En vain kestä tätä nykyajan työelämää :(

Saan käteen melkein saman kuussa, mitä sain siellä, jossa olin viitenä päivänä viikossa. Rupea sinäkin järjestelemään työeläämäsi mukavammaksi. Se vie ehkä hetken aikaa, mutta on kannattavaa.

sä aloit tekemään? Montako tuntia teet niinä päivinä kun olet töissä?

Olen opettaja ja yleensä suhteellisen tyytyväinen työhöni, mutta tänään oli taas painajainen... Paha olo vieläkin, vaikka kello jo puoli kaksitoista illalla. En vaan keksi aseita, joilla saisin sen yhden luokan hiljaiseksi. Ne on periaatteessa kilttejä ja mukavia, mutta pulisevat tauotta. Luokassa on 10-12 oppilasta, jotka seurustelevat koko tunnin puhuen mun päälle. Komennan hiljaiseksi -> pahoittelevat ja tukkivat suunsa 20 sekunniksi, kunnes sama taas jatkuu. Ei jaksa enää. Äänikin kipeä siitä jatkuvasta kailotuksesta. Olis kyse edes murkuista, mutta täysi-ikäisistä ihmisistä.:(

Itse olen jäänyt kotiäidiksi, tai pitäisikö sanoa kotirouvaksi juuri siitä syystä, että työelämä veisi liikaa mehuja, kun perhettäkin pitäisi pyörittää.

joilla on pikkupaikkakunnilla tai kaukana pk-seudusta työpaikat.



Yleensä tulee ongelmaksi se, että jotta olisi varaa ottaa rennommin, niin pitäisi olla halvempi asunto, mutta jotta saisi halvemman asunnon, pitäisi uhrata työmatkoihin tuntikausia päivittäin, eikä kokonaisuudessaan töihin kuluva aika pienenisi mihinkään.

Olen opettaja ja yleensä suhteellisen tyytyväinen työhöni, mutta tänään oli taas painajainen... Paha olo vieläkin, vaikka kello jo puoli kaksitoista illalla. En vaan keksi aseita, joilla saisin sen yhden luokan hiljaiseksi. Ne on periaatteessa kilttejä ja mukavia, mutta pulisevat tauotta. Luokassa on 10-12 oppilasta, jotka seurustelevat koko tunnin puhuen mun päälle. Komennan hiljaiseksi -> pahoittelevat ja tukkivat suunsa 20 sekunniksi, kunnes sama taas jatkuu. Ei jaksa enää. Äänikin kipeä siitä jatkuvasta kailotuksesta. Olis kyse edes murkuista, mutta täysi-ikäisistä ihmisistä.:(

yritän kasvattaa omastani lapsestani kilttiä, niin ettei ole opelle rasitteeksi ://.

Niillä on varmaan varaa downshiftata joilla on pikkupaikkakunnilla tai kaukana pk-seudusta työpaikat. Yleensä tulee ongelmaksi se, että jotta olisi varaa ottaa rennommin, niin pitäisi olla halvempi asunto, mutta jotta saisi halvemman asunnon, pitäisi uhrata työmatkoihin tuntikausia päivittäin, eikä kokonaisuudessaan töihin kuluva aika pienenisi mihinkään.

olen downshiftannut, mutta asun tosiaan halvalla paikkakunnalla. pk-seudulla tämä sama ei varmasti olisi onnistunut.

Mies tekee puolessa vuodessa vuoden työt... Ja rahat laitetaan jemmaan. Ylimääräistäkin jäisi, mutta heti jos sitä ilmaantuu, tulee käytettyä se johonkin. Pieneen matkaan useimmiten.

