HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012192662.html
"Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon. Solussa oli viisi kahden hengen huonetta ja yhteiset pesu-, wc- ja keittotilat sekä pieni sohvanurkkaus, jossa sopi jutella tai pelata korttia."
"Soluasuntojärjestelmä oli hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttoi opiskelua, ja samalla se oli edullinen yhteisö itsenäistä elämää opetteleville nuorille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."
Nyt on asiaa! Näin sen olla pitää! 👍
Edullisia soluasuntoja opiskelijoille, eikä mitään syrjäytymistä aiheuttavia yksiöitä! Ne yksiöt tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, kun niihin maksetaan enemmän tukia kuin edullisempiin soluasuntoihin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maassa missä aikuiset ovat mieluummin etä- kuin lähitöissä, kärsivät avokonttorissa kuulokkeet korvilla, kokevat yksiön ahtaaksi pariskunnalle kun ei ole omaa tilaa, ja jäävät bussissa mieluummin seisomaan kuin menevät jonkun muun viereen. Ja sitten ihmetellään miksi nuoret kaipaavat rauhaa ja yksityisyyttä. Oikeasti?
He ovat olleet opiskelijoita aiemmin ja eläneet sen mukaisesti jo, ei heidän enää tarvitse. Sen nyt opiskelevan vuoro. Eikä kyse ole mistään kurjuudesta tai ikävästä vaan siitä, että jos nuori ei opi omaa elämäänsä rakentamaan pala kerrallaan vaan suoraan astuu aikuisen työssäkäyvän maailmaan, häneltä jää yksi tärkeä rakennuspalikka väliin eikä hän opi koskaan tekemään mitään itse ja elämänsä eteen.
Mikään ollut parempaa kuin muuttaa lapsiudenkodista ensin kommuuniin ja kun hoiti hommansa ja säästi rahaa, kantaa lopukta ne kamat sinne ihan omaan kotiin. Toki sen oman kodin voi suoraankin hankkia, omalla rahalla, jos säästämisen on vanhemmat aloittaneet jo lapsena. Silloinkaan et mitään valmiiksi kannettuna saa erkä toisten taskuilla käy.
He ovat olleet opiskelijoita aiemmin, joten heidän ei enää tarvitse sietää sellaista asumismuotoa mistä opiskelijana kuuluu suorastaan nauttia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnoissa voivat elää he, jotka siitä nauttivat.
Miksi kuitenkaan näistä soluasunnoista hihkuttavat eivät kuitenkaan elä enää soluasunnoissa? Jos se on kerta niin ihanaa ja hienoa?Tietysti voi, mutta ne ei ole kovin hyviä sitten lapsiperhearkeen. Opiskeluun ne on hyvä ja kustannustehokas ratkaisu.
Mikä estää lyömästä hynttyyt yhteen toisen lapsiperheen kanssa?
Ei mikään. Kimppa-asuminen on edelleen mahdollista.
Mikset sitten asu kimppakämpässä? Sehän on niin kivaa ja kustannustehokasta.
Moni asuukin. Mikä ongelma sulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maassa missä aikuiset ovat mieluummin etä- kuin lähitöissä, kärsivät avokonttorissa kuulokkeet korvilla, kokevat yksiön ahtaaksi pariskunnalle kun ei ole omaa tilaa, ja jäävät bussissa mieluummin seisomaan kuin menevät jonkun muun viereen. Ja sitten ihmetellään miksi nuoret kaipaavat rauhaa ja yksityisyyttä. Oikeasti?
He ovat olleet opiskelijoita aiemmin ja eläneet sen mukaisesti jo, ei heidän enää tarvitse. Sen nyt opiskelevan vuoro. Eikä kyse ole mistään kurjuudesta tai ikävästä vaan siitä, että jos nuori ei opi omaa elämäänsä rakentamaan pala kerrallaan vaan suoraan astuu aikuisen työssäkäyvän maailmaan, häneltä jää yksi tärkeä rakennuspalikka väliin eikä hän opi koskaan tekemään mitään itse ja elämänsä eteen.
Mikään ollut parempaa kuin muuttaa lapsiudenkodista ensin kommuuniin ja kun hoiti hommansa ja säästi rahaa, kantaa lopukta ne kamat sinne ihan omaan kotiin. Toki sen oman kodin voi suoraankin hankkia, omalla rahalla, jos säästämisen on vanhemmat aloittaneet jo lapsena. Silloinkaan et mitään valmiiksi kannettuna saa erkä toisten taskuilla käy.He ovat olleet opiskelijoita aiemmin, joten heidän ei enää tarvitse sietää sellaista asumismuotoa mistä opiskelijana kuuluu suorastaan nauttia...
Niin siinä yleensä käy joo kun tulot kasvaa. Jos ei kasva, asuu edelleen halvalla. Ihan on asenteesta kiinni miten ton näkee.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu nykypäivään mitkään solut, paitsi jossain kehitysmaissa kuten Yhdysvallat.
