Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten niin töitä ei ole? Laitoin testimielessä eilen 3 puhelinmyynti firmaan hakemuksen ja tänään jo kahdesta soitettiin ja tarjottiin töitä
Kommentit (117)
Suostun puhelinmyyjäksi, jos palkka on vähintään 15€/tunti jokaiselta tehdyltä tunnilta riippumatta myynnin määrästä. Saa soitella, jos tuollaisin ehdoin löytyy hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.
Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.
Vaikka kusettaa mummoja?
Vierailija kirjoitti:
Itse tein sitä nuorena laman aikana kunnes sain potkut kun kukaan ei ostanut mitään, koska kenelläkään ei ollut rahaa ostaa mitään, vaikka kuinka olisi halunnut.
Muistan, miten 90-luvulla puhelin soi vähän väliä, kun tyrkytettiin sitä sun tätä.
Vierailija kirjoitti:
Töitä tehdään vaikka ilman palkkaa
Tulehan sillä aikakoneella takaisin tänne 2020-luvulle sieltä Rooman orjamarkkinoilta ja lännen plantaasipelloilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan enää vastaa noihin myyntipuheluihin? Minä en ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.
Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.
Ei kyllä ole varaa ottaa palkatonta työtäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyyntifirmoissa lienee suurin työntekijöiden vaihtuvuus. Itse en tekisi minuuttiakaan noille pas*a firmoille.
Tuet pois sitten, kun ei työ maistu.
Silloin on sama tilanne kuin puhelinmyyntityössä: Ei rahaa mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Miten se liittyy asennevammaan, että firmat kusettavat sekä asiakkaitaan että työntekijöitään? Se satanen ei muutu tonniksi, vaikka olisi miten hyvä asenne. Katsos kun myyntiä ei voi tehdä, jos porukka lyö luuria korvaan.
Puhelinmyynnistä kaiken olennaisen kertoo se, että edes TE-toimisto ei velvoita noita hommia hakemaan. Saattavat velvoittaa hakemaan töitä esim. 200km päästä kotoa, mutta puhelinmyyntiin eivät velvoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Sinä olet onnekas ja erinomainen myyjä, jos sait vuokran maksettua. Minun tuntemani myyjät eivät kaikki saaneet edes matkakuluja kasaan. Ja se oli aikaa, jolloin noihin puheluihin saatettiin vastatakin.
Itse tein aikoinaan puhelinhaastatteluja kolmantena työnäni, eikä silläkään saanut edes kuukausilipun hintaa vaikka onkin helpompaa kuin myynti. Onneksi oli kaksi muuta työtä.
Aloittaja lienee kyseisen riisto alan yrityksen edustaja markkinoimassa heitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinmyyntifirmoissa lienee suurin työntekijöiden vaihtuvuus. Itse en tekisi minuuttiakaan noille pas*a firmoille.
Tuet pois sitten, kun ei työ maistu.
Silloin on sama tilanne kuin puhelinmyyntityössä: Ei rahaa mistään.
Ainakin säästyy matkakulut. Puhelinmyynnistä tulee helposti tappiota niiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Eli voin soittaa sinulle ja sinä tilaat Avotakka 2 vuoden kestotilauksella ja otat päälle vielä Tuulilasin kestotilauksen ilman irtisanomismahollisuutta. Jos vastaat näihin kieltävästi, et voi luvata, että kauppaa tulee. Sinä kun et muiden puolesta päätä, mitä he ostavat. Nykyisin on vähän eri tilanne puhelinmyynnissä kuin lankapuhelinajalla, jolloin sinä olit nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.
Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella.
Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.
Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi.
En sanonut että pärjäsin. Ihmiset varmaan säälistä tilasivat, kun kuulivat äänestäni että olen niin nuori. En todellakaan tyrkyttänyt, luin spiikin paperista. Eniten myin cosmopolitania ja aku ankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja lienee kyseisen riisto alan yrityksen edustaja markkinoimassa heitä
Eiköhän hän ole tämä pakkomielteinen vakkarispämmääjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä työskentelen ison yrityksen myynnissä suunnittelemassa ja toteuttamassa b-to-b puhelinkampanjoita. Työ on aivan todella kivaa, vaihtelevaa, koska tuotteita ja palveluita on paljon ja aina saa oppia jotain uutta.
Kampanjoita on hauskaa suunnitella: spiikkejä kehitellä, hankkia kontaktit, viedä ne crm:ään ja kun homma on kasassa, niin pääsee itse ydinhommaan eli soitteluun, mikä on työn mukavin osuus. Siinä suorastaan pääsee flow-tilaan ja työaika menee nopeasti. Soittaminen on joka kerta kuin pieni näytelmä 😊 Koen auttavani potentiaalisia asiakkaita menestymään bisneksessään.Sinnepä ei pääsekään töihin noin vain toisin kuin noihin ap:n tarkoittamiin puhelinmyyntifirmoihin.
Totta. Mulla on ko. alan koulutus ja pitkä työkokemus asiasta. Tätä työtä ei pysty ihan pystymetsästä tuleva tekemään. Kontaktoin lähinnä isompien yritysten johdon henkilöitä ja alaa pitää tuntea, että keskusteluita pystyy käymään asiantuntevasti. Siltikin moni erehtyy rinnastamaan työtehtävääni lehtimyyntiin, mikä on kyllä ärsyttävää välistä.
Tokihan tämä aloitus oli trolli, mutta silti: Puhelinmyynti ei ole rehellistä työtä vaan rikollista mummojen kusettamista.
Alue: Aihe vapaa
Kerrotko miten työllistyn, jos työnantaja ei palkkaa minua? Hänhän se päättää minun työllistymiseni, että onnistuuko se vai ei.
Ja mitä varten se valtio on, jos ei meitä varten? Jos ei työelämää ja sellaisen yhteiskunnan luomista varten, että työpaikat säilyvät ja uusia voi perustaa?
Mitä ne siellä eduskunnassa sitten puuttuvat lainkaan työttömyyskorvauksiin, miettivät lisien poistoa palkasta ja kuuntelevat EK:ta kieli pitkällä, eihän työelämän asiat nyt kuulu niille?
Miksi ylipäätään tehdään politiikkaa?
Onko vastaus valtion olemassaoloon kenties että rajat kiinni ja woken poisto? Sekö on valtion ja politiikan tehtävä?
Muutamat rahanpesun ja harmaan talouden tutkimuksen heikennykset, Pörriäisille rahaa ja kaverin uudelle hallille 35 miljoonaa, ne on tärkeitä päätöksiä.