Lue keskustelun säännöt.
Väsyttää ystävien kateus ja kitinä huonoista miehistä, kun ovat valinneet huonoja miehiä
30.07.2026 |
Olen aivan kyllästynyt siihen, miten kolme-nelikymppiset ystäväni valittavat, miten huono mies (tai ex-mies, jos ovat jo eronneet) heillä on. Kitistään, miten mies on flegmaattinen, ei jaksa tehdä mitään, on itsekäs, on päihdeongelmaa jne. On siis jo valmiiksi otettu kumppaniksi mies, josta ulkopuolinen näkee kilometrin päähän, että tästä ei hyvä seuraa ja älä ala tuollaisen kanssa olemaan/lapsia tekemään. Sitten ihmettelevät, että miten se päihdeongelmainen jantteri ei olekaan osallistuva ja hyvä isä, vaan jättää kaiken vastuun lasten äidille eikä hoida lapsia edes eron jälkeen kunnolla. Tai ihmetellään, että miten se jännämikko onkin vetävä ja hauska, mutta taas tasainen avioarki ja perhe-elämä ei kiinnosta miestä ollenkaan, mutta muut naiset kiinnostaa senkin edestä. Osa taas on korostanut, miten miehen pitää olla vetävä ja hyväkroppainen - vaikka todellisuudessa ulkonäöllä ei tee perhe-elämän näkökulmasta yhtään mitään. Paras on, että eronneet eivät edes yritä oppia virheestään. Sen sijaan, että etsittäisiin luotettavaa ja hyvää puolisoa, niin kaivataan yhä seikkailua ja jännitystä. Ajatellaan, että siitä toisesta osapuolesta kuoriutuisi hyvä ja kunnollinen isäpuoli sekä jännittävä rakastaja äidille.
Osa on kiukkuisena avautunut minulle siitäkin, miten epäreilua on, että minulla on ns. osallistuva, kunnollinen mies. Miten niin epäreilua? Ihan on ollut tietoinen ratkaisu, että halusin puolisoksi miehen, joka on kunnollinen. En ottanut päihdeongelmaista, enkä halunnut naistenmiestä. En kaivannut jännitystä. Etsin nimenomaan puolisoa, joka on tasainen, tunnollinen, sitoutunut perinteiseen perhe-elämään ja avioliittoon. Joka ei kaipaa jotain seikkailua, vaan nauttii ihan perusarjesta. Sellainen, jollainen itsekin olen. Tällaista miestä sai tovin etsiä, mutta lopulta löytyi. Osa naureskeli tuolloin, miten minulle kelpaa ylipainoinen nörttimies. Minua tuo ei haitannut ollenkaan, vaan miehen sisin merkitsi. Mentiin naimisiin ja saatiin lapsia, mies on ollut hyvä puoliso ja isä. Ei ole lähtenyt vaikeuksien tullessa kävelemään, on seisty toistemme rinnalla. Kummasti ei ole enää naureskeltu, että miten tällainen mies on kelvannut, kun on nähty, mitä avioliitto ja perhe-elämä on.
Kannattaa valita hyvä ja kunnollinen mies, jos kaipaa hyvää puolisoa ja isää lapsille.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä ystävien miehistä on nähnyt/näkee, ketkä ovat ns. perheenisämateriaalia ja ketkä eivät. Jännä vain, miten osa vaimoista on asialle ihan sokeita. En ole viitsinyt sanoa, että jos olisin sinä, niin en katselisi tuollaista käytöstä hetkeäkään.
Tämä. Iskin heti kiinni kun löysin sellaisen. On myös hyvännäköinen. Emme aio osallistua liikakansoittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Vähän kyllä epäilen, että 6-pack löytyy. Sellaisia miehiä on Suomessa oikeasti vähemmän kuin miljonäärejä. Ei sillä, että se puoliso voisi muuten olla hyvässä fyysisessä kunnossa.