Totta vähintään iso kaksio omalla terassilla ja rantatontilla.
Mutta niitähän saa rahalla. Ei muuta kun rahaa tiskiin ja asumaan.
Mutta ei minun rahaani....
Oli hyvä kirjoitus Hesarissa. Yksinäisyys tuntuu olevan monen ongelma nykyisin ja jos edes nuorena asuu toisten seurassa, niin siinä oppii monenlaista, kuten pärjäämään jopa erimielisten kanssa.
Ja ennenkaikkea se on tietysti rahakysymyskin. Ei ole järkevää otaa lainaa, että saa maksaa korkeita vuokria. Niitä rahoja tarvitsee sitten, kun on aika perustaa perhe ja hankkia yhtinen asunto.
Ilmeisesti ihmiset eivät tajua, kuinka raskasta introvertin on asua vieraan ihmisen kanssa. Siinä ei pysty koskaan kunnolla palautumaan sosiaalisista kontakteista, ei edes pistämällä huoneen oven kiinni. Eli henkinen kuormitus on todella suuri, ja jos se jatkuu vuosia, se alkaa käydä mielenterveyden päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos.
Poika sai Helsingistä soluasunnon Hoasilta, mutta kun muutimme häntä sinne ja vuokrakin oli jo maksettu, niin saimme huomata, että se oli likainen läävä. Huonetta ei ollut edellinen edes siivonnut ja siellä oli kaapeissa edellisen tavaroita. Yhteistilat olivat oksettavan likaiset. Siltä istumalta veimme avaimen takaisin, eikä poika muuttanut sinne. Ei ollut edes sen arvoista, että maksoimme turhaan vuokran. Hankimme hänelle yksiön. Kaikki lähtee kotoa. Ei tuollaisessa läävässä olisi voinut keskittyä opintoihin. Kokemus tältä syksyltä.
Aina kantsii eka käydä katsomassa ennen kuin maksaa yhtään mitään
Ei ollut sellaista mahdollisuutta. Ei saanut mennä katsomaan. Täytyi luottaa Hoasin sähköpostitse antamiin tietoihin ja kuviin. Ei olisi kannattanut! Meiltä ei lopuille lapsille edes harkita solua, kun lähtevät opiskelemaan- sen tästä opimme. Tässä oli kyseessä esikoisemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos.
Poika sai Helsingistä soluasunnon Hoasilta, mutta kun muutimme häntä sinne ja vuokrakin oli jo maksettu, niin saimme huomata, että se oli likainen läävä. Huonetta ei ollut edellinen edes siivonnut ja siellä oli kaapeissa edellisen tavaroita. Yhteistilat olivat oksettavan likaiset. Siltä istumalta veimme avaimen takaisin, eikä poika muuttanut sinne. Ei ollut edes sen arvoista, että maksoimme turhaan vuokran. Hankimme hänelle yksiön. Kaikki lähtee kotoa. Ei tuollaisessa läävässä olisi voinut keskittyä opintoihin. Kokemus tältä syksyltä.
Aina kantsii eka käydä katsomassa ennen kuin maksaa yhtään mitään
Ja jos asunto on hirveässä kunnossa, niin kannattaa vaatia siivous vuokranantajalta! Ei ole vuokralaisen tehtävä siivota edellisen asukkaan sotkuja!
Ei olisi auttanut siinä mielessä, että jos kämppikset ovat noin siivottomia, niin eihän siinä kauaa mene, kun on taas samassa kunnossa. Yhteistiloista ollaan yhteisvastuullisia, liian iso riski tuollaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos.
Poika sai Helsingistä soluasunnon Hoasilta, mutta kun muutimme häntä sinne ja vuokrakin oli jo maksettu, niin saimme huomata, että se oli likainen läävä. Huonetta ei ollut edellinen edes siivonnut ja siellä oli kaapeissa edellisen tavaroita. Yhteistilat olivat oksettavan likaiset. Siltä istumalta veimme avaimen takaisin, eikä poika muuttanut sinne. Ei ollut edes sen arvoista, että maksoimme turhaan vuokran. Hankimme hänelle yksiön. Kaikki lähtee kotoa. Ei tuollaisessa läävässä olisi voinut keskittyä opintoihin. Kokemus tältä syksyltä.
Aina kantsii eka käydä katsomassa ennen kuin maksaa yhtään mitään
Ja jos asunto on hirveässä kunnossa, niin kannattaa vaatia siivous vuokranantajalta! Ei ole vuokralaisen tehtävä siivota edellisen asukkaan sotkuja!
