Millainen on se ihminen, jonka seurasta tykkäät? Miksi joistakin tykätään

Ollaan jo 60 veen molemmin puolin. Tavattiin aikuisiällä työn merkeissä.

Jotenkin vaan viihdyttiin hyvin heti toistemme seurassa.

Välillä ollaan oltu enemmän yhteyksissä, välillä vähemmän. Elämä on vienyt.

Meitä yhdistää m m lapsiemme diagnoosit, sekä nykyään suru. Häneltä kuoli mies pari vuotta sitten, minulta lähti poika.

Kun nähdään niin levätään paljon, juodaan sopivasti ja syödään herkkuja. Aikasempaa liikuttiin paljon yhdessä. Nyt puhumme toisillemme elämästä enemmän, ja kuolleista läheisistämme.

Tunnen että pystyn olemaan oma itseni hänen seurassaan.

Älykäs ja sivistynyt

Osaa keskustella mielenkiintoisesti

On hyväkäytöksinen ja hyväntahtoinen

Positiivinen ja nauravainen

Hyvä itsetunto, ei kadehdi muita

Heittää hyvää läppää, osaa nauraa itselleen siinä missä toisille

On heikkojen ja haavoittuvaisten puolella

Empaattinen, pitää lapsista ja eläimistä

Historia, kirjallisuus, luonto ja ruoanlaitto kiinnostaa

Syvällinen ja pohdiskeleva, ei kiinni pintaliidossa tai materiassa

Henkilö 1: Hänen seurassaan tunnen itseni nähdyksi ja pidetyksi. Kuuntelee, kyselee, muistaa asioita. Riittävän puhelias. On samalla aaltopituudella ja voin puhua vapaasti ilman että joudun asettelemaan sanojani. Ei tarvitse kannattelua eikä rautalankaa. Huumorintajuinen, eikä loukkaannu pienestä kiusoittelusta. Läsnäoleva, flirttaileva. Jotenkin tuntuu tajuavan minut. 

Henkilö 2: Kiinnostavaa juttuseuraa. Iloinen, huumorintajuinen, nopea ajattelussaan. Jotenkin ehkä samanlaisesta taustasta, mikä luo perusluottamuksen, mutta sitten kuitenkin yllättävä. Mukava. Ilahtuu kun nähdään, halaa kohdatessa.

Henkilö 3: Hämmensi alussa, kun oli niin tuttavallinen ja ystävällinen ennen kuin oikeastaan tunnettiin. Iloinen, naurava, huumorintajuinen, suorapuheinen, kriittinen, ratkaisukeskeinen, aktiivinen. Itseironinen. Ylipäätään tosi kiva ja tulee tunne, että ollaan samalla puolella. Ei kadehdi tms. Luultavasti joillekin vähän "liikaa", mutta itse tykkään, vaikka olen pidättyväisempi. On mielestäni kuitenkin aito, eikä mikään tekopirteä tai ystävällistä esittävä.

Henkilö 4: Tasapainoisesti vähän kaikkea. Rauhallinen, mutta aika puhelias. Huumorintajuinen. Samanlaisia kiinnostuksenkohteita. 

Mulle on tärkeää, että voin olla oma itseni. Ei tarvi selittää tai esittää tai piilottaa jotain itsestäni. Toinen hyväksyy minut niin hyvässä kuin huonossakin, ei kyräile eikä kadehdi. Helppo kommunikointi ja monipuolinen huumorintaju on myös tärkeää. Uteliaisuus ja laaja kiinnostus, avoin asenne, hyvä itsetunto, lojaalisuus. Sellainen joka seisoo omilla jaloillaan eikä vaadi kannattelua. Kohtalainen vastavuoroisuus. En väsy, jos vietän hänen kanssaan aikaa.

Kiva ja hauska, osaa rupatella hassuja, mutta myös sitten vakavampia asioita. Ei ole mitenkään tyrkky itsensä kanssa tai mitenkään riippuvainen tai roikkuva. Osoittaa kuitenkin itsekin kiinnostusta pitää yhteyttä minuun. Arvot ovat kohdillaan, eli ei ole mikään rahanahne työnarkomaani-jyrä pelkästään. 

