa ja rahat ohjata yhteiskunnan hyväksi sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Akavan Maria Löfgren varoittaa, että tekoälytehostaminen julkisella sektorilla johtaa työttömyyteen ja verotulojen menetyksiin. Hyödyt valuvat ulkomaille.
Löfgren kritisoi valtiovarainministeriötä, jossa halutaan tekoälyn vähentävän työpaikkoja.
Löfgren ehdottaa tekoälyvoittojen verotusta. Rahat voitaisiin käyttää osaamisen kehittämiseen.
Kerrankin akavalainen puhuu asiaa eikä kokoomusta.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ansiosidonnaista leikattiin 400 euroa kuukaudessa, se raha lähti kulutuksesta.
Juuri niin. Mutta kun ymmärrys ei riitä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ansiosidonnaista leikattiin 400 euroa kuukaudessa, se raha lähti kulutuksesta.
Juuri niin. Mutta kun ymmärrys ei riitä...
No ei riitä. Eikö se sama 400 ole silloin myös pois kerättävistä veroista tai otettavasta lainasta. Tai vaihtoehtoisesti käytettävissä johonkin muuhun, vaikka palokuntaan?
Akava itse, muiden liittojen kanssa ovat hyvinvointiyhteiskunnan tuhoajia. Kun kaiken pitää olla turvallista, tasapuolista (jonkun määrittelemänä) ja paljon muuta höttöä, tarvitaan paljon turhaa byrokratiaa sääntöjen laatimiseen ja noudattamisen valvontaan. Kaikki se on pois työnteosta ja vieläpä hidastaa sitä.
Pikkuhiljaa ollaan tässä päivässä, jona 1/4 Suomen kansasta elättää koko kansan. Työn tekeminen on tullut liian kalliiksi tulokseen nähden. Kiitos ammattiyhdistys.
Lyön vitosesta vetoa, että Akavan työntekijöillä on tekoäly työkaluna.
Jos se on pahasta (niin kuin ilmeisesti on), sitä ei pidä käyttää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Eli julkinen sektori ei tee mielestäsi mitään yhteiskuntaa hyödyttävää ja tuottavaa työtä välillisesti? Kaikki poliitikot, poliisit, opettajat, palomiehet, sairaanhoitajat, lääkärit eivät tuota mitään lisäarvoa yhteiskuntaa kun palkat maksetaan veroista?
Ilman julkista sektoria yksityisen sektorin nettomaksaja tyytyväisenä sitten itse rakentaisi tiensä tai siis palkkaisi jonkun tekemään sen, maksaisi koulutuksen, maksaisi että saataisiin toimiva yhteiskunta, maksaisi että saataisiin päättäviin elimiin poliitikot, maksaisi sotilaista joka puolustaa Suomea kaikesta mahdollisesta joka hoidetaan veroista.
Hetkinen, eikö tuota kaikkea varten juuri ole ne verot?
Aiheesta on hyvä Family Guy jakso.
Tottakai tekee. Mutta tämähän ei vastaa kysymykseeni lainkaan. Kysyin, että mitä rahaa valtiolta jää tuollaisessa tapauksessa saamatta.
Varmaan voisi jo nyt alkaa reagoimaan. Mihin hittoon suomi tarvitsee miljoona kehitysmaalaista, entä miksi yrityksiä tuetaan vaikka pitäisi olla toistepäin? Joku Google varmaan pärjäisi ilman suomen yritystukia ja ilmaista 1000 hehtaarin maata lapissa maailman rikkaimpana yrityksenä. Poliitikot vastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Mihin tarvitaan maakunnissa nykytekniikalla 400 000 konttoristia julkisella kloonatuissa 340 kunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman koordinaattorit, erikoiskoordinaattorit, suunnittelijat, erikoissuunnittelijat, tarkastajat, ylitarkastajat ovat turhia byrokraatteja, joita ei tarvita.