Jos nainen on kasvanut tasapainoisten aikuisten lapsena, hän ei välttämättä ymmärrä, että ihmisissä voi olla taitavia feikkaajia, joilla on erilaisia tunne-elämän häiriöitä ja epäsosiaalisuutta, mutta ovat niin älykkäitä, että osaavat esittää sellaista, kun tietävät muiden odottavan.
Tämä näytelmä voi paljastua vasta vuosien päästä, kun lapsen syntymä muuttaa perhedynamiikkaa ja tuo lisää vastuuta.
Kaikki tapaukset, joissa naiset on tyytymättömiä, ei ole näitä.
Moni menee ihastuksen huumassa ansaan ja uskoo voivansa muuttaa puolisoa, mikä ei onnistu. Niitäkin on, jotka ottaa vain jonkun miehen, koska haluaa avioon.
Osalla se jatkuva valitus on vaan tapa.
Itsehän en kunnollisena miehenä hyväksyisi ikinä rinnalleni naista joka on ollut jännämiesten käytettävänä, joko sekasuaalisesti tai nyrkkeilysäkkinä. Naiset voivat lähteä jännämiehistä mutta jännikset eivät lähde naisista. Kun kerran sitä ihanaa vaaran huumaa ja kuntoon rakastamisen iloa saa maistaa niin arki kunnollisen miehen kanssa on oksettavan tylsää. Jännämiehiin sekaantunut nainen ei kunnollista parisuhdetta tai rakkautta ansaitse.
Niin, miehenhän voi valita sekatavarakaupan hyllyltä. Sen kun vaan valitsee mieleisensä siitä runsaasta valikoimasta. Helppo juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Vähän kyllä epäilen, että 6-pack löytyy. Sellaisia miehiä on Suomessa oikeasti vähemmän kuin miljonäärejä. Ei sillä, että se puoliso voisi muuten olla hyvässä fyysisessä kunnossa.
Heh, ehkä liikut vähemmän liikunnallisissa porukoissa. Mieheni harrastaa pallolajeja 5-6 x viikossa, ja pitää kuntopiirin kotona 6-7 iltana viikossa. Ei se sen enempää vaadi, joskin se on valtaosalle ihmisistä liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Tämä. Ylipaino saattaa hämätä luulemaan että toinen olisi kunnollinen. Eksäni oli fyysisesti rumin mies kenet olen ikinä tavannut, mutta paljastui sovinistiksi ja erittäin itsekkääksi, myös henkisesti yksi rumimmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Vähän kyllä epäilen, että 6-pack löytyy. Sellaisia miehiä on Suomessa oikeasti vähemmän kuin miljonäärejä. Ei sillä, että se puoliso voisi muuten olla hyvässä fyysisessä kunnossa.
Heh, ehkä liikut vähemmän liikunnallisissa porukoissa. Mieheni harrastaa pallolajeja 5-6 x viikossa, ja pitää kuntopiirin kotona 6-7 iltana viikossa. Ei se sen enempää vaadi, joskin se on valtaosalle ihmisistä liikaa.
Vetää kuntopiirin kotona? On siis kuntoilualan yrittäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Tämä. Ylipaino saattaa hämätä luulemaan että toinen olisi kunnollinen. Eksäni oli fyysisesti rumin mies kenet olen ikinä tavannut, mutta paljastui sovinistiksi ja erittäin itsekkääksi, myös henkisesti yksi rumimmista.
Näin. Ihastuin nuorena korviani myöten reilusti ylipainoiseen ja itseäni rahtusen lyhyempään mieheen. Takkiinhan siinä tuli, kun mies paljastui häntäheikiksi joka pyöritti minua ympäriinsä kuin naapurin sikaa narussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valinnat menee aina maksuun. Mutta, itsellä on käynyt monta kertaa niin, että alun ihana mies on pikkuhiljaa osoittaunut joksikin muuksi. Loppuu se yrittäminen, kun mies luulee, että nyt on kala koukussa.
"Vetää kuntopiirin kotona? On siis kuntoilualan yrittäjä?"
