Seuraava hallitus ei tule leikkaamaan sosiaaliturvasta
Suomi on saanut toistuvasti virallisia moitteita perusturvansa liian alhaisesta tasosta. Euroopan neuvoston alainen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (ESOK) on todennut järjestökanteluiden ja määräaikaisraporttien pohjalta useaan otteeseen, että Suomen vähimmäisetuudet rikkovat Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä.
Toistuvat langettavat päätökset: Suomi on saanut suoria järjestökanteluihin perustuvia moitteita vuosina 2015, 2017 ja 2023.
Liian alhaiset etuudet: Kritiikki kohdistuu siihen, että syyperusteiset vähimmäisetuudet jäävät alle 50 prosentin maan mediaanituloista. Komitean syynissä ovat olleet erityisesti:
Työmarkkinatuki ja työttömyysturvan peruspäiväraha.
Vähimmäissairauspäiväraha, vanhempainraha ja kuntoutusraha.
Takuueläke ja toimeentulotuen perusosa.
Kokonaisuus ei riitä: Komitea on katsonut, ettei edes täydentävien tukien (kuten asumistuen ja toimeentulotuen) yhdistelmä takaa kohtuullista elintasoa Suomessa. Lähde: https://www.eapn.fi/vastaus-kanteluun-suomelle-jalleen-moitteita-perust…
No mistäkö rahat? Vaihtoehtoja on miljardien edestä:
Yritystukien karsiminen (ekonomistien arvioiden mukaan n. 4 miljardia euroa valinnanvaraa leikkauskohteiden valitsemiseen. Ruoan alvia ei tarvitsisi nostaa mm miljoonien laivastotukiin puuttumalla)
- Ministerien omien veroalennusten peruminen (+2,5 miljardia, kun huomioidaan jo hallituskauden alussa velaksi tehdyt veroalennukset kaikkein hyväosaisimpaan tuloluokkaan asti)
- Kalliin yhteisöveroalennuksen peruminen (+2 miljardia)
- Turun "tunnin juna"-hankkeen peruminen (+3 miljardia)
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto (+800 miljoonaa)
- Yleishyödyllisten yhteisöjen (ay-liikkeet, elinkeinoelämän keskusliitto) verottomien osinkotulojen verollepano (+400 miljoonaa)
- Yksityisten lääkärifirmojen kelakorvauksrahojen leikkaus (+650 miljoonaa, mm lääkäriliiton mukaan pääasiassa Mehiläisten omiin toimistomaksuihin valunutta velkarahaa)
- Oluen veroalen poisto (+30 miljoonaa)
- Turkistarhauksen tukien leikkaus (+40 miljoonaa)
- Eduskunnan joululahjarahojen poisto (+ 50 miljoonaa)
- Kansanedustajien sopeutumisrahan leikkaus (+5 miljoonaa)
- Ampumaratojen valtiontukikorotusten poisto (+3 miljoonaa)
Kommentit (192)
Sopeutumistarve on 10mrd, pelkillä veronkorotuksilla sitä ei kateta
Eurostatin mukaan Suomen sosiaaliturvaetuuksien menot olivat vuonna 2024 peräti 32,5 % BKT:stä, EU:n korkeimpia.
Suomen velkaantuminen johtuu siitä, että julkisen talouden kokonaismenot ylittävät tulot ja niitä katetaan velalla.
Suomi yrittää rahoittaa eurooppalaisittain hyvin suuren julkisen sektorin taloudella, joka ei tällä hetkellä riitä sen rahoittamiseen.
Näitä lukuja katsoessa ei voi kuin ihmetellä miten vihervasemmistolla on vielä pokkaa haihatella perheenyhdistämisillä ja maahantulon helpotuksilla. Lisää väkeä elätettäväksi jo valmiiksi ylivelkaantuneeseen Suomeen.
Sosiaaliturva
70,2 mrd
46,0 %
Sosiaaliturvan osuus melkein puolet valtion menoista?!!
Ja tätä lystiä rahoitetaan velalla!!!
vihervassut on lupailleet ettei leikkauksia tulisi, selvä homma… konkassa ollaan aika piakkoin. Mitäs sitten kun velkaa sosiaalimenoihin ei enää saada?
Vierailija kirjoitti:
IMF sanoo suoraan, että sopeutuksessa pitäisi tarkastella sekä tuloja että menoja, mutta suurempi osa sopeutuksesta pitäisi tulla menoista, koska Suomen verorasitus on jo korkea. IMF nostaa erityisesti tarkasteluun sosiaaliturvan, koulutuksen ja terveydenhuollon menot.
Suomen pääomaverotus on euromaiden keveimpiä. Samoin osinkoverotus. Näitä todellakin on varaa kiristää, ja sitä vähemmän tarvisi ottaa kaikkein köyhimmiltä ja sairaimmilta.
Köyhän paras turva on vasemman laidan politiikka. Onhan se nyt nähty, kun heikoimmilta on leikattu kerta toisensa jälkeen, ja rikkaat saavat veronalennuksia, että mitä se on saanut aikaiseksi. Lamaa ja lapsiperheköyhyyttä ja toivottoman nuorison. Yritystukiin on syydetty vastikkeetonta rahaa eikä työllisyys ole kuin laskenut. Nykyhallituksen resepti on ollut pelkkää miinusta.
Menokohde
2023
Osuus kaikista julkisista menoista
Sosiaaliturva
70,2 mrd
46,0 %
Terveydenhuolto
20,7 mrd
13,6 %
Yleinen julkishallinto
18,1 mrd
11,9 %
Koulutus
17,3 mrd
11,3 %
Elinkeinoelämää edistäminen
12,5 mrd
8,2 %
Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto
4,6 mrd
3,0 %
Puolustus
3,9 mrd
2,6 %
Järjestys ja turvallisuus
3,4 mrd
2,2 %
Asuminen ja yhdyskunnat
1,3 mrd
0,8 %
Ympäristönsuojelu
0,6 mrd
0,4 %