Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Akava epäilee tekoälyn tuhoavan hyvinvointiyhteiskunnan

Vierailija
17.08.2026 |

Kuka maksaa viulut?

Jos tekoäly korvaa ihmistyötä, yhtiöiden voittoja pitäisi verottaa ja rahat ohjata yhteiskunnan hyväksi sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Akavan Maria Löfgren varoittaa, että tekoälytehostaminen julkisella sektorilla johtaa työttömyyteen ja verotulojen menetyksiin. Hyödyt valuvat ulkomaille.

Löfgren kritisoi valtiovarainministeriötä, jossa halutaan tekoälyn vähentävän työpaikkoja.

Löfgren ehdottaa tekoälyvoittojen verotusta. Rahat voitaisiin käyttää osaamisen kehittämiseen.

https://yle.fi/a/74-20239543

Kerrankin akavalainen puhuu asiaa eikä kokoomusta.

Kommentit (72)

Vierailija
61/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miljoona ihmistä asuu vuokralla. Ei he remontteja teetä. 

Ostavat korkeintaan siivousaineita.

Vierailija
62/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuokralla asuu jo miljoona ihmistä. Remontit on kiinni asunnon omistajista tekevätkö niitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy. 

Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.

Mihin tarvitaan maakunnissa nykytekniikalla 400 000 konttoristia julkisella kloonatuissa 340 kunnassa.

Aina kun joku virhe sattuu, niin jotakuta pitää syyttää. Ketä sit syytetään, itteämmekö?

Työttömiä on aina syytetty kaikesta, miten se muuttuisi jos 400 000 virkaloista jotka ei ole mistään vastuussa siirtyisi rehellisesti kortistoon?

En osaa kommentoida määrää tai syyttämistä, mutta muuten olen miettinyt samaa. Työtön on kuitenkin pienempi kuluerä yhteiskunnalle rahassa mitattuna kuin julkisella työskentelevä, joka ei tee mitään aidosti hyödyllistä.

Vierailija
64/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

Eli julkinen sektori elättää itse itsensä?

Tienataanhan me somaleillakin. Vielä ei ole selvinnyt miten ja missä muodossa.

No kyllähän se ëliitti m@ mú-bisnèksellä on tehnyt ja tekee rahaa aivan hlvé tisti.

 

"Me tiena taan tællä", pitää vain käsittää se konteksti, ei tässä "meillä" tarkoiteta mitään koko kansaa.

He toden totta tienasivat tällä.

Vierailija
65/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Niin ajattelit, että valtio ostaisi jotain ravintolaruokaa tai permanentteja, kun julkisella olleet työläiset ei niitä enää osta? 

-eri

Vierailija
66/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy. 

Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.

Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on. 

 

Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?

Helposti elätetään, estetään yritysten riisto niinkuin suomen kustannustaso kuten sähkösiirtomaksut ja ruuan hinta pitää säätää eikä antaa monopolien hallita. Miljoona kehitysmaalaista kotimatkaan. Julkiselle palkkakatto ja isot irtisanomiset. Työluvat jäihin. Opiskeluluvat jäihin ja jo opiskeleville 200 000 ulkkarille perheineen omakustannus, kaikki tuet ja ilmainen opiskelu katki. Tadaa yhtäkkiä on työttömille varaa maksaa ihan oikeaa korvausta.

Siis ratkaisusi on keskittymällä leikkaamiseen eikä miettimällä sitä, että mistä sitä rahaa ylipäätään tulisi? Ulkomaiset opiskelijatko meidät elättäisi ja maksaisivat sinun työttömyyskorvauksesi ja miljoonien muiden suomalaisten? Voi pyhä yksinkertaisuus taas.  

 

ps. Luuletko, että Suomi olisi siinä tapauksessa edes haluttu opiskelumaa?

Mikään raha ei riitä jos ei kustannuksia hallita. Talousopin a o. Emme tarvitse miljoonaa kehitysmaalaista elätettävää, kaikki tuet katki heti ja paluu kotimaihinsa. Miksi suomen pitäisi olla jollekin pelkän opiskeluviisumin takia suomeen mihin vaan opinahjoon kirjautuvalle pummille yhtään houkutteleva. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Mieti nyt, jos julkinen sektori tilaa vaikka terveyspalvelun, konsultin, kouluttajan tai vaikka sirkuspellen työpaikan joulujuhlaan, niin jos se julkinen sektori on lakkautettu eikä sitä enää ole, ei ole palvelun tilaajaakaan. Ei ole myöskään työtä niille palveluntarjoajille, vaan kaikki ovat pian työttömiä. Kun kaikki ovat työttömiä, ei tule sitten verotulojakaan valtiolle ja siten valtio köyhtyy. 

Kuka on lakkauttamassa julkista sektoria? Eikös valtio osta palveluita, joille on tarvetta. Jos todetaan, että maailma on muuttunut eikä sirkuspelleä enää tarvita joulujuhlaan, niin palvelun ostaminen lopetetaan? Eihän julkinen voi kerätä veroja jonkin sellaisen ostamiseen, mille ei ole aitoa tarvetta? Sirkuspelle vaihtaa alaa.

Sirkuspelle oli vain esimerkki palvelusta. Sillä ei ole merkitystä, mikä se palvelu on. 

 

Vanhanaikainen ajattelu, että "vaihtaa vaan alaa" ei toimii maailmassa, jossa on lopulta vain tekoäly ja jättifirmat. Entä kun ei enää ole niitä aloja, jonne vaihtaa? Miten ruokitaan ja elätetään työttömät ihmismassat, se on se kysymys?