Voi kun mäkin haluaisin downshiftata. Haluaisin hevosenhoitajaksi. Mutta sen sijaan painan niska limassa it-firman markkinointipäällikkönä. Progressiivinen verotus pitää huolen, että tienaan about saman verran kouraan kuin assarina. Ihan älytöntä. -tässä asiassa muuten kannatan kokoomusta, on se perseestä, että 5500euroa ja 3000euroa tienaava ihminen saa saman summan kouraan, ehkä pari-kolme sataa heittää! - Mutta minkäs teet. Helsingissä asuminen törkykallista, asuntolaina megaluokaa (minne me muutettais, kaksioonko??), bensaan uppoaa ihan järjettömiä summia. Mut yritän olla ajattelematta. Illalla haalin eskaripojan kainaloon, rutistan ja kerron kuinka ainutlaatuinen ja ihana hän on. Ja pyydän anteeksi kun taas meni hermot -pinna on duunipäivän jälkeen aina kireällä. Ei voi mitään. Mutta emmä osais vaan olla. En kehtais elää yhteiskunnan rahoilla -eihän ne olisi mun ansaitsemia vaan toisilta ihmisiltä varastamia kun kerran en edes yrittäisi tehdä mitään vaan "makaisin kotona muiden verovaroilla". Mä vastustan sitä. Jos ei kerta haluakaan töihin, ei pitäis mitään korvauksiakaan saada. Nehän tulee verovaroista. Niistä varoista, joihin ne MUN euroni menevät.

Sinusta hevostenhoitaja ei tee töitä? Haluat hevostenhoitajaksi, mutta toisaalta et osaisi vain olla? Mitä ihmettä luulet niiden hevostenhoitajien tekevän 8 tuntia päivässä? Onkohan tuo nyt se kuuluisa asenneongelma?

mutta se työ on vanhanaikaista, inhimillistä. Siitä eivät vielä koneet ja kvartaalitalous ole ottanut valtaa. Siellä on vielä jäljellä pala mennyttä maailmaa.

-ohis

itse en ikina paase toista ennen 18.00. eli aikaisintaan olen 18.10 junassa tai sitten 18.40 junassa ja kotona olen 19 tai 19.30.

mies jäi pitkän työuran jälkeen työttömäksi (peruskoulu pohjalla) yt-neuvottelujen seurauksena ja minä opiskelija hoitovapalla. Lapsia viisi ja uusi ok-talo ja pari autoa, suuri kaupunki mutta ei hki. Pakko sanoa, että ei ole taloudellisesti tiukkaa, siis laskujen maksua ja lainan lyhennystä tarkoitan. Lainamme pienempi kuin vuokralla pikkukaksiossa. Olemme vain lopettaneet turhan kuluttamisen, siis edullisesti pärjää joka paikassa!! Vietämme nyt lasten kanssa aikaa, pelailemme, ulkoilemme, teemme yhdessä uusia "huippuruokia" :) TÄMÄ on oikeasti elämää, en vain kehtaa sitä ääneen muille sanoa....säästöönkin jää rahaa joka kk, että ihan hävettää :)

Muuten en ymmärrä miten voi jäädä säästöönkin niin paljon.

te kaikki sitten teette niitä töitä niin helvetisti? Uskokaa tai älkää, toimeen tulee vähemmälläkin rahalla, pienemmällä asunnolla, halvemmalla autolla jne. Ja jos lapsia ajattelette, niin lapsetkin on varmaan onnellisempia energisistä hyväntuulisista vanhemmista, kuin siitä että on rahaa.

Miehen työmatka on lyhyempi, joten kompensoi vähän. Mä koen että herätys klo 06, kiireellä lapsi hoitoon automatkan päähän, töihin 08, kotia kohti klo 16, kotona 17 on yhtä oravanpyörää. Aikaa jää 2 h ennen kuin lapsi menee iltapesulle ja nukkumaan. Yhteinen aika toki lisääntyy hieman lapsen kasvaessa, mutta vielä hän ei jaksa tätä rumbaa, jos ei ole klo 20 unten mailla. Eikä meillä edes ole rahaa, tämä on ihan vaan duunia mitä paiskitaan eikä todellakaan mikään hieno ura, pah.

