Tässä narkomaanin tarina, onko hän mielestänne itse syyllinen huumeongelmaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monista tämän ketjun kirjoituksista paistaa kaksi asiaa.

Ensinnäkin se, kuinka ymmärtämättömiä monet ovat sen suhteen, millainen sairaus päihdeongelma on ja millaista apua siihen on saatavissa. Eikä siinä mitään, ei kaikkien tarvitse olla perehtyneitä joka asiaan, mutta jos aikoo esittää asiasta mielipiteitä, jonkinlainen perehtyneisyys kyllä täytyisi olla. Muuten ne mielipiteet ovat vain järjetöntä ja mölinää, jossa ideana on keskustelun sijasta vain yrittää keksiä mahdollisimman raflaavia kommentteja.

Toisena se, että kuinka surullista oman elämän täytyy olla, että se ryhmä jota kohtaa kokee ylemmyydentunnetta, on rapanistit? Jos paremmuutta kokee vertaamalla itseään katuojassa makaavaan, ei ole itsekään kovin korkealla.

Tai sitten voisit katsoa peiliin itse ja miettiä miten vinossa oma ajatusmaailmasi on aiheen suhteen? Jos et kykene ja mielestäsi vika on erimieltä olevissa jotka "ei tiedä mitään" niin tuo on vaan merkki omista ajatusvinoutumistasi. 

Suomalaisen päihdekuntoutuksen ongelma on just paapominen, eli käytännössä kuntoutetaan väärinkäyttäjä takaisin kuntoon jotta se voi käyttää entistä enemmän sen sijaan että mietittäisiin miten sen saa lopettamaan käyttämisensä. Etsitään vaikka loputtomiin syytä sattumasta, lapsuudesta, muusta yhteiskunnasta ja ties mistä ettei vaan tarvitsisi osoitella sitä käyttäjää itseään syypäänä sille käyttämiselleen.

Miten sen käyttäjän sitten saisi lopettamaan käyttönsä en tiedä, mutta ainakaan se ei auta että syytetään muita siitä että luovat "kovan" maailman näille käyttäjille ja syytetään muita siitä että käyttäjät käyttää. 

Onko sulla jotain dataa sen puolesta, että ongelma on nimenomaan "paapominen", vai onko kyseessä niin sanoakseni moraalinen arvostelma?

Jos onnistumisprosentti on jotain alle 5% jotka onnistuu lopettamaan niin aika kehnot on tulokset vaivannäköön nähden. 

Haimasyövällä on 5 vuoden selviämisaste muistaakseni 5%. Tarkoittaako tuo sitä, että valitsemme käyttää vääriä keinoja sen hoitamiseen? Onko sulla ylipäätään mitään lähdettä sille, että onnistumisprosentti päihdekuntoutuksessa on alle 5%?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monista tämän ketjun kirjoituksista paistaa kaksi asiaa.

Ensinnäkin se, kuinka ymmärtämättömiä monet ovat sen suhteen, millainen sairaus päihdeongelma on ja millaista apua siihen on saatavissa. Eikä siinä mitään, ei kaikkien tarvitse olla perehtyneitä joka asiaan, mutta jos aikoo esittää asiasta mielipiteitä, jonkinlainen perehtyneisyys kyllä täytyisi olla. Muuten ne mielipiteet ovat vain järjetöntä ja mölinää, jossa ideana on keskustelun sijasta vain yrittää keksiä mahdollisimman raflaavia kommentteja.

Toisena se, että kuinka surullista oman elämän täytyy olla, että se ryhmä jota kohtaa kokee ylemmyydentunnetta, on rapanistit? Jos paremmuutta kokee vertaamalla itseään katuojassa makaavaan, ei ole itsekään kovin korkealla.

Tai sitten voisit katsoa peiliin itse ja miettiä miten vinossa oma ajatusmaailmasi on aiheen suhteen? Jos et kykene ja mielestäsi vika on erimieltä olevissa jotka "ei tiedä mitään" niin tuo on vaan merkki omista ajatusvinoutumistasi. 

Suomalaisen päihdekuntoutuksen ongelma on just paapominen, eli käytännössä kuntoutetaan väärinkäyttäjä takaisin kuntoon jotta se voi käyttää entistä enemmän sen sijaan että mietittäisiin miten sen saa lopettamaan käyttämisensä. Etsitään vaikka loputtomiin syytä sattumasta, lapsuudesta, muusta yhteiskunnasta ja ties mistä ettei vaan tarvitsisi osoitella sitä käyttäjää itseään syypäänä sille käyttämiselleen.