Tottakai se oli esimerkki. Mutta sirkuspellellä tai muullakaan palveluntuottajalla ei voi olla loputonta oikeutta elää verorahoista vain sillä perusteella, että valtio on ostanut häneltä joskus työsuoritteen.

Onhan tekoäly hankala ja monimutkainen kysymys, se on selvä. Mutta sirkuspellen tulee olla samalla viivalla muiden työttömien kanssa sen jälkeen, kun hänen työpanostaan ei enää tarvita.

Miksi ihmeessä sirkuspelle EI OLISI samalla viivalla muiden miljoonien työttömien kanssa tilanteessa, jossa työt tekee tekoäly ja työllistäjänä on lähinnä muutama jättifirma? 

Vierailija
68/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Niin ajattelit, että valtio ostaisi jotain ravintolaruokaa tai permanentteja, kun julkisella olleet työläiset ei niitä enää osta? 

-eri

Pätkätyöläiset leikkaa nykyään hiukset itse, kun ansiosidonnaista leikattiin isosti. Petteri on varmaan tyytyväinen, että naiset ei enää käy kampaajalla tai osta meikkejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä olen eri mieltä, että rahoja mitä saataisiin tekoälyn verottamisesta tulisi käyttää "osaamisen kehittämiseen" ensisijaisesti. Ei, kyllä niitä pitäisi käyttää ihan niiden ihmisten elättämiseen, jotka jää työttömäksi. Kaikkien ihmisten osaamista ei kerta kaikkiaan tulevaisuudessa enää tarvita.

Tätä ei haluta myöntää mutta koneet kehittyvät niin hyviksi että monet ihmiset jäävät tarpeettomiksi kun kone/tekoäly hoitaa homman nopeammin ilman palkkaa. Nyt pitää alkaa sopeutua siihen että eletään ihan valtavan massatyöttömyyden kanssa. Se on ihan selvää että kun ihmisen voi korvata koneella niin se tapahtuu. Nykyään kehitys on niin nopeaa ettei edes osata sanoa kuinka nopeasti ihmiset korvataan koneilla milläkin alalla.

Tämä on jo osittain todellisuutta. Tekoäly koodasi toimivan webappin nopeammin kuin itse olisin ehtinyt edes lukemaan rajapintaan liittyvää dokumentaatiota. Minun tehtäväksi jäi hienosäätö ja että ohjelma on turvallinen käyttää. Ihminen ei pysty kilpailemaan jos tehtävän materiaalin pystyy rajaamaan ja määrittelemään tarkasti.

Vierailija
70/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Yhteiskunnan toimiminen edellyttää, että se raha myös kiertää yhteiskunnan sisällä.

 

Miten se sitä edellyttää?

Jos raha ei liiku mihinkään, tulee lama. Noin lyhyesti sanottuna. Niinkin olen lukenut asiaa kuvattavan, että mitä nopeammin raha kiertää eli mitä enemmän se vaihtaa omistajaa, sitä paremmin taloudessa menee.

Ymmärrän tuon silloin kun raha liikkuu yritysten ja yksityisten välillä. Mutta miksi sen pitää kiertää valtiolla?

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ostaja yksityiseltä sektorilta, ja jos väkeä irtisanotaan, se on sitä vain entistä enemmän. Jos ei ole rahaa millä maksaa, tulee kakka housuun monella yrittäjälläkin.

Eikös palveluiden ostamiseen jää silloin enemmän rahaa, jos menot pienenevät?

Niin ajattelit, että valtio ostaisi jotain ravintolaruokaa tai permanentteja, kun julkisella olleet työläiset ei niitä enää osta? 

-eri

 

Julkisella työssä oleva saa palkkansa kokin ja kampaajan maksamista verorahoista. Ei ole tarkoitus, että julkisella olevalle maksetaan vain siksi, että hän ostaisi palveluita kokilta ja kampaajalta heidän omilla rahoillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekoäly tekee kirjanpitäjien työt kahden vuoden sisällä.

Vierailija
72/72 |
17.08.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta tuossa on yksi kohta mitä en ymmärrä.

Miten julkisen sektorin työttömyys johtaa verotulojen menetyksiin? Julkisen palkat maksetaan veroista. Osa maksetuista palkoista päätyy takaisin valtiolle tuloina, mutta vain osa.

Mitä verotuloja siis menetetään?

Eli julkinen sektori ei tee mielestäsi mitään yhteiskuntaa hyödyttävää ja tuottavaa työtä välillisesti? Kaikki poliitikot, poliisit, opettajat, palomiehet, sairaanhoitajat, lääkärit eivät tuota mitään lisäarvoa yhteiskuntaa kun palkat maksetaan veroista? 

 

Ilman julkista sektoria yksityisen sektorin nettomaksaja tyytyväisenä sitten itse rakentaisi tiensä tai siis palkkaisi jonkun tekemään sen, maksaisi koulutuksen, maksaisi että saataisiin toimiva yhteiskunta, maksaisi että saataisiin päättäviin elimiin poliitikot, maksaisi sotilaista joka puolustaa Suomea kaikesta mahdollisesta joka hoidetaan veroista. 

 

Hetkinen, eikö tuota kaikkea varten juuri ole ne verot? 

 

Aiheesta on hyvä Family Guy jakso. 

Tottakai tekee. Mutta tämähän ei vastaa kysymykseeni lainkaan. Kysyin, että mitä rahaa valtiolta jää tuollaisessa tapauksessa saamatta.

Kaikki se mikä menee niille suurituloisille.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kaksi