Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanotaan, että kyllä hyviä miehiä on jäljellä kaikenikäisissä, mutta millaisia ja mistä niitä löytää?
01.08.2026 |
Olen kolmekymppinen ja ollut jo 7 vuotta sinkkuna pitkän parisuhteen päätettyä. Olen yrittänyt löytää uuden puolison käymällä eri tapahtumissa, nettideiteillä ja ihan vaan juttelemalla ihmisille, mutta ei vaan nappaa. En tavoittele ihmeellistä ulkonäköä tai ammattia, vaan tärkeintä on, että henkilön seurassa on hyvä olla, ja hän haluaa ymmärtää mulle tärkeitä asioita ja päinvastoin.
Aina kun joku hyvä löytyy, niin saan kuulla henkilön olevan varattu. En löydä yhtäkään sinkkua, jonka kanssa ajatukset menisivät yks yhteen. Alan oikeasti uskoa, että yhtään hyvää ei enää ole jäljellä omassa ikäluokassa. On vaan kaikenlaista perässä vedettävää hiihtäjää, jonka seurassa väsyn.
Täälläkin palstalla on sanottu, että kyllä hyviä miehiä löytyy kaikista ikäluokista. Mutta mitä tällä tarkoitetaan, ja mistä heidät löytää? Tunnetko jonkun hyvä kolmekymppisen (tai jotain 25-45 v väliltä) sinkun, ja millainen hän on tai missä hänet voisi tavata?
Vinkkejä kaivataan tositarkoituksella! Itse voin hoitaa puhumisen ja ulospyytämisen, jos vaan toinen osaa jotenkin viestittää, että on vapaa ja kiinnostunut!
Kommentit (485)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ystäväsi löytäneet puolisonsa kolmekymppisenä? Koska mun pointti on juuri, että kolmekymppisenä vapaita ja kiinnostavia miehiä on vaikea löytää, kun en niihin juuri törmää. Ne joihin törmään, ovat usein jo parisuhteessa ( ja ovat olleet pitkään). Eli se, että tiedät paljon kolmekymppisiä varattuja ei tuo tähän keskusteluun minkäänlaista argumenttia.
Parisuhdemies on aina kiinnostavampi siksi koska joku on kouluttanut tätä vuosia. Mies joka on ottanut oppinsa naisista internetistä on roskaa, mies joka ei ole sotkenut päätään naisopeilla tai kavereita kuuntelemalla voi olla raakatimantti. Se että ihastut jonkun toisen mieheen kuulostaa siltä ettet ehkä ihan tiedä mitä juuri sinä haluat ja arvostat. Tämä mies voi olla hyvä malli sitä varten kun pohdit, millainen se sinun täydellinen miehesi on. Mutta ei se tämä toisen naisen mies ole.Sitä paitsi, kun pohdit oman täydellisen miehesi piirteitä, voit lisätä sinne kaikkea tämän miehen lisäksi. Vain taivas on rajana. Tee se lista ja luota siihen, että jumala tuo sinulle tämän miehen. Sitten kun se tapahtuu niin tiedät kyllä. Se mikä on sinulle tarkoitettua, et voi kävellä siitä ohi.
Sata kertaa mieluummin kyllä ihan vaan alkujaankin hyvin kasvatettu ja hyväluonteinen mies, ja/tai sitten sellainen joka on tajunnut kasvattaa itse itsensä siinä nuoruuden ohessa.
Mikään "toisen naisen kouluttama" ei kiinnosta pskaakaan, ja sitäpaitsi se toinen nainen on luultavasti kouluttanut mun näkökulmasta päin persetttä, kun sen toisen naisen tarpeet ei kuitenkaan ole samat kuin mulla.
Ei hyvinkään kasvatettu mies ole mikään valmis parisuhde- tai aviomies, ennen kuin hioutuu yhteen sen kumppaninsa kanssa ja he opettelevat yhdessä toistensa tavat, rutiinit, rytmit, mieltymykset, jne. Hyvän kasvatuksen saanut on täysin kokematon sängyssä. Siksi raakatimantti. Moni nainen kuitenkin aistii varatuista miehistä, että tuo mies on huomaavainen ja esim. hyvä sängyssä, ja siksi ihastuu varattuun. Siihen ei pitäisi kiinnittäytyä vaan suhtautua analyyttisesti: mitä tuossa miehessä on sellaista, mistä pidän, mitä haluan omallakin miehelläni olevan. Se on tärkeää.