te kaikki sitten teette niitä töitä niin helvetisti? Uskokaa tai älkää, toimeen tulee vähemmälläkin rahalla, pienemmällä asunnolla, halvemmalla autolla jne. Ja jos lapsia ajattelette, niin lapsetkin on varmaan onnellisempia energisistä hyväntuulisista vanhemmista, kuin siitä että on rahaa.

tosiasia on ettei mitään eropakettia ja jumalattoman pieni miehen palkkakin oli. Siis aivan tosi! Mutta perusjuttu on se, että talolainan lyhennys on pieni, sähkö- ja vesilaskut tod. pienet, autoja käytetään mahd. vähän, kuntoilu hoituu hiihdolla/lenkkeilyllä/kaupungin kuntosalilla (urheilemme paljon, ei tupakointia). Mistään emme kuitenkaan tunne tinkivämme väkipakolla vaan meillä on "vapaaehtoinen" tunne siitä, että ei oikeastaan TARVITSE kuluttaa. Niinpä säästöön jää väkisinkin joka kuukaudessa, joten auton isompikaan remppa ei taloutta kaada. Mutta tosiaan, tätä en missään nimessä ole kehdannut elvistellä edes lähipiirille. Tilanne on perheen kannalta onnellinen, mutta pidettäköön tilanne vain omana titonamme, ettei tule turhia kateuksia.

Miehen työmatka on lyhyempi, joten kompensoi vähän. Mä koen että herätys klo 06, kiireellä lapsi hoitoon automatkan päähän, töihin 08, kotia kohti klo 16, kotona 17 on yhtä oravanpyörää. Aikaa jää 2 h ennen kuin lapsi menee iltapesulle ja nukkumaan. Yhteinen aika toki lisääntyy hieman lapsen kasvaessa, mutta vielä hän ei jaksa tätä rumbaa, jos ei ole klo 20 unten mailla. Eikä meillä edes ole rahaa, tämä on ihan vaan duunia mitä paiskitaan eikä todellakaan mikään hieno ura, pah.

te kaikki sitten teette niitä töitä niin helvetisti? Uskokaa tai älkää, toimeen tulee vähemmälläkin rahalla, pienemmällä asunnolla, halvemmalla autolla jne. Ja jos lapsia ajattelette, niin lapsetkin on varmaan onnellisempia energisistä hyväntuulisista vanhemmista, kuin siitä että on rahaa.

eli miksi siis teet noin pitkää päivää, ja olet vain kaksi tuntia päivässä lapsen kanssa? Hanki osa-aikatyö tai jää osittaiselle hoitovapaalle, niin saat helpotusta elämääsi.

Voi kun mäkin haluaisin downshiftata. Haluaisin hevosenhoitajaksi. Mutta sen sijaan painan niska limassa it-firman markkinointipäällikkönä. Progressiivinen verotus pitää huolen, että tienaan about saman verran kouraan kuin assarina. Ihan älytöntä. -tässä asiassa muuten kannatan kokoomusta, on se perseestä, että 5500euroa ja 3000euroa tienaava ihminen saa saman summan kouraan, ehkä pari-kolme sataa heittää! -

Mutta minkäs teet. Helsingissä asuminen törkykallista, asuntolaina megaluokaa (minne me muutettais, kaksioonko??), bensaan uppoaa ihan järjettömiä summia.

Mut yritän olla ajattelematta. Illalla haalin eskaripojan kainaloon, rutistan ja kerron kuinka ainutlaatuinen ja ihana hän on. Ja pyydän anteeksi kun taas meni hermot -pinna on duunipäivän jälkeen aina kireällä. Ei voi mitään.

Mutta emmä osais vaan olla. En kehtais elää yhteiskunnan rahoilla -eihän ne olisi mun ansaitsemia vaan toisilta ihmisiltä varastamia kun kerran en edes yrittäisi tehdä mitään vaan "makaisin kotona muiden verovaroilla". Mä vastustan sitä.

Jos ei kerta haluakaan töihin, ei pitäis mitään korvauksiakaan saada. Nehän tulee verovaroista. Niistä varoista, joihin ne MUN euroni menevät.