Hehe. Höhö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä siitä, että hyvän puolison kannattaa olla tasainen, tunnollinen ja sitoutunut perhe-elämään. Mutta se, että mies on turvallinen ja luotettava, ei tarkoita, etteikö elämä hänen kanssaan voisi olla myös jännittävää. Jännittävyys ei tarkoita päihdeongelmia, uskottomuutta, vastuuttomuutta tai sitä, ettei mies huolehdi lapsistaan. Nuo ovat enemmänkin elämänhallinnan ongelmia ja negatiivisia luonteenpiirteitä.
Aidosti jännittävä ihminen voi olla samalla äärimmäisen hyvä puoliso, koska tämä on utelias, innostuva ja valmis kokeilemaan uusia asioita. Hän voi ehdottaa yhteisiä seikkailuja, matkustamista, uusia harrastuksia, spontaania tekemistä tai uusia tapoja viettää aikaa yhdessä. Turvallinen parisuhde ei tarkoita sitä, että elämä muuttuu värittömäksi ja ennalta arvattavaksi.
Esim. minä olen oman mieheni kanssa matkustanut yli 50 maassa, käynyt koskea laskemassa, tehnyt tandem-benjihypyn, käynyt konserteissa ja festivaaleilla ja aina meillä on jonkinmoinen seikkailu tähtäimessä. Silti hän on äärimmäisen hyväsydäminen ihminen, joka ruokkii talvella pikkulintuja ja avaa mummoille ovet.
Se että joku on ylipainoinen nörtti mies ei ole tae että hänen sisin on hyvä tai että hän on hyvä puoliso. Aloittajan teksti on vähän yksinkertainen kun väittää että hyvännäköiset ovat huonoja miehiä ja lihavat sit jotenkin taas parempi luonteisia.
Ei pätenyt mulla tämä logiikka, mun lihava nörtti mies ei osallistunut lasten hoitoon, tietokonepelit kiinnosti enemmän. Ei käyttänyt päihteitä eikä ollu koko ajan menossa kavereiden kaa mihinkään eli ei ollut mikään "jännämieskään".
Vähän jo epäilen että koko aloitus on miehen kirjoittama provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkee samaa toiseenkin suuntaan. Tosin miesten kohdalla se on sitä, että halutaan mahdollisimman hoikka nainen ja muusta viis. Saa olla luonteeltaan vaikka millainen ääs, mutta kunhan kroppa on kunnossa.
Tekisi mieli sanoa, että lakkaa tuijottamasta niitä kiloja ja olisit mukavan, ystävällisen ja empaattisen, mutta pyöreämmän naisen kanssa.
No mutta jos aidosti se kroppa on tärkeämpi? Miksi pitäisi ottaa kumppani joka ei kiinnosta yhtään ja jota korkeintaan sietää, koska se on ihan kiva?
En ymmärrä tällaisia neuvoja. Näiltä neuvojilta voisi kysyä, lähtisitkö itse suhteeseen ihmisen kanssa, joka ei fyysisesti sytytä yhtään, tai on jopa vastenmielinen?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Mutta pitkässä suhteessa ei voi ennakoida mitä tulee tapahtumaan 20-30 vuoden kuluttua.
Meidän lapsilla on erittäin hyvä äiti joka tietää miten elää lapsien kanssa. Itse taas olen 50v ja huomaan alkavani muistuttaa muumipappaa: Voisin viettää 16h päivässä töiden parissa tietokoneellla vs lähteä luontoretkille lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Tämä. Ylipaino saattaa hämätä luulemaan että toinen olisi kunnollinen. Eksäni oli fyysisesti rumin mies kenet olen ikinä tavannut, mutta paljastui sovinistiksi ja erittäin itsekkääksi, myös henkisesti yksi rumimmista.