No en naisena samaistu kyllä ollenkaan, enkä ole ikinä ihastunutkaan varattuun mieheen.
Mulle aivan sama miehen panohistoria, ei kiinnosta onko neitsyt vai paljon pannut. Muut asiat merkitsee seksissäkin.
Jees, vaikutat aika äkäiseltä, en usko että sinun kanssa voi olla hyvää parisuhdettakaan kun olet noin hyökkäävä. Tsemppiä.
No mä olen jo löytänyt miehen, ei mitään ongelmaa sen suhteen. Kilpakosijoitakin on taas kesän aikana ilmaantunut, mutta eivät ole lyöneet laudalta tuota löydettyä.
Se, että naiset ei olekaan sellaisia kuin väität, ei tee kenestäkään "äkäistä" tai "parisuhdekelvotonta", mutta ajattele mitä ajattelet. :D Ei kovin hyvältä vaikuta tollanen, että jos on eri mieltä kuin sinä, niin sit on jotenkin huono. Kiitos tsempeistä ja samoin sulle! Tsemppiä tarvin tänään siivoukseen, ei oikein kiinnosta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mitä enempi ihmisille juttelee ja käy sielä täällä, niin se nostaa kyllä todennäköisyyksiä. Mutta helppoa tämä ei ole!
Olen täysin eri mieltä. Mieti mitä haluat ja lopeta jahtaaminen ja etsiminen. Se mitä olet pyytänyt tulee vastaan kun vähiten sitä odotat, näin sanotaan ja se on totta. Mieti siis mitä haluat, jätä tiedot jumalalle, ja nauti viimeisistä ajoistasi sinkkuna siihen luottaen ja tietäen, että elämäsi tulee muuttumaan täysin, kun saat sen miehen. Unohda siis koko juttu sen jälkeen kun tiedät, mitä haluat. Se tulee kyllä vastaan. Mutta jos etsit ja etsit niin olet väärässä energiassa vastaanottamaan jumalan ja universumin lahjoja. Sinun pitää nauttia ja elää, olla kiitollinen siitä mitä sinulla on. Jumalalle kertominen ja kirkastaminen siitä mistä pidät, ja millaista miestä voisit sietää loppuelämäsi, ei ole puutteenalaista energiaa, vaan keskustelua. Kun olet kertonut sen, luota siihen että asia järjestyy ja jätä asia sikseen. Älä jahtaa. Jatka elämää ja nauti. Oikea mies voi tulla vastaan vaikka uutisissa tai saatat kävellä häntä päin kadulla. Eräässä kertomuksessa nainen oli ostamassa itselleen hääpukua, vaikka miestä ei ollut, ja kun käveli ulos liikkeestä törmäsi tulevaan aviomieheensä.
En jaksa lukea paria riviä pidemmälle kun totean vaan, että ei todellakaan mene noin, että tulee vastaan kun et etsi jne.
Toiset elää tyytyväisenä sinkun elämää eikä etsi mitään, ja ei mitään löydykään. Toiset etsii, ja löytää.
Ap, älä kuuntele tuollaisia neuvoja!! Se, että olet aktiivinen ja sosiaalinen ja käyt paikoissa, ei tee sinusta mitään "jahtaajaa" kuten tuo paskanjauhaja yrittää maalailla.
Todellakin menee noin ja tsemppiä jaksamiseesi. Jahtaamalla löytää muita epätyytyväisiä etsijöitä, ja etsimiset jatkuvat. Avioliitto ja parisuhde on vain sen summa, millaisia sen osapuolet ovat. Jos he ovat etsijöitä ja selailijoita, suhdekin on levoton ja koko ajan odotetaan ja etsitään jotain. Kaksi onnellista ja tyytyväistä sen sijaan ovat onnellisia ja tyytyväistä yhdessäkin.
Harhaisena jatkat jankutustasi. Jahtaamiset on sun mielessä, ei missään muualla :D
Ensin keksit omiasi ja sitten jankutat, että todellakin menee noin. Lolz. Typeryksenä sitten vielä jotain "tsemppejä" toivottelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tämän 7 vuotta yrittänyt löytää miestä?
Koska mahdollisuudet 23-vuotiaana vs 30-vuotiaana ovat kaksi aivan eri asiaa (naisen nuoruus ja vapaiden miesten määrä).
