Miten niin töitä ei ole? Laitoin testimielessä eilen 3 puhelinmyynti firmaan hakemuksen ja tänään jo kahdesta soitettiin ja tarjottiin töitä

AP puhuu paskaa vaan. Jotain kokkareiden propagandaa.

Vierailija kirjoitti:

Suostun puhelinmyyjäksi, jos palkka on vähintään 15€/tunti jokaiselta tehdyltä tunnilta riippumatta myynnin määrästä. Saa soitella, jos tuollaisin ehdoin löytyy hommia. 

En tekis noin huonolla palkalla nykyisiäkään töitäni. Puhelinhuijariksi en ryhtyisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.

 

 

Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella. 

Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.

 

 

Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi. 

En sanonut että pärjäsin. Ihmiset varmaan säälistä tilasivat, kun kuulivat äänestäni että olen niin nuori. En todellakaan tyrkyttänyt, luin spiikin paperista. Eniten myin cosmopolitania ja aku ankkaa.

Sinun nuoruudessasi viime vuosituhannella ihmiset vielä oikeasti tilasivat lehtiä. Nykyisin kukaan ei mitään Cosmopolitania tilaa, kun netistä saa kaikki sisällöt ilmaiseksi. Aku Ankan tilaajiakin on hyvin vähän, koska lapset ja nuoret eivät juurikaan lue. Ajat muuttuu, lapsosein.

Puhelinmyynti ei ole mitään tuottavaa työtä vaan häiritsee muita ihmisiä ja yrityksiä ja imee heiltäkin tuottavuutta ja aikaa turhiin soittoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.

 

 

Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella. 

Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.

 

 

Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi. 

En sanonut että pärjäsin. Ihmiset varmaan säälistä tilasivat, kun kuulivat äänestäni että olen niin nuori. En todellakaan tyrkyttänyt, luin spiikin paperista. Eniten myin cosmopolitania ja aku ankkaa.

 

 

Sinun nuoruudessasi viime vuosituhannella ihmiset vielä oikeasti tilasivat lehtiä. Nykyisin kukaan ei mitään Cosmopolitania tilaa, kun netistä saa kaikki sisällöt ilmaiseksi. Aku Ankan tilaajiakin on hyvin vähän, koska lapset ja nuoret eivät juurikaan lue. Ajat muuttuu, lapsosein.

Kehoitinko sinua tai ketään menemään puhelinmyyjäksi? Mielestäni en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein sitä nuorena laman aikana kunnes sain potkut kun kukaan ei ostanut mitään, koska kenelläkään ei ollut rahaa ostaa mitään, vaikka kuinka olisi halunnut. 

Muistan, miten 90-luvulla puhelin soi vähän väliä, kun tyrkytettiin sitä sun tätä.

90-luvun laman aikana kuukausi lehtien puhelinmyyntityötä ja palkka 87 markkaa. Bussilippu maksoi enemmän. Onneksi puolisolla säilyi työpaikka, vaikka monet muut menettivät työnsä siinä yrityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Töitä tehdään vaikka ilman palkkaa

Anna palaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.

 

 

Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella. 

Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.

 

 

Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi. 

En sanonut että pärjäsin. Ihmiset varmaan säälistä tilasivat, kun kuulivat äänestäni että olen niin nuori. En todellakaan tyrkyttänyt, luin spiikin paperista. Eniten myin cosmopolitania ja aku ankkaa.

 

 

Sinun nuoruudessasi viime vuosituhannella ihmiset vielä oikeasti tilasivat lehtiä. Nykyisin kukaan ei mitään Cosmopolitania tilaa, kun netistä saa kaikki sisällöt ilmaiseksi. Aku Ankan tilaajiakin on hyvin vähän, koska lapset ja nuoret eivät juurikaan lue. Ajat muuttuu, lapsosein.

Kehoitinko sinua tai ketään menemään puhelinmyyjäksi? Mielestäni en.

Sanoiko joku, että kehotit? No eipä kuule sanonut. Opettele lukemaan, lapsonen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.

Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.

Ei kukaan elä puhelinmyyntityöllä. 

Puhelinmyyjän palkka Suomessa on keskimäärin noin 2 500–3 200 euroa kuukaudessa.

 

 

Älä jauha paskaa, lapsi. Tuo on puhdasta myytipuhetta, jolla firmat yrittävät houkutella ilmaistyöntekijöitä listoilleen. Huijaavat usein vielä kevytyrittäjäksi, mikä tarkoittaa, ettei työttömyyskorvaustakaan saa. 

Tuo palkka perustuu muutamaan kymmeneen palkkailmoitukseen puhelinmyyjiltä.Suurin osa saa 0-400€ kuukaudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.

Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.

Kyllä on varaa valita. Työpaikan pitää olla sellainen että varmasti saa palkkaa eikä mikään provikkapalkka juttu että voi olla päiviä töissä ettei tienaa mitään kuten joku jo sanoikin.

Rupea yrittäjäksi voit nostella verovapaita osinkoja ja optioita kuten vasemmalta kerrotaan tyhmä työtä tekee.