Ylipaino = kunnollisuus? Mistä ulottuvuudesta on kotoisin näin vinkeä logiikka :D Onkohan tässä pohjalla nyt sellainen ilkeä ajatus, että ylipainoisella ihmisellä olisi 'vikansa' takia huono itsetunto, joten hän on varmastikin nöyrempi ja hyppää kun käsketään? No ei hyppää niinkuin oletkin huomannut. Mutta lähtökohtaisesti aika outo ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ylipainoisen miehen vaimo. Sukulaiseni/kaverini ovat piikitelleet miestäni ylipainosta (bmi 33) ja piikittely on jatkunut tähän päivään asti. Minä olen ilolla mieheni kanssa, kun miehellä on muut asiat kunnossa. Hoitaa työnsä, tekee osansa kodin ja jälkikasvun eteen. On uskollinen, hyvä aviomies. Hauska, nokkela ja viisas.
Sitä voi sitten miettiä, että onko se itsekeskeinen ja laiska parempikroppainen mies ollut hyvä valinta puolisoksi ja lasten isäksi.
Minun miehelläni on sikspäk, ja siitä huolimatta hän on kiltti, rakastava, tunnollinen ja välittävä kumppani.
Ei ole pakko tyytyä läskiin; ylipaino itsessään ei tee kenestäkään toista parempaa puolisoa. Myös hyvännäköinen ihminen voi olla ihana elämäntoveri.
Vähän kyllä epäilen, että 6-pack löytyy. Sellaisia miehiä on Suomessa oikeasti vähemmän kuin miljonäärejä. Ei sillä, että se puoliso voisi muuten olla hyvässä fyysisessä kunnossa.
Heh, ehkä liikut vähemmän liikunnallisissa porukoissa. Mieheni harrastaa pallolajeja 5-6 x viikossa, ja pitää kuntopiirin kotona 6-7 iltana viikossa. Ei se sen enempää vaadi, joskin se on valtaosalle ihmisistä liikaa.
No kommentoin ihan siksi, koska tiedän mitä se 6-pack oikeasti vaatii, kun oikeasti omaan sellaisen. Se yleensä vaatii miehiltä sitä 12% kehon rasvaprosenttia ja joiltakin jopa sen alle, jos on vain huonot geenit vastalihaksien ja sen suhteen missä sitä rasvaa varastoi kehossaan. Se tuppaa useimmilla miehillä olemaan se vatsan alue.
Maailmassa on enemmän miljonäärejä kuin 6-pack:n omaavia miehiä.
Itsellä sen rakentaminen ja ylläpito meinaa tiukkaa ruokavaliota, 4x viikolla salilla käyntiä ja vähintään 20km matkan kävelyä päivittäin. Valtaosa ihmisistä ei tähän tosiaankaan pysty.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on kasvanut tasapainoisten aikuisten lapsena, hän ei välttämättä ymmärrä, että ihmisissä voi olla taitavia feikkaajia, joilla on erilaisia tunne-elämän häiriöitä ja epäsosiaalisuutta, mutta ovat niin älykkäitä, että osaavat esittää sellaista, kun tietävät muiden odottavan.
Tämä näytelmä voi paljastua vasta vuosien päästä, kun lapsen syntymä muuttaa perhedynamiikkaa ja tuo lisää vastuuta.
Kaikki tapaukset, joissa naiset on tyytymättömiä, ei ole näitä.
Moni menee ihastuksen huumassa ansaan ja uskoo voivansa muuttaa puolisoa, mikä ei onnistu. Niitäkin on, jotka ottaa vain jonkun miehen, koska haluaa avioon.
Osalla se jatkuva valitus on vaan tapa.
Suurin osa feikkaajista näyttää kyllä todellisen luontonsa heti/viimeistään parin vuoden kuluessa.
Ja usein se vaaleanpunaisin lasein ihastuneena katseleva ei näe niitä varoitusmerkkejä, vaikka muut näkevät. Aika pienistä kommenteista voi jo paljastua, millaisesta miehestä on kyse. Ihastunut ei noita kommentteja huomaa tai lukee ne aivan väärin.
Leuhki vähän lisää, ap. Ai niin, miehesi pettää sinua parhaan kaverisi kanssa.
Tietäisitpä, miten monilla on tapana ivata muita ihan avoimesti.