+-30v on ikävä kyllä se ikä kun naisilla alkaa biologinen kello tikittämään ja kunnolliset miehet viedään nopeasti, eli vapaita on oikeasti vähän.
Minä en osu haarukkaasi koska olen hieman yli 45v enkä välttämätä hyvä, mutta tuona aikana minut olisi voinut löytää harrastusten parista. Baareissa kävin harvoin koska en ylipäätään juo usein ja melkein kaikki kaverit olivat perheidensä luona. 40v eteenpäin sosiaalisia tapahtumia on ollut oikeastaan enemmän, koska kavereiden lapset alkoivat pärjäämään yksinkin ja osa pariskunnista erosi. Ruokakaupassa minut olisi tavannut useinkin, mutta olen huomannut, että etenkin naiset kulkevat arjessa "laput silmillä" sillä ajatuksella, että tutustumisen on tapahduttava jossain spesifissä tilanteessa ja aikana (Tinder/juhlat, kaunis kesäpäivä, jne). Tämä on ehkä naisten suuri kompastuskivi; monikin on sitä mieltä, että ain kevät ja kesä ovat pariutumisaikaa, arki on arkea ja harrastuksissa ollaan harrastamassa - ja miehen pitää vain tupsahtaa jostain luokse, eli miehen on tehtävä aloite.
Jos nyt jotain neuvoa voi antaa niin ole aktiivinen ja liikkeellä silä asenteella, ettei ole väliä missä ja milloin miehen tapaat., kunhan juttu lähtee alkuun. Mitään ei häviä siinä jos juttele hetken niitä näitä miehen kanssa joka paljastuu varatuksi.Miten se juttu sitten lähtisi alkuun? Näin naisena kysyn, miten miehiä pitäisi tai voisi siellä ruokakaupassa lähestyä? Katsonko ostoskoriasi ja kysyn syötkö paljon sitä ja tätä?
Unohtakaa ne tyhmät ruokakauppaneuvot, mitä tässäkin ketjussa on heitelty. Ei ruokakauppa ole mikään todennäköinen paikka löytää kumppani kuten ei jalkakäytävä, terveyskeskuksen odotushuone tai joku satunnainen venelaituri (muistatteko sen yhden keskustelun, jossa sanottiin, että kun menee venelaiturille istuskelemaan, tulee aina joku juttelemaan ja sitten ollaankin pian jo suhteessa). Se, että joku yksi tuhannesta on joskus löytänyt jostain tällaisesta paikasta, antaa todella huonot todennäköisyysprosentit. Mitä enemmän keskittää hakuaan epätodennäköisiin ja hankaliin paikkoihin, sitä enemmän kuluttaa kapasiteettiaan turhiin kohteisiin. Kannattaa keskittää haku oikeasta todennäköisiin tai edes mahdollisiin paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mitä enempi ihmisille juttelee ja käy sielä täällä, niin se nostaa kyllä todennäköisyyksiä. Mutta helppoa tämä ei ole!
Olen täysin eri mieltä. Mieti mitä haluat ja lopeta jahtaaminen ja etsiminen. Se mitä olet pyytänyt tulee vastaan kun vähiten sitä odotat, näin sanotaan ja se on totta. Mieti siis mitä haluat, jätä tiedot jumalalle, ja nauti viimeisistä ajoistasi sinkkuna siihen luottaen ja tietäen, että elämäsi tulee muuttumaan täysin, kun saat sen miehen. Unohda siis koko juttu sen jälkeen kun tiedät, mitä haluat. Se tulee kyllä vastaan. Mutta jos etsit ja etsit niin olet väärässä energiassa vastaanottamaan jumalan ja universumin lahjoja. Sinun pitää nauttia ja elää, olla kiitollinen siitä mitä sinulla on. Jumalalle kertominen ja kirkastaminen siitä mistä pidät, ja millaista miestä voisit sietää loppuelämäsi, ei ole puutteenalaista energiaa, vaan keskustelua. Kun olet kertonut sen, luota siihen että asia järjestyy ja jätä asia sikseen. Älä jahtaa. Jatka elämää ja nauti. Oikea mies voi tulla vastaan vaikka uutisissa tai saatat kävellä häntä päin kadulla. Eräässä kertomuksessa nainen oli ostamassa itselleen hääpukua, vaikka miestä ei ollut, ja kun käveli ulos liikkeestä törmäsi tulevaan aviomieheensä.