Sellainen joka tuo hyvää fiilistä ympärilleen. Iloinen, hymyilevä, älykäs, toiset huomioon ottavat. 

Ankeilijoista ei tykkää kukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?

Haluan viettää ystävieni kanssa sekä kahdenkeskistä aikaa että muuta sosiaalista aikaa. Luottamuksellisista asioista ei voi puhua isommassa joukossa.

Onko tämä syy olla täys v-pää kaverin kaveria kohtaan? Ei voi olla noin kamalaa vaihtaa muutama sana, ei tyyppi siihen ole jäämässä. 

Taidat olla aika aggressiivinen, jos et muuta keksi kuin ääripääesimerkkejä. 

Hän lähestyy asiaa myös heti negatiivisen kautta. Vaikuttaa raskaalta ihmiseltä, sellaiselta juuri josta harvempi pitää. 

Vierailija kirjoitti:

Tuolla jossain kommenteissa mainittiin että mitä enemmän on samoja mielenkiinnon kohteita sen parempi. Sorry, mut mielestäni hiukan naiivi näkemys. 

Tähän ikään (pian 60v) minulla on tälläkin hetkellä parikin ystävää joista toisen kanssa meillä ei enää ole oikein mitään yhteistä, muutakuin nautitaan rennoista hetkistä hyvän ruoan tai kahvin ja herkkujen parissa, muut mielenkiinnon kohteet ja elämäntyylikin on melko erilaisia. Toisen kanssa ollaan erilaosia persoonia mutta vain ehkä 1 harrastus yhdistää. Mutta tulemme varsin hyvin juttuun kun persoonat sattuu kohdilleen. Ollaan sosiaalisia, joustavia, positiivisis, hyvä rento huumori, voimme olla täysin omia itseämme ilman että tarvii vetää jotain roolia. 

Samahan se on duunissa, joidenkin kanssa tulee juttuun paremmin kuin toisten ja siinäkin ratkaisee nuo em asiat.

Minusta kuulostaa, että teillä on aika paljon yhteistä.

Joka on kiinnostunut minusta eikä tuuttaa pelkästään omia asioitaan.

pitää olla jotain yhteistä, samanhenkinen, samantahtinen, osaa keskustella eikä vain paasaa itsestään

Puppa 👴🏻

Mrsa bakteeri on niin kauhean kiva"

Huumorintaju on kyllä yks tärkeimmistä ja se että pystyy myös itseensä suhtautumaan huumorilla. Se helpottaa olemista, jos tyyppi on takakireä tulee helposti olo että täytyy varoa olemistaan ja sanomistaan. Enkä todellakaan ole sellainen suorasukainen tyyppi joka töksäyttelee asioita muille ja olettaa että niille jutuille pitää nauraa vaan. 

Kuuntelee.

Vierailija kirjoitti:

Viihdyn ihmisten kanssa jotka:

- muistaa asioitani ja kuuntelee aktiivisesti

- kertoo omista asioistaan

- ei synkistele ainakaan koko aikaa

- joiden kanssa on ainaki yksi yhteinen asia kuten mielenkiinnon kohde, harrastus, perhetilanne tms

- ei pröystäile tai mahtaile

Missä te kaikki olette? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ja sivistynyt

Osaa keskustella mielenkiintoisesti

On hyväkäytöksinen ja hyväntahtoinen

Positiivinen ja nauravainen

Hyvä itsetunto, ei kadehdi muita

Heittää hyvää läppää, osaa nauraa itselleen siinä missä toisille

On heikkojen ja haavoittuvaisten puolella

Empaattinen, pitää lapsista ja eläimistä

Historia, kirjallisuus, luonto ja ruoanlaitto kiinnostaa

Syvällinen ja pohdiskeleva, ei kiinni pintaliidossa tai materiassa

Hyvää energiaa molempiin suuntiin.  

Siis joidenkin kanssa vaan synkkaa, sielunsisaruus, mies tai nainen. Ikäkään ei ratkaise. Joskus vaan jutut/asenne/huumori osuu yksiin. Selittämätön juttu.

