Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen on se ihminen, jonka seurasta tykkäät? Miksi joistakin tykätään
Mieti jotain kaveriasi tai tuttuasi jonka seurasta pidät. Osaatko eritellä mikä/mitkä ovat ne piirteet, ominaisuudet ja syyt, että pidät hänen seurastaan?
Kommentit (155)
Hyvin sanottu. En tiedä miksi jotkut väittää että veetuilu on välittämistä : ei tod ole! Pari kertaa on sattunut, että nostetaan esiin joku 20-30 v sitten tapahtunut asia ja se väännetään mun syyksi. En ymmärrä kitkeriä ihmisiä varsinkin kun haudotaan vuositolkulla ja sitten yllättäen kaadetaan kylmää vettä niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aito, välittää, ystävällinen, toiset huomioon ottava. Ei kerro pitkiä tarinoita vain omista asioistaan, vaan kommunikointi on vastavuoroisen kiinnostunutta. Älykäs ja kykenee keskustelemaan monipuolisesti eri aiheista ja omaa mielipiteitä. Ei ole itsekäs, vaan osaa joustaa ja on lämmin ihminen sekä mielellään samoja intressejä ja arvoja omaava.
"- Ei nipota asioista, kuten tiukoista aikatauluista"
Mitä tarkoitat? Pitääkö kanssasi juosta paikasta toiseen, vai puhutko siitä, että sinun kanssasi ehtii aina jutella vain pari minuuttia, koska olet kohta jo juoksemassa muualle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?
Haluan viettää ystävieni kanssa sekä kahdenkeskistä aikaa että muuta sosiaalista aikaa. Luottamuksellisista asioista ei voi puhua isommassa joukossa.
Onko tämä syy olla täys v-pää kaverin kaveria kohtaan? Ei voi olla noin kamalaa vaihtaa muutama sana, ei tyyppi siihen ole jäämässä.
Taidat olla aika aggressiivinen, jos et muuta keksi kuin ääripääesimerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti, mutta silti ärsyttää ihmiset joilta pitää anoa lupa pyytää seuraan joku kolmas, siis vaikka alkuperäinen kutsu olisi minulta. Me olemme aikuisia, ei kalenterissa ole aikaa jokaisen omaan yksityiseen vastaanottoon.
Minulla taas ei ole aikaa tutustua kaikkiin sinun sataan ystävään, joiden kanssa keskustelu jää pinnalliseksi, tai joudun vain kolmannen pyörän asemaan kuuntelemaan teidän kahdenkeskisiä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen jonka kanssa keskustelu on vastavuoroista ja joka on "mun puolella", kuten ystävän kuuluukin, tukee, eikä kyseenalaista mun päätöksiä tai elämänvalintoja, ellen nyt ole aivan pöhköjä tekemässä, kuten lahjoittamassa kaikkia rahojani nigerialaisprinssille.
Aika tärkeää on, että ihminen on kiinnostunut maailmasta, elämästä ja sen ilmiöistä noin ylipäätään ja osaa keskustella niistä. Avarakatseisuus on myös tärkeää.
Turhasta nipottamisesta en tykkää. Kaverin täytyy olla sopivan rento ja huumorintajuinen. Yhdessä tekeminen ei ole niin tärkeää, parhaalla ystävälläni on nivelrikko ja kaikki liikkuminen on kivuliasta. Soitellaan ja käyn hänen luonaan välillä.
Vierailija kirjoitti:
- Sopivan puhelias
- Ei pelkää kokeilla uusia asioita, lähtökohtaisesti suhtautuu asioihin positiivisesti
- Tykkää matkustella ja kertoo mielenkiintoisia kohtaamisia
- Tykkää kirjallisuudesta
- Fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa kävelemään, pyöräilemään, melomaan jne.
- Ei nirsoile ruoasta
- Ei nipota asioista, kuten tiukoista aikatauluista.
Olen erittäin onnekas, kun tällaisia ystäviä on
Kuulostaa kuivalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-hauska, ehdottomasti huumorintajuinen
-avoin, pystyy puhumaan ihan kaikesta
-empaattinen ja tunneälykäs
-kiltti, ei kiinnosta vähääkään mitkään leuhkijat
Osaa jutella eri asioista, kuuntelee ja kommentoi tarvittaessa.
Ei puhu minä minä minä minä minä- tyyliin. Tai jauha jatkuvasti miten raskasta on ukon siskonkummin kaiman Pertti-Tertun kanssa.
Ihanaa jos saa minut ja muut nauramaan ja minä hänet 😄.
Joustava mutta ei mene liikaa muiden mukana. Semmoinen "oooo kaikki on ihanaa pusipusi halihali" on pidemmän päälle aika raskasta.
Lähtee ex- tempore pikku reissuille.
Osaa ottaa rennosti mutta myös vakavoitua. Huumorintaju!
