Miten te lapsen kautta eläneet selviätte lasten aikuistuttua?
Miten siitä selviää, kun "omaan elämään" ei yhtäkkiä ole enää mitään kontaktia eikä kontrollia?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksistentiaalinen kriisihän siitä tuli, sama mikä oli ennen lapsia. Tavallaan palasin takaisin siihen lähtöpisteeseen jossa sisäinen tyhjyys on paikkaamatta, mutta samalla tuli ahdistus siitä että oma elämä ei tällä kertaa olekaan alussa vaan lopussa. Valitettavasti johti häiriökäyttäytymiseen erityisesti nuoria naisia kohtaan, joilla oli kaikki se mitä itsekin tarvitsisin.
No sä oletkin mies ja häiriökäyttäydyt kaikkia naisia kohtaan.
Ok, Irmeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Lapseni nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.
N30
Kenen tarpeeseen? Ei ainakaan heidän tarpeeseensa syntyä juuri sinulle.
Omaan tarpeeseen.
Eli lapsesi ovat olemassa vain tyydyttääkseen sinun tarpeitasi? Hyi helvetti miten itsekästä.
Ei lapsi ole sen takia olemassa, että hän sitä itse tarvitsi, vaan koska vanhempi tarvitsi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lapsia elää itsensä kautta tai jonkun muun kuin lapsen kautta.
Tämä. Sitä ei lapseton voi tajuta miltä tuntuu huomata, ettei mitään omaa elämää ole.
No sä oletkin mies ja häiriökäyttäydyt kaikkia naisia kohtaan.