Hevosenhoitajan päivä on usein kaksiosainen. Aamutalli on noin klo 7-11 ja iltatalli klo 18-21. Todellako haluaisit tällaista työtä tehdä? Työstä maksetaan noin 1670 euroa/kk. Päivällä tehdään poikkeuksellisempia hoitoja, mm. käytetään eläinlääkärissä. Tallit ovat vetoisia ja talvella palelee.

Melko ruusuiset kuvitelmat on sinulla hevosen hoitamisesta. Se on kuule raskasta hommaa päivästä toiseen.

Olen parjattu loinen, joka elää miehensä rahoilla. Olen elänyt jo 6 vuotta (eli aika, joka on kulunut kuopuksen hoitovapaan päättymisestä). Meillä tämä toimii: minä hoidan kaiken, mikä liittyy kotiin, lapsiin ja meidän perheeseen. Mies tekee paljon töitä ja tienaa. Lapset näkevät isänsä vaihtelevasti 3-0 tuntia arkisin mutta viikonloppuna isä on kokonaan heidän (lukuuottamatta paria kuntoilutuntia). Meidän viikonloput ovat leppoisia (ei ruoanlaittoa kummempia kotihommia) ja mukavaa yhdessä touhuilua.



Mies on sitoutunut tähän järjestelyyn ja minä. Jos niin ikävästi sattuisi, että mies haluaa erota tai kuolee, niin jotain töitä saan (kouluja on kuitenkin tullut käytyä). Ei tässä maassa työt lopu. Miksi pitäisi käydä töissä sen vuoksi, että varmistaisi työn saannin joskus ehkä tulevaisuudessa? Miksi menettää kaikki nämä ihanat vuodet lasten kanssa ja rauhallisen elämänrytmin sen pelon vuoksi, että mies ehkä joskus jättää ja sitten olen puilla paijailla (ja puolet omaisuudestahan on minun)?



Nyt kun mies vielä nukkuu tyytyväisenä ja lapsetkin ovat unten mailla, niin minä hiljaa täällä hyrisen onnen tunteesta :) Ei stressiä, ei levottomuutta, ei uupumusta eikä kaunaa...

päiväkotiin? Meillä ainakin minä menen aikaisin töihin (liukuva työaika) ja mies vie lapset tarhaan 9-10 välillä. Minä sitten haen neljältä. Yhteistä aikaa lasten kanssa meille jää arkisin, kun lapset menee 9:ltä nukkumaan.

te kaikki sitten teette niitä töitä niin helvetisti? Uskokaa tai älkää, toimeen tulee vähemmälläkin rahalla, pienemmällä asunnolla, halvemmalla autolla jne. Ja jos lapsia ajattelette, niin lapsetkin on varmaan onnellisempia energisistä hyväntuulisista vanhemmista, kuin siitä että on rahaa.

Joka kerta töissä nousee hirveä melu jo vuosilomistani. En ole työnarkomaani tai yritä tehdä itsestäni korvaamatonta, mutta muutaman päivän vuosiloman käytöistäkin on hankala sopia. Enkä siis edes halua saada niitä joulu- tai hiihtolomien yhteyteen. Lapset ovat isoja, mutta muuten vain haluaisin lisäö vapaa-aikaa.

Elämiseen riittäisi puolet nykyisestä palkasta, mutta oma työnantaja ei myönnä palkatonta vapaata. Alaltani en saa osa-aikatyötä ja työn sisältö on kuitenkin ok. En menisi kaupan kasssalle tai siivoamaan todella vastenmieliseen työhön vain siksi, että vapaa-aikaa jää enemmän.

Ja usein kieltäytyykin, minultakin evätty kaksi kertaa. Jos on erikoisasiantuntija joka ei ole korvattavissa, eli sijaisen löytyminen vaikeaa niin perusteet on olemassa. Olen itse hallintopäällikkö ja tunnen kyllä lain! Ja se nimenomainn laki on estänyt omat osittaiset hoitovapaani. Asia ratesi helposti kun MIES otti osittaista.