Tuossa tilanteessa olisin äitinä vaatinut rahani takaisin sen perusteella että johdettu harhaan
Tämä on Hoasin kanssa kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surkuhupaisaa, että joku horiseva 50-luvulla opiskellut idiootti tulee vinkumaan tämän päivän asumisesta. Mahtasikohan homekorvalle itselle maistua muuten 50-60 -luvun olosuhteet tänä päivänä? Jos ei, niin miksi sitten tämän päivän opiskelijoille pitäisi?
Saat asua niin kuin haluat kunhan maksat sen itse. Yhteiskunnan elättinä tulee tyytyä halvempiin ratkaisuihin.
Ettekö nuoret tajua että valtion eläminen yli varojensa on sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Me vanhat kuolemme pois, te nuoremmat maksatte sen velan.
Aloituksessa oli kyse opiskelijoista ja esimerkkinä Otaniemi. Kyse on opiskelijan asumislisästä, ei asumistuesta.
Miten teille opiskelijoiden arvostelijoille saisi jakeluun, että Otaniemen ja lähialueiden hintataso on niin korkea, että maksettava asumislisä ei pienene, vaikka muuttaisi yksiöstä soluun tai vaikka 16 neliön huoneeseen. Kaikissa on vuokra niin korkea, että niihin maksetaan maksimimäärä asumislisää joka tapauksessa.
Eli se yksiössä asuva opiskelija maksaa "yksiölisän" ihan itse. Hän saa alueen hintatason vuoksi vain soluasumisen tasoa alhaisempaa asumislisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnoissa voivat elää he, jotka siitä nauttivat.
Miksi kuitenkaan näistä soluasunnoista hihkuttavat eivät kuitenkaan elä enää soluasunnoissa? Jos se on kerta niin ihanaa ja hienoa?Tietysti voi, mutta ne ei ole kovin hyviä sitten lapsiperhearkeen. Opiskeluun ne on hyvä ja kustannustehokas ratkaisu.
Mikä estää lyömästä hynttyyt yhteen toisen lapsiperheen kanssa?
Ei mikään. Kimppa-asuminen on edelleen mahdollista.
Mikset sitten asu kimppakämpässä? Sehän on niin kivaa ja kustannustehokasta.
Moni asuukin. Mikä ongelma sulla on?
Muttet sinä kuitenkaan! Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon!
No olipa kiva kun päästään sekaisin ollut kämppis jätti ovet auki selkosen selälleen niin, että kuka tahansa pääsi kämppään :))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu nykypäivään mitkään solut, paitsi jossain kehitysmaissa kuten Yhdysvallat.
Totta vähintään iso kaksio omalla terassilla ja rantatontilla.
Mutta niitähän saa rahalla. Ei muuta kun rahaa tiskiin ja asumaan.
Mutta ei minun rahaani....
Sinäkin varmaan sait asumislisää.opiskeluaikanasi!
Asumislisä on joka tapauksessa sama, asuipa sitten solussa tai yksiössä. Vai onko jossain päin Suomea oikeasti asumiskelpoinen soluhuone niin edullinen, että vuokra ei nouse hyväksyttävään ylärajaan asti? Oli miten oli, luulisi veronmaksajille olevan yksi ja sama, millaiseen asuntoon se raha menee, kun ylityksen maksaa jokainen ihan itse ja sellaisena kuin oma talous kestää. Yksi haluaa asua mahdollisimman edullisesti ja maksaa itse vähemmän, toinen priorisoi asumismukavuuden ja opiskelurauhan ja maksaa enemmän. Kumpikin saa silti asumiskuluja varten tasan saman summan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiitos.
Poika sai Helsingistä soluasunnon Hoasilta, mutta kun muutimme häntä sinne ja vuokrakin oli jo maksettu, niin saimme huomata, että se oli likainen läävä. Huonetta ei ollut edellinen edes siivonnut ja siellä oli kaapeissa edellisen tavaroita. Yhteistilat olivat oksettavan likaiset. Siltä istumalta veimme avaimen takaisin, eikä poika muuttanut sinne. Ei ollut edes sen arvoista, että maksoimme turhaan vuokran. Hankimme hänelle yksiön. Kaikki lähtee kotoa. Ei tuollaisessa läävässä olisi voinut keskittyä opintoihin. Kokemus tältä syksyltä.
Aina kantsii eka käydä katsomassa ennen kuin maksaa yhtään mitään
Ja jos asunto on hirveässä kunnossa, niin kannattaa vaatia siivous vuokranantajalta! Ei ole vuokralaisen tehtävä siivota edellisen asukkaan sotkuja!
Ei olisi auttanut siinä mielessä, että jos kämppikset ovat noin siivottomia, niin eihän siinä kauaa mene, kun on taas samassa kunnossa. Yhteistiloista ollaan yhteisvastuullisia, liian iso riski tuollaisten kanssa.
Riski mihin? Kyllä on taas helikopteri- mammalle naurettu selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Miksi sinua ärsytti kylppärin jakaminen muiden kanssa?