Näin minäkin toivoisin, mutta ei ole. Mikään ei ole niin tehotonta, kuin tehdä erityisen tehokkaasti väärää asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman koordinaattorit, erikoiskoordinaattorit, suunnittelijat, erikoissuunnittelijat, tarkastajat, ylitarkastajat ovat turhia byrokraatteja, joita ei tarvita.
Onko nämä jotakin suojatyöpaikkoja kun näitä ei voida korvata?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Akava herää, kun tekoäly alkaa uhata akavalaisiakin.
Kohta ei tarvita putkimiestä. Tarvitaan vain kantoapua, että laite saadaan paikan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Mihin tarvitaan maakunnissa nykytekniikalla 400 000 konttoristia julkisella kloonatuissa 340 kunnassa.
Aina kun joku virhe sattuu, niin jotakuta pitää syyttää. Ketä sit syytetään, itteämmekö?
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Akava herää, kun tekoäly alkaa uhata akavalaisiakin.
Kohta ei tarvita putkimiestä. Tarvitaan vain kantoapua, että laite saadaan paikan päälle.
Vielä vähemmän paperin kääntäjää julkisella koska atk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Mihin tarvitaan maakunnissa nykytekniikalla 400 000 konttoristia julkisella kloonatuissa 340 kunnassa.
Aina kun joku virhe sattuu, niin jotakuta pitää syyttää. Ketä sit syytetään, itteämmekö?
Työttömiä on aina syytetty kaikesta, miten se muuttuisi jos 400 000 virkaloista jotka ei ole mistään vastuussa siirtyisi rehellisesti kortistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on.
Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on.
Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?
Helposti elätetään, estetään yritysten riisto niinkuin suomen kustannustaso kuten sähkösiirtomaksut ja ruuan hinta pitää säätää eikä antaa monopolien hallita. Miljoona kehitysmaalaista kotimatkaan. Julkiselle palkkakatto ja isot irtisanomiset. Työluvat jäihin. Opiskeluluvat jäihin ja jo opiskeleville 200 000 ulkkarille perheineen omakustannus, kaikki tuet ja ilmainen opiskelu katki. Tadaa yhtäkkiä on työttömille varaa maksaa ihan oikeaa korvausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on.
Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?
Helposti elätetään, estetään yritysten riisto niinkuin suomen kustannustaso kuten sähkösiirtomaksut ja ruuan hinta pitää säätää eikä antaa monopolien hallita. Miljoona kehitysmaalaista kotimatkaan. Julkiselle palkkakatto ja isot irtisanomiset. Työluvat jäihin. Opiskeluluvat jäihin ja jo opiskeleville 200 000 ulkkarille perheineen omakustannus, kaikki tuet ja ilmainen opiskelu katki. Tadaa yhtäkkiä on työttömille varaa maksaa ihan oikeaa korvausta.
Siis ratkaisusi on keskittymällä leikkaamiseen eikä miettimällä sitä, että mistä sitä rahaa ylipäätään tulisi? Ulkomaiset opiskelijatko meidät elättäisi ja maksaisivat sinun työttömyyskorvauksesi ja miljoonien muiden suomalaisten? Voi pyhä yksinkertaisuus taas.
ps. Luuletko, että Suomi olisi siinä tapauksessa edes haluttu opiskelumaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.
Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.
Mitä verotuloja siis menetetään?
Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.
Miten se sitä edellyttää?
Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.
Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?
Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.
Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?
Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy.
Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.
Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on.
Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?
Tottakai se oli esimerkki. Mutta sirkuspellellä tai muullakaan palveluntuottajalla ei voi olla loputonta oikeutta elää verorahoista vain sillä perusteella, että valtio on ostanut häneltä joskus työsuoritteen.
Onhan tekoäly hankala ja monimutkainen kysymys, se on selvä. Mutta sirkuspellen tulee olla samalla viivalla muiden työttömien kanssa sen jälkeen, kun hänen työpanostaan ei enää tarvita.
Miljoona ihmistä asuu vuokralla. Ei he remontteja teetä.
Ansiosidonnaista leikattiin 400 euroa kuukaudessa, se raha lähti kulutuksesta.