No tämä on kyllä aika paksua settiä! En jahtaa ketään, mutta en myöskään mihinkään jumalan ihmeisiin usko.
Ap
Trollaa.
Sama tyyppi tulee usein jankuttamaan ketjuihin omiaan, tosin hieman epäselväksi jäänyt, että onko trolli vai aidosti vain hahmottaa tekstit jotenkin päin prsettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan, niin ei kuluta aikaa turhaa. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki suhteet(kolme) on alkanut siten, että sanon “Moi mä olen Petra ja olen kiinnostunut sinusta” ja se riittää. "
Tämä neuvo toimii vain niille, joiden kiinnostus herää pelkästä tuntemattoman ihmisen ulkonäöstä. Aika moni ei vielä siinä vaiheessa ole kiinnostunut, kun ei tiedä toisesta mitään, paitsi ulkonäön. Tuollainen tuntemattomien bongailu on myös aikamoista hakuammuntaa. Itse arvioin, että n. 1-5% miehistä on sellaisia, joista saattaisin kiinnostua, joten tuollainen satunnaisten ihmisten pysäyttely ei kyllä ole kovin tehokas tapa löytää sopiva ihminen.
t. Eri
Jos 1-5 miestä sadasta on sun mielestä ehkä kiinnostavia, niin kyllähän niitä kiinnostavia tulee ihan säännöllisesti vastaan, jos elää aktiivista elämää jossa näkee ihmisiä?
Itse kiinnitän ensimmäisenä huomioni nimenomaan miehen olemukseen, ja se joko herättää kiinnostuksen tai ei. Jos ei herätä, niin ei mikään määrä tutustumista toimi mulle minkäänlaisen kipinän sytyttäjänä.
Juu, minulla ei olekaan ollut koskaan vaikeuksia löytää kiinnostavia miehiä tai seuraa etenkin, kun tapaan sekä työn että vapaa-ajan puitteissa pääosin aika samanhenkisiä ihmisiä. Pointtini olikin, että tuollainen hakuammunta on todella tehotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tee vaikka lista millainen hyvä mies sinun mielestäsi on, aloita vaikka 100 kohdalla, ja sitten vaan toteat ettet tyydy vähempään. Jossain vaiheessa tuo mies kävelee sinua vastaan ja sitten menette naimisiin.
Ja yksisarviset eivät ole satuolentoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole saatavilla koska en halua parisuhdetta.
Näinhän se sinkuilla yleensä on. Tai jos halutaan, niin pitää olla valmiiksi 100 % yhteensopivat elämäntavat ja suhteen tuoda pelkkää positiivista elämään. Ei säätöä tai mitään vaikeaa.
Tietysti. Hyvä ja toimiva suhde on juuri tuollainen. Ei hyvään suhteeseen kuulu "säätöä tai muuta vaikeaa", ja hyvä suhde todellakin tuo pelkkää positiivista elämään, useimmiten suhteen toimivuutta auttaa yhteensopivat elämäntavat. Hyvin järkeviä kriteereitä siis.
Toisin sanoen vain sinä itse kelpaat kumppaniksesi. Kukaan muu ei ikinä ole tarpeeksi sinä. Onneksi tämä ei kuulosta lainkaan itsekeskeiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tämä on kyllä aika paksua settiä! En jahtaa ketään, mutta en myöskään mihinkään jumalan ihmeisiin usko.
Ap
Sanonpa vaan että tuli notkuttua deittiapeissa 10+ vuotta ja löydettyä pari kiinnostavaa miestä joiden kanssa ainoat joiden kanssa suhteet etenivät etenivät rikoksiin minua kohtaan.
Sitten kun kokeilin vaihtaa strategiaa ja luottaa manifestointiin ja jumalaan niin sain timantin alle vuodessa. Uskokoot ken mitä haluaa, tulokset puhuvat puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole saatavilla koska en halua parisuhdetta.
Näinhän se sinkuilla yleensä on. Tai jos halutaan, niin pitää olla valmiiksi 100 % yhteensopivat elämäntavat ja suhteen tuoda pelkkää positiivista elämään. Ei säätöä tai mitään vaikeaa.