Olisko sinusta kiva odottaa ja odottaa vessaan pääsyä ja kuulostella tuskissasi kun kämppiksesi n*ssii siellä suihkussa hoitonsa kanssa iäisyyden? Vai menisitkö reippaasti koputtamaan oveen ja sanomaan, että sinun pitäisi päästä istunnolle? Entä mitä tekisit tilanteessa, jossa kämppiksesi kaveri on haalannut jostain seuraa mukaansa ja he n*ssivat juuri sinun huoneesi oven edessä tuhannen kännissä? Paukuttaisitko heitä huoneesi ovella niin pitkään, että älyäisivät väistää vai miten pääsisit huoneestasi vessaan? Kuinka monta yötä jaksaisit kuunnella tuntemattomien p*nemisen äänimaailmaa paperiseinien läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Aikuistumiseen ei tarvita soluasuntoa ja sosiaalisuutta ja toisten kanssa toimeen tulemista opetellaan jo kotona ja koulussa, ei vasta jossain soluasunnossa!
Hyvin on onnistuttu nyky menetelmin, ennätys määrä erakoituneita, mielenterveys hajalla, ihmisjoukossa ahdistuvia nuoria suomessa...
Olet tosi lapsellinen, jos kuvittelet, että tuo kaikki muuttuu sillä, että opiskelijat pakotetaan soluihin.
Huomaatko, miten itsestäsikin on tullut ilkeä ja muita tuomitseva ihminen, eikä millään tavalla hyvä ihminen. Varmasti solun syytä.
Tämä solukiimainen ei kyllä näe metsää puilta! Soluasunnotko muka ratkaisevat mielenterveysongelmat? Perheiden ongelmilla, yhteisöllisyyden katoamisella, suvun yhteydenpidon häviämisellä, itsekkyyden lisääntymisellä ja käytöstapojen ja sivistyksen rapautumisellahan ei ole mitään tekemistä mielenterveysongelmien kanssa! Soluasunnot ovat ratkaisu mielenterveysongelmiin. Jep, jep! Tästä oivalluksesta sinulle pitäisi antaa Nobelin palkinto!
Huono soluasunto tekee ihmisen vain entistä allergisemmaksi muille. Ihmiskokemusten pitäisi olla hyviä, jotta ne lisäisivät sosiaalisuutta.
Jos on jo ennestään monta hylkäämisen kokemusta, perheen hajoamista, koulukiusaamista, väkivaltaa, yksinäisyyttä ym., niin huono soluasunto ei kyllä tilannetta enää ainakaan paranna!
Yksiökö parantaa? Tällainen tapaus asuntolaan ja tuettuna opintoihin eikä surjäytymään yksiöön.
Tukea voi tarjota myös yksiöön! Oman kämpän rauhalla voi olla myös terapeuttinen vaikutus!
No niin voi. Tässä taloustilanteessa ja kun haavoittuvammassa asemassa ja ruokajakelussa on ihan muut kuin opiskelijat, heidän terapiayksiönsä (anteeksi vaan) ei pitäisi olla kenenkään prioriteetti. Asukoot porukoillaan, jos on vaikeaa.
Entä jos ei ole mitään porukoita missä asua? Vanhemmat ovat eronneet ja heillä on uudet kumppanit! Edelleenkään se yksiössä asuminen ei ole aina paljoakaan kalliimpaa kuin solussa asuminen! Riippuu tietysti vähän paikkakunnastakin!
Tossa puhuttiin asuntolasta. Laitos tietysti yksi mahdollisuus myös.
Tiedätkö sinä, kuinka paljon laitosasuminen maksaa Suomessa???
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvä kirjoitus Hesarissa. Yksinäisyys tuntuu olevan monen ongelma nykyisin ja jos edes nuorena asuu toisten seurassa, niin siinä oppii monenlaista, kuten pärjäämään jopa erimielisten kanssa.
Ja ennenkaikkea se on tietysti rahakysymyskin. Ei ole järkevää otaa lainaa, että saa maksaa korkeita vuokria. Niitä rahoja tarvitsee sitten, kun on aika perustaa perhe ja hankkia yhtinen asunto.
Tää koko lause tiivistää sen kuinka vähällä järjellä osa ihmisistä käy, vois ihan luulla tätä jo fingeborin sarjakuvavitsiksi.
En ole koskaan ymmärtänyt väkisin pakko asumista tuntemattoman kanssa, itsekin kärsinyt, ei ollut mun juttu silti oli pakko kun ei sitä rahaa ollut, kämppä ihan läävä pinnoista lähtien en kyl kutsunut ketään kylään kun hävetti koko läävä.
En koe menettäneeni mitään, vaikka en ole koskaan asunut kommuunissa ja silti löytyy koulutus ja työpaikkakin.