Miten sen käyttäjän sitten saisi lopettamaan käyttönsä en tiedä, mutta ainakaan se ei auta että syytetään muita siitä että luovat "kovan" maailman näille käyttäjille ja syytetään muita siitä että käyttäjät käyttää. 

Tämä narratiivi paapomisesta on jokseenkin huvittavaa, jos tietää millaista päihdekuntoutus oikeasti on.

Oikeastihan akuuttikatkolle pääsee suht helposti, mutta sen jälkeen hoitopolku katkeaa. Päihdekuntoutuspaikkaa joutuu odottelemaan keskimäärin 2-3 kk. Tämä on melkoisen pitkä aika henkilölle, joka ei ole katkoa aiemmin ollut vuosiin selvinpäin, joka on pahasti mielenterveysonhelmainen ja pahimmillaan asunnoton, sekä ainoat verkostot ovat toiset päihdeongelmaiset. Jos tapahtuu sellainen ihme, että henkilö pysyy tuon jonotusajan selvinpäin, alkaa päihdekuntoutus, jonka jälkeen pääsee jonottamaan taas useaksi kuukaudeksi mt-palveluihin.

Suomen päihdehoidon suurin ongelma on se, että päihde- ja mielenterveysongelmaa ei hoideta rinnakkain, vaikka ne ovat aina kietoutuneet toisiinsa. Odotetaan, että ihminen joka on pennut päihteisiin mt-ongelmaansa, raitistuu ensin ennen kuin saa apua mt-ongelmiinsa. 

Tuo jälkimmäinen on ihan tunnettu tosiasia, jota lääkärit, päihdeasiantuntijat, päihdetyöntekijät sekä päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä ovat pitkään kritisoineet, mutta toki silti jotkut edelleen hokevat paapomisesta ja haluavat etsiä rakenteiden sijasta yksilöitä syyllistettäväksi monitahoiseen ongelmaan.

Eli argumenttisi ei ole että käyttäjä pitäisi saada motivoitua lopettamaan, vaan että pitäisi paapoa vielä enemmän?

Johan tuossa artikkelissakin oli esimerkkejä miten kaverilla oli kaikenmaailman tukiasuntoa ja asuntolaa, mutta aineiden käyttö vaan jatkui koska sitä ei koitettu saada loppumaan. Lopulta tuli häätö asuntolastakin kun ainepäissään paiskottiin tavarat ulos ikkunasta. Mitä muutakaan tuo on kuin sitä paapomista joka vaan hoitaa terveyttä muttei varsinaista ongelmaa joka on päihteidenkäyttö ja sen lopettamista. Enemmänkin tuo on sitä, että tää hoitava koneisto yrittää keksiä jotain tekemistä muttei tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä, ja byrokratialle ominaisesti keksii lisäpuuhaa itselleen jota oikeutetaan kaikenmaailman hyvillä tarkoituksilla siitä piittaamatta tekeekö nuo jotain hyödyllistä vai ei. Tuo nyt on suomen julkisen sektorin tapa toimia muutenkin joka puolella. Hallinto vaan paisuu samalla kun tuotettu hyöty vähenee ja jopa katoaa kokonaan kun rahat menee sen hallinnon ja koneen pyörittämiseen. 

Toki näin jos omat aivot taipuvat sellaiseen ajatuskuperkeikkaan, että toimimaton hoitopolku on paapomista.

Ne piikittää mm. Hesburger donanaldsin vessoissa .  Mutta myös iskevät tyrmäytippaa niihin joita  ryöstävät . Joku voi olla huumattu tahallaan ja viety rahat .  ETTE TE VOI TUOMITA NOIN VAAN TUTKIMATTA MITEN ON .  JOKU KONTULAN NARKOMAANI VOI laivalla piikittää toisia tai lähiössä.  

Miten se liittyy mihinkään, kenen syy on!?

Ei se vaikuta siihen palkonko noiden ihmisten elättämiseen ja sairaanhoitoon menee rahaa eikä se vaikuta myöskään siihen, paljonko sivulliset tuosta touhusta kärsii. Molemmat asiat on kuitenkin yhteiskunnan huolehdittava.