Tietysti. Hyvä ja toimiva suhde on juuri tuollainen. Ei hyvään suhteeseen kuulu "säätöä tai muuta vaikeaa", ja hyvä suhde todellakin tuo pelkkää positiivista elämään, useimmiten suhteen toimivuutta auttaa yhteensopivat elämäntavat. Hyvin järkeviä kriteereitä siis.
Toisin sanoen vain sinä itse kelpaat kumppaniksesi. Kukaan muu ei ikinä ole tarpeeksi sinä. Onneksi tämä ei kuulosta lainkaan itsekeskeiseltä.
Miten niin? Eikö itselläsi muka ole kokemusta parisuhteesta, joka oikeasti toimii, ja jossa henkilöt sopivat yhteen? Olen ennenkin törmännyt täällä palstalla käsitykseen, että suhteen ikäänkuin kuuluisi olla aina jotenkin vaikea ja hankala, kanssakäymisen vaikeaa ja hankalaa, arjen täynnä yhteentörmäyksiä ja jatkuvia kompromisseja, neuvotteluja, tyytymistä, riitelyä... Mutta ei kaikkien elämä ja suhteet tuollaisia ole. Joillain oikeasti on toimivia suhteita, joiden vaikutus elämään on pelkästään positiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan, niin ei kuluta aikaa turhaa. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki suhteet(kolme) on alkanut siten, että sanon “Moi mä olen Petra ja olen kiinnostunut sinusta” ja se riittää.
Mutta ongelma on se, ettei ketään vapaata kiinnostavaa näy missään, koskaan. Varattuihin en sekaannu.
1. Huomaat siis jokaisen varatun
2. Oletat jokaisen vastaan tulevan ei-varatun olevan tylsä tai muuten vaan epäkiinnostava - vaikka et tiedä hänestä tuon taivaallista.
Et tule ikinä löytämään ketään.
Et ennen kuin laskeudut sieltä norsunluutornistasi.
Vierailija kirjoitti:
"En ole koskaan ymmärtänyt, miksi seuran hakeminen olisi jotenkin monimutkaista. Jos seuran etsimistä miettii rationaalisesti, niin se on aika yksinkertaista. Pitää vaan löytää sellainen tyyppi, josta sä olet kiinnostunut ja pyytää sitä ulos. Mun vinkki parinhakuun on kaiken kiemurtelun ja ihmissuhdepelien lopettaminen. Kannattaa vaan kysyä kiinnostavalta tyypiltä suoraan, niin ei kuluta aikaa turhaa. Torjutuksi tulemista pelätään ihan turhaan. Mun kaikki suhteet(kolme) on alkanut siten, että sanon “Moi mä olen Petra ja olen kiinnostunut sinusta” ja se riittää. "
Tämä neuvo toimii vain niille, joiden kiinnostus herää pelkästä tuntemattoman ihmisen ulkonäöstä. Aika moni ei vielä siinä vaiheessa ole kiinnostunut, kun ei tiedä toisesta mitään, paitsi ulkonäön. Tuollainen tuntemattomien bongailu on myös aikamoista hakuammuntaa. Itse arvioin, että n. 1-5% miehistä on sellaisia, joista saattaisin kiinnostua, joten tuollainen satunnaisten ihmisten pysäyttely ei kyllä ole kovin tehokas tapa löytää sopiva ihminen.
t. Eri
Ihmiset eivät ole kiinnostuneet muusta kuin ulkonäöstä (useimmiten vain omasta). Se, ketä lähestytään, päätetään ulkonäön perusteella. Ei ketään kiinnosta millainen kukin on ihmisenä. Se ihmisarvo on yhtä kuin ulkonäkö. Mutta tätähän haluttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset määrittlevät hyvän miehen jotenkin toisin. En siis voi auttaa.
No miten sinä määrittelet hyvän miehen?
Olen kokemuksesta oppinut, että nainen ei tiedä, millainen on hyvä mies. Mies ei tiedä, millainen on hyvä nainen pääasiassa siksi, että nainen ei anna itsestään mitään "ulos". Ainakaan ennen kuin sadansilla treffeillä. Tai jos mies on luokkaa kreikkalainen jumala. Silloin haarat aukeavat alta aikayksikön ja kaikki paljastetaan ensitapaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut antaa mahdollisuuden ei niin lupaavalle tyypille? Sen sijaan, että antaisimme itsemme kiinnostua lupaavasta, mutta myös inhimillisiä puutteita omaavasta henkilöstä, jäämme mieluummin odottamaan jotakuta täydellisempää.