Tää lista ois kyllä niin pitkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nosta itseään joka tilanteessa esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan kaikkia erittäin tasa-arvoisesti.
"Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?"
Mulla oli kaveri, joka aina lupaa kysymättä oli sopinut muiden kanssa mukaan tulosta, esim. teatteri, konsertti, uimahalli jne. Kun ilmestyin sovittuun paikkaa, he kaksi odottivat jo siellä. Tämä "kolmas pyörä" (yleensä aina sama) ei osannut puhua kuin omasta aikuisesta tyttärestään. Me kaksi, jotka alunperin olimme sopineet näkevämme, jäimme soittamaan toista viulua. Me vain kuuntelimme tämän kolmannen juttuja emmekä koskaan päässeet puhumaan niistä omista asioistamme. Irtisanouduin koko kuviosta. He kulkevat nykyään kuin majakka ja perävaunu joka paikkaan, mutta sama puheenaihe jatkuu: toisen aikuinen tytär. Kiitos ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalit peruskäytöstavat riittää monesti.
Rehellisyys, avarakatseisuus, reiluus, oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus; niisttä on hyvät ystävät tehty.
Ominaisuuksia, joita moni onkin täällä jo maininnut:
- On samalla aaltopituudella: kummankaan ei tarvitse yrittää kannatella tilannetta sosiaalisesti tai toisaalta tuntea, että toinen on liian päällepäsmäri.
- On empaattinen ja huomaavainen: osaa katsoa asioita myös muulta kuin omalta kantiltaan.
- Luotettava ja lojaali: hänelle voi puhua myös omista heikkouksista ja vastoinkäymisistä ilman, että hän kertoo niistä eteenpäin tai käyttää niitä sinua vastaan.
- Kysyy, mitä sinulle kuuluu ja on aidosti kiinnostunut kuuntelemaan vastauksen.
- Hänen seurassaan voi olla rennosti oma itsensä.
- On keskustelutaitoinen: antaa toistenkin puhua eikä pälätä vain omia asioitaan. Voidaan jutella eriävistäkin mielipiteistä tai "vaikeista" asioista ilman, että toinen ottaa heti nokkiinsa.
- Viihtyy omana itsenään ja on lähtökohtaisesti positiivinen.
- Hyväksyy erilaisuutta, ei tuomitse toisten olemusta tai tekemisiä.
- Hänellä on jokin mielenkiinnon kohde tai aktiviteetti, joka yhdistää meitä vahvasti.
Muuten ihminen voi minun puolestani olla vaikka millainen, mutta näitä piirteitä arvostan. En tällä hetkellä omista tällaisia ystäviä, mutta puolisoltani onneksi löytyy nämä kaikki ominaisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?
No jaa, olen sopinut treffit vaikkapa kahvilaan ja sovittanut sen takia omia aikataulujani. Sitten siihen ilmestyykin tämän treffikumppanin kaveri ns. seurustelemaan ja siinä se aika sitten meneekin. Kahdenkeskisen luottamuksellisen keskustelun voikin sitten uohtaa. Ne ovat juurikin nämä ekstrovertit jotka haalimassa niitä muita seuraansa. Tapauskohtaista tietysti kaikki.
Ystävällinen, muita kannustava asenne. En pidä yhtään siitä tavasta, jossa "vittuilu on välittämistä", koko ajan sarkastinen tms.
Huumorintaju ja tietynlainen rentous, kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Osaa keskustella, ihan kaikkea ei tarvitse myöskään heittää vitsiksi. Osaa olla myös hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu muuten, miten mukavat ihmiset ovat monella tasolla mukavia ja meneviä muutoinkin. Ne on ne negatiiviset ruikuttajat jotka jäävät kotiin kyhnöttämään. Ihmiset joista tykkään, ovat avoimia myös muille ihmisille eivätkä heti nouse takajaloilleen, jos jossain on joku mun tuttu jota kaveri ei itse tunne. Tän takia en oikein introvertteja jaksa, koska nää menee niin hankaliksi jos seuraan tulee hetkeksi joku muu. En pidä siitä ajattelutavasta, että kaverin voi omia vain omaan käyttöön sovituksi ajaksi. Jotenkin niin itsekästä. Onko liikaa vaadittu olla ystävällinen kaverin kaverille?
🙄
Alue: Aihe vapaa
Kiitos paljon mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Mutta vastausta joudun miettimään pitkään. Arvelen, että rauhallinen puherytmi, vetoaa minuun. Myös mielenkiitoiset puheen aiheet. Enkä nykyään enää kestä yhtään huuhaa puhetta, vakavista terveys asioista. Huumori, aitous, lämmin kosketus ainakin vetoavat minuun. Pidän myös laajasta tietämyksestä. Mutta kilpaileminen tiedoista häivyttää alleen kaiken hyvän. Sydämen sivistys puree.