Eiköhän se ole syy, miksi heitä autetaan ja ongelmaa yritetään kitkeä. Ei kukaan ole väittänytkään heitä autettavan siksi, ettei heillä muka itsellään olisi mitään vastuuta. Tietenkin on, mutta asioihin on monenlaisia ajureita ja nuoriso on yleisesti hieman tyhmää ja johdateltavissa olevaa porukkaa. Nuori heikolla hetkellä ryhmäpaineen edessä "kokeilee" ja riippuvuus tuleekin yllätyksenä nopeasti ja paljon voimakkaampana kuin on osannut kuvitella. Silloin se on jo myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monista tämän ketjun kirjoituksista paistaa kaksi asiaa.

Ensinnäkin se, kuinka ymmärtämättömiä monet ovat sen suhteen, millainen sairaus päihdeongelma on ja millaista apua siihen on saatavissa. Eikä siinä mitään, ei kaikkien tarvitse olla perehtyneitä joka asiaan, mutta jos aikoo esittää asiasta mielipiteitä, jonkinlainen perehtyneisyys kyllä täytyisi olla. Muuten ne mielipiteet ovat vain järjetöntä ja mölinää, jossa ideana on keskustelun sijasta vain yrittää keksiä mahdollisimman raflaavia kommentteja.

Toisena se, että kuinka surullista oman elämän täytyy olla, että se ryhmä jota kohtaa kokee ylemmyydentunnetta, on rapanistit? Jos paremmuutta kokee vertaamalla itseään katuojassa makaavaan, ei ole itsekään kovin korkealla.

Tai sitten voisit katsoa peiliin itse ja miettiä miten vinossa oma ajatusmaailmasi on aiheen suhteen? Jos et kykene ja mielestäsi vika on erimieltä olevissa jotka "ei tiedä mitään" niin tuo on vaan merkki omista ajatusvinoutumistasi. 

Suomalaisen päihdekuntoutuksen ongelma on just paapominen, eli käytännössä kuntoutetaan väärinkäyttäjä takaisin kuntoon jotta se voi käyttää entistä enemmän sen sijaan että mietittäisiin miten sen saa lopettamaan käyttämisensä. Etsitään vaikka loputtomiin syytä sattumasta, lapsuudesta, muusta yhteiskunnasta ja ties mistä ettei vaan tarvitsisi osoitella sitä käyttäjää itseään syypäänä sille käyttämiselleen.

Miten sen käyttäjän sitten saisi lopettamaan käyttönsä en tiedä, mutta ainakaan se ei auta että syytetään muita siitä että luovat "kovan" maailman näille käyttäjille ja syytetään muita siitä että käyttäjät käyttää. 

Onko sulla jotain dataa sen puolesta, että ongelma on nimenomaan "paapominen", vai onko kyseessä niin sanoakseni moraalinen arvostelma?

Jos onnistumisprosentti on jotain alle 5% jotka onnistuu lopettamaan niin aika kehnot on tulokset vaivannäköön nähden. 

Haimasyövällä on 5 vuoden selviämisaste muistaakseni 5%. Tarkoittaako tuo sitä, että valitsemme käyttää vääriä keinoja sen hoitamiseen? Onko sulla ylipäätään mitään lähdettä sille, että onnistumisprosentti päihdekuntoutuksessa on alle 5%?

Jep, hyvä analogia.

Tuo 5 % on nettipalstoilla kiertävä luku, jolle ei ole valideja lähteitä. Päihdeongelmasta "parantumista" on vaikea tilastoida, koska yleensähän riippuvuudesta ei parane,  vaan onnistuu elämään ilman riippuvuuden oiretta, eli päihteiden käyttöä. Lisäksi kuivilla olevatkin saattavat hetkellisesti sortua käyttöön, mutta pääsevät sieltä jaloilleen, jos raittiutta on ollut sen verran riittävästi takana, että elämä on korjaantunut paremmille urille.

Tämän takia tilastonti on vaikeaa, koska miten parantuminen edes lasketaan ja toisekseen, ongelmaisen kohdalla vasta hänen kuoltuaan voidaan todeta, että kuinka raittiina hän kuntouksen jälkeisen elämänsä lopulta onnistui elämään.