Millainen voisi olla lupaava tyyppi, josta kuitenkaan ei itse ole kiinnostunut, ja miten epäkiinnostavalle annetaan mahdollisuus?
Tämä on sinulle (ja 99% kaikista ihmisistä) mahdoton ongelma ratkaistavaksi. Eikä edes kovin vaikea sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ohis, mutta tuli tuosta kauppa-kommentista mieleen. Olen viisikymppinen perheellinen nainen ja joskus huvikseen kaupassa vaivihkaa seuraan, että vilkuileeko joku mies mua. No ei ikinä! 🤣 Olen vieläpä 'hyvin säilynyt' ikäisekseni, eli ei ole ylipainoa, tukassa on vielä pituutta ja naamakaan ei ole ihan rupsahtanut. 🤪 Mulla ei olisi enää mitään mahiksia sinkkumarkkinoilla, toisaalta olisinkin varmaan mieluiten yksin. Mieheni katse kyllä seuraa jokaista viehättävää nuorempaa naista...
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis, mutta tuli tuosta kauppa-kommentista mieleen. Olen viisikymppinen perheellinen nainen ja joskus huvikseen kaupassa vaivihkaa seuraan, että vilkuileeko joku mies mua. No ei ikinä! 🤣 Olen vieläpä 'hyvin säilynyt' ikäisekseni, eli ei ole ylipainoa, tukassa on vielä pituutta ja naamakaan ei ole ihan rupsahtanut. 🤪 Mulla ei olisi enää mitään mahiksia sinkkumarkkinoilla, toisaalta olisinkin varmaan mieluiten yksin. Mieheni katse kyllä seuraa jokaista viehättävää nuorempaa naista...
Ja silti olet miehen kanssa joka luolaa itseään nuorempia naisia varmana pettänyt sua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole saatavilla koska en halua parisuhdetta.
Näinhän se sinkuilla yleensä on. Tai jos halutaan, niin pitää olla valmiiksi 100 % yhteensopivat elämäntavat ja suhteen tuoda pelkkää positiivista elämään. Ei säätöä tai mitään vaikeaa.
Tietysti. Hyvä ja toimiva suhde on juuri tuollainen. Ei hyvään suhteeseen kuulu "säätöä tai muuta vaikeaa", ja hyvä suhde todellakin tuo pelkkää positiivista elämään, useimmiten suhteen toimivuutta auttaa yhteensopivat elämäntavat. Hyvin järkeviä kriteereitä siis.
Toisin sanoen vain sinä itse kelpaat kumppaniksesi. Kukaan muu ei ikinä ole tarpeeksi sinä. Onneksi tämä ei kuulosta lainkaan itsekeskeiseltä.
Miten niin? Eikö itselläsi muka ole kokemusta parisuhteesta, joka oikeasti toimii, ja jossa henkilöt sopivat yhteen? Olen ennenkin törmännyt täällä palstalla käsitykseen, että suhteen ikäänkuin kuuluisi olla aina jotenkin vaikea ja hankala, kanssakäymisen vaikeaa ja hankalaa, arjen täynnä yhteentörmäyksiä ja jatkuvia kompromisseja, neuvotteluja, tyytymistä, riitelyä... Mutta ei kaikkien elämä ja suhteet tuollaisia ole. Joillain oikeasti on toimivia suhteita, joiden vaikutus elämään on pelkästään positiivinen.
Ongelmasi on, että haluat sen heti kun siltä tuntuu. Ilman että tarvitsee tehdä asialle mitään. Ilman että sinun tarvitsee oppia yhtään mitään. Edes itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis, mutta tuli tuosta kauppa-kommentista mieleen. Olen viisikymppinen perheellinen nainen ja joskus huvikseen kaupassa vaivihkaa seuraan, että vilkuileeko joku mies mua. No ei ikinä! 🤣 Olen vieläpä 'hyvin säilynyt' ikäisekseni, eli ei ole ylipainoa, tukassa on vielä pituutta ja naamakaan ei ole ihan rupsahtanut. 🤪 Mulla ei olisi enää mitään mahiksia sinkkumarkkinoilla, toisaalta olisinkin varmaan mieluiten yksin. Mieheni katse kyllä seuraa jokaista viehättävää nuorempaa naista...