Vierailija kirjoitti:

Niin, joku älypäähän väläytti, että työttömät pitäisi laittaa töihin työttömyyskorvausta vastaan :D Eli töitä olisi, mutta palkanmaksuhalukkuutta ei?

Palkanmaksuhaluttomuus syynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.

Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.

Kyllä on varaa valita. Työpaikan pitää olla sellainen että varmasti saa palkkaa eikä mikään provikkapalkka juttu että voi olla päiviä töissä ettei tienaa mitään kuten joku jo sanoikin.

Rupea yrittäjäksi voit nostella verovapaita osinkoja ja optioita kuten vasemmalta kerrotaan tyhmä työtä tekee.

Vedä v'ttu päähän ja vaikene, jos et tuon fiksumpaa sanottavaa keksi. 

Piereskelen naapurin postiluukusta ja pyllistelen ikkunasta ohikulkijoille. Onneksi asun yksiössä, muuten pitäisi juosta ympäri asuntoa ikkunasta ikkunaan aina kun joku kulkee ohi. T:Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myynyt lukio-opintojen ohessa aikakausilehtiä. Konttorilla istua kökötin illat ja viikonloput provikkapalkalla ihan sellasella asialla soittelemassa. Halusin asua omillani, en saanut opintotukea alaikäisenä eikä minulla myöskään ollut mitään tukiverkkoja. Ajattelin, että tätä tämä itsenäisyys on eikä ollut vaihtoehtoa mihin muuhunkaan olisin työllistynyt ilman kokemusta. Tienistiä tuli nippanappa vuokran verran. Onneksi koulussa sai syödä ilmaiseksi. Nuo vuodet olivat opettavaisia. Tätä työkokemusta arvostettiin kovasti myöhemmin työnhaussa, koska kaikki tietävät kuinka raskasta kyseinen työ on. Moni kävi kokeilemassa päivän ja luovutti. Vaatii sisukkuutta, mutta toisaalta myös olosuhteiden pakon, että tuota jaksaa.

 

 

Sisukkuudella ei tee mitään, kun pitää elääkin jollain. Puhelinmyynnillä, jos tienaat 100€/kk sillä ei paljon vuokria maksella. 

Sitä juuri tarkoitin että jos kela tai vanhemmat eivät ole vuokria maksamassa niin mitä sitten teet. Itselläni ei ollut vaihtoehtoa. Ja todellakin sisukkuutta vaatii ottaa luuri korvaan toisensa jälkeen. Kyllä sitä kauppaa aina jonkin verran tuli. On kyllä asennevammaista porukkaa täällä.

 

 

Asennevamma on vain ja ainoastaan sinulla. Puhelinmyynnissä pärjää, jos ei ole minkäänlaista moraalikäsitystä ja kokee normaaliksi valehdella muistisairaille vanhuksille ja keplotella heidät tilaamaan asioita, joista eivät ymmärrä mitään. Tervepäisen ihmisen omatunto ei tuollaista kestä. Sellaista pakkorakoa ei olekaan, että tuollaiseen tervepäinen suostuisi. 

En sanonut että pärjäsin. Ihmiset varmaan säälistä tilasivat, kun kuulivat äänestäni että olen niin nuori. En todellakaan tyrkyttänyt, luin spiikin paperista. Eniten myin cosmopolitania ja aku ankkaa.

 

 

Sinun nuoruudessasi viime vuosituhannella ihmiset vielä oikeasti tilasivat lehtiä. Nykyisin kukaan ei mitään Cosmopolitania tilaa, kun netistä saa kaikki sisällöt ilmaiseksi. Aku Ankan tilaajiakin on hyvin vähän, koska lapset ja nuoret eivät juurikaan lue. Ajat muuttuu, lapsosein.

Kehoitinko sinua tai ketään menemään puhelinmyyjäksi? Mielestäni en.

Haukuit asennevammaiseksi niitä, jotka eivät suostu ilmaistöihin. Lisäksi kuvittelet, että vuonna 2026 puhelinmyynti on samanlaista kuin 1990-luvulla, jolloin sinä olit nuori. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena tyttönä uskoin myyntimiesten valheet yli 20€ tuntipalkasta ja helposti myytävistä tuotteista. Tein puhelinmyyntiä 7,5h/päivä ja sain palkaa huikeat 2€. Ei enää koskaan noihin kusetushommiin. 

Tuon opin on moni saanut hakea kantapään kautta. Pistää vihaksi lukea tuollaisia ap:n kaltaisia, jotka yrittävät saada ihmisiä nalkkiin. Tietäen tai tietämättään.

Juhana Vartiainen taisi kuvitella puhelinmyynnin normaaliksi palkkatyöksi kun kehui taannoin siellä olevan paljon "töitä".

Puhelinmyyjänä toimimista voisi oikeasti käyttää kidutusvälineenä. On sen verran paskaa hommaa. Ennemmin vaikka strippaan tai h'raan kun tuohon hommaan ryhdyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervemenoa puhelinmyyntiin. Itse tein sitä aikoinaan yhden päivän, ennenkuin pää hajosi ja lopetin.

Työttömällä ei ole varaa valita, vaan tehdä sitä mitä saa.

Naurahdin.

Terkkuja Espanjasta!

T Pitkäaikaistyötön