Minulla on itsellä kaiken ikäisiä kavereita, niin 20 vuotta vanhempia kuin 15 vuotta nuorempia. Olin nuorena todella rajoittunut solmimaan uusia suhteita ja ujon piimän perikuva! Nykyisin olen aika sosiaalinen silloin kun olen ihmisten kanssa ja olen yllättäen kovasti pidetty ihminen omista puutteistani huolimatta (toimin alalla jossa olen saanut nimettömänä palautetta kymmeniltä ihmisiltä, että kokevat olevansa "etuoikeutettuja päästessään minun taikani piiriin!". Hyviä kavereita saisin lisää käytännössä milloin vain jos vain aika riittäisi. En halua kehua, koska tämä ominaisuus on minulle lähinnä uskomatonta: eritoten nuorelle itselleni, jolle sanottin lähinnä että olen outo ja pelottava! 😅) Tietenkin tämä palaute on vahvistanut myös tapaani olla yhteydessä toisiin ihmisiin. 

Tiedostan kuitenkin omat rajoitteeni, sillä kaikille kivana olo on uuvuttavaa ja tuore add diagnoosi selittää itselleni myös niitä haasteita mitkä pitkään minut tunteneet sitten joutuvat jollain tavalla hyväksymään, kuten helposti innostuvan luonteen, abstraktin aikakäsitteen ja hyperfokuksen, mitkä kaikki vaatii aikaa myös ihan itsekseen nollautuakseen. Olen aika avoin uusille ihmisille omista vahvuuksista ja outouksista, eipä tule ikävinä yllätyksenä kun tutustutaan paremmin.

No mistä sitten itse pidän ystävissäni? Ainakin älykkyydestä (ei vaadi akateemista koulutusta), empaattisuudesta ja toisten ihmisten ja eläinten parhaan huomioimisesta. Huumorintaju kliseisesti on tosi tärkeää, varsinkin että toinen ymmärtää minun "erittäin hauskaa" huumoriani, jota kyllä yritän hallita tilanteen ja seuran mukaisesti. Yleisesti ottaen tuntuu että ympärilläni on todella kivoja ihmisiä enkä allekirjoita kliseitä selkäänpuukottavista naisista tai pöksyihin pyrkivistä miehistä. 

En pidä ylenpalttisesti päihteitä käyttävistä ihmisistä: kaikki läheisimmät ihmiset on tupakoimattomia ja juovat alkoholia satunnaisesti ja maltilla, huumeille ehdoton ei. Itse olen käytännössä absolutisti, mutta osaan pitää hyvällä maulla hauskaa ilman viinaa. Rasismi, elitismi ja yleinen viddumaisuus on ehdoton ei. En kuitenkaan vaadi ystäviltäni mitään tiettyä konseptia, kaikilla on erilainen paikka elämässäni omina itsenään ja jos kaipaan tiettyä fiilistä niin tiedän kenen kanssa tapaaminen sopii. Ja siitä tuleekin yksi yhteinen tekijä ystävilleni: meille kaikille on ok olla tekemisissä joskus enemmän ja joskus vähemmän ja aina jatkuu kuin olisimme nähneet viime viikolla.

Oriflamen myyjät on tällaisia, yhden asian pikkurouvia.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?

Olet ymmärtänyt introversion aivan väärin. Introvertti ei ole yhtä kuin epäsosiaalinen ihminen. Hän vain kuormittuu seurasta ja tarvitsee palautumiseen yksinoloa. Tuo, mitä kuvailit, on jotain muuta, esimerkiksi ihan vain huonoa käytöstä.

Terv. introvertti, joka nauttii muiden seurasta ja on sosiaalinen, mutta saa helposti sosiaalisen ähkyn ja kaipaa rauhaa

Vierailija kirjoitti:

Avoin, rehellinen ja suora ihminen on paras, myös huumorintaju on välttämätön.

Pahin on sellainen introvertti joka tarkkailee kaikkia ja korjaa aina puheita jälkeenpäin. Semmonen besserwisser joka ei itse esitä koskaan mitään mutta on heti korjaamassa toisten puheita. 

Pahin tuntemani besserwisser on ääriekstrovertti. Eikä kovin älykäs. Sellainen "kaikkien alojen asiantuntija", joka luulee tietävänsä vaikka ja mitä. Paino sanalla luulee.