Ja silti olet miehen kanssa joka luolaa itseään nuorempia naisia varmana pettänyt sua
No varmana ei ole, ellei ole tehnyt sitä jonkun työpaikkansa miehen kanssa, koska naisia siellä ei ole. 😄
"Kolmekymppinen" onkin siis lähempänä neljääkymppiä. Ei tämä hyvin alkanut. Raatorehellisyys olisi se, mikä auttaisi, mutta siitä ei ole merkkejä. Tulokset ratkaisevat. Parisuhde "Track record" seitsemän vuoden ajalta? Jatkamalla samaa rataa, lopputulos on todennäköisesti sama. Se, että saisit tietoosi kaikkien "hyvien miesten" sijainnin, tuskin muuttaisi mitään.
Moni nainen herää liian myöhään, biologisen kellon tikittäessä, puolison etsintään. Ensin pitää selvittää itselleen, mitä on etsimässä: aviopuolisoa ja oman perheen, vai jotain muuta? Haahuilu vailla selkeää päämäärää ei tuota haluttua tulosta. Liittyikö ero nuoruuden suhteesta juuri tähän, toinen halusi lapsia ja toinen ei?
Kuulostaa siltä, että ne joista sinä olet kiinnostunut, ovat joko varattuja tai eivät vastaa aloitteisiisi. Ne, jotka osoittavat kiinnostusta, eivät kiinnosta sinua. Klassinen kohtaanto-ongelma. Lika barn leka best. Etsithän "lika barneja" etkä jotain muuta?
Pituus, paino ja ulkonäkö jäävät arvoituksiksi. Niillä on suuri merkitys, erityisesti ensikohtaamisissa. Sisäistä kauneuttaan pääsee esittelemään vasta, kun miellyttää toisen silmää. Ulkonäkö ja olemus on viesti. Nainen viestii ulkonäöllään, -muodollaan ja olemuksellaan, millaisen naisen mies ansaitsee. Älkää vähätelkö tämän merkitystä.
Jos voisit palata seitsemän vuotta ajassa taaksepäin, tekisitkö jotain toisin? Vastaus paljastaa todennäköisen skenaarion tulevalle seitsemälle vuodelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole saatavilla koska en halua parisuhdetta.
Näinhän se sinkuilla yleensä on. Tai jos halutaan, niin pitää olla valmiiksi 100 % yhteensopivat elämäntavat ja suhteen tuoda pelkkää positiivista elämään. Ei säätöä tai mitään vaikeaa.
Tietysti. Hyvä ja toimiva suhde on juuri tuollainen. Ei hyvään suhteeseen kuulu "säätöä tai muuta vaikeaa", ja hyvä suhde todellakin tuo pelkkää positiivista elämään, useimmiten suhteen toimivuutta auttaa yhteensopivat elämäntavat. Hyvin järkeviä kriteereitä siis.
Toisin sanoen vain sinä itse kelpaat kumppaniksesi. Kukaan muu ei ikinä ole tarpeeksi sinä. Onneksi tämä ei kuulosta lainkaan itsekeskeiseltä.
Miten niin? Eikö itselläsi muka ole kokemusta parisuhteesta, joka oikeasti toimii, ja jossa henkilöt sopivat yhteen? Olen ennenkin törmännyt täällä palstalla käsitykseen, että suhteen ikäänkuin kuuluisi olla aina jotenkin vaikea ja hankala, kanssakäymisen vaikeaa ja hankalaa, arjen täynnä yhteentörmäyksiä ja jatkuvia kompromisseja, neuvotteluja, tyytymistä, riitelyä... Mutta ei kaikkien elämä ja suhteet tuollaisia ole. Joillain oikeasti on toimivia suhteita, joiden vaikutus elämään on pelkästään positiivinen.
Ongelmasi on, että haluat sen heti kun siltä tuntuu. Ilman että tarvitsee tehdä asialle mitään. Ilman että sinun tarvitsee oppia yhtään mitään. Edes itsestäsi.
En koe, että minulla on mitään ongelmaa tähän liittyen. En siis ole ap, jos sitä arvelit. Itselläni ei siis ole mitään sinkkuusongelmaa tms.
t. Se, jolle vastasit
Alue: Aihe vapaa
Valtaosa löysi kumppaninsa 28-32 v ikäisenä. Tunnen toki muutaman parin jotka tapasi jo lukiossa / vähän päälle parikymppisenä, mutta nämä parit ovat selkeä vähemmistö.