Jakomäen oma piritori metsässä niin puolalainen nainen kertoi olut tölkki kädessä että he aloitti huumeet jo lapsena siksi he varastaa kaupoista ja asunnoista että saa huumerahaa. Istu juttelemaan ja keskustele . Tarjoa olut tölkki. 

Ja jos joku jättää sun pöytään ravintolassa tai asunnossa foliota ja lusikan joskus ruiskun se käyttää niitä itseensä ja SINUUN.  

Kuule outo jauho pöydällä on usein huumejauhoa .  Näkee ravintoloissa . 

Niin mutku yhyy, vanhemmat eros.

On.

Jokainen on itsestään vastuussa.

Tuttava asui hetken Punavuoressa niin narkomaanit murtautui aina liikehuoneistojen kassoille takakautta. Takapihan ikkunoista.  

Lääkärit käyttää työnpuolesta ja hoitajat . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Kotiolot voivat olla vaikka mitä, mutta kukaan ei pakota ottamaan huumeita. Valinta mitä elämässä tekee on täysin vapaaehtoinen. Voi valita myös toisin. Joka päivä.

Kyllä monet ihmiset on pakotettu käyttämään huumeita, sitä tapahtuu jatkuvasti.

Käsittääkseni tässä tapauksessa ei kukaan pakottanut.

Voi olla kuitenkin painostettu. Jotkut naiset joutuvat käyttämään huumeita väkivaltaisen miehen painostamana.

Voi herranjesta taas tätä jossittelun määrää! Voihan sitä käydä näinkin mutta onko se todennäköistä? Kas kun ei ufot tai katoliset pyhimykset taivaasta ole laskeutuneet pakottamaan! Miksi teille naisille on syyn näkeminen jossain mielikuvitusmiehessä niin helppoa? Onko mahdotonta edes kuvitella itseään vastuullisena aikuisena? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, jotka ovat käyneet läpi huumehelvetin, ymmärtävät ettei ole ihan yksinkertainen "oma syy" juttu.

Kyllä se suurimmalla osalla Suomessa on. Lopetetaan narkkien sääliminen ja tekosyiden etsiminen. Harva käyttäjä Suomessa on esim. ihmiskaupan uhri, jotka on sidottu sänkyyn ja heihin on piikitetty aineita, jotta pysyvät sekaisin ja eivät pääse karkuun. Ei, suurin osa näistä käyttäjistä on nimenomaan itse tehnyt sen valinnan, että alkavat käyttää. Heitä voi tulla niin huono- kuin hyväosaisista taustoista, mutta aina ovat itse päättäneet alkaa käyttää huumeita. Omaisivat edes sen verran selkärankaa, että kantaisivat vastuunsa ja nimenomaan myöntäisivät, että se on täysin oma syy, eivätkä koko ajan syyttäisi muita tai yhteiskuntaa. Sinä olet tehnyt sen valinnan, ei kukaan muu. Ei se ole sen monimutkaisempaa. Narkit vaan haluavat itselleen kehittää juuri tuollaisia "ei se ole niin yksinkertaista" tekosyitä, kun se nimenomaan on. On lukuisia ihmisiä (mm. minä itse) jotka ovat käyneet läpi helvetin ja eivät silti ole katsoneet parhaimmaiksi vaihtoehdoksi alkaa rännittää ja paskoa paitsi omaa, myös muiden elämää. 

Kyllä minäkin näitä säälin vielä joskus 10 vuotta sitten. Mutta enää en jaksa. Narkit ovat itsekkäitä ihmisiä, jotka pilaavat kaiken ympärillään. Olen asunut Ruusulankadulla tuon Sininauhasäätiön asuntolan vieressä, ja en ymmärrä, miksi tuollaista loukkoa täytyy pitää normaalin asuinympäristön keskellä. Varsinkin, kun siellä asuvilta ei edellytetä päihteettömyyttä - eli jälleen kerran näytetään että hei, sä olet tehnyt paskan valinnan, mutta ei se mitään, me muut autetaan sinua samalla kun et itse viitsi tehdä parantumisesi eteen mitään. Ja tuollaiset asuntolat haittaavat ihan suunnattomasti muuta asuinympäristöä. Siellä syttyi tulipaloja, oli turvattomuutta ja väkivaltaa, heitettiin tavaroita kaduille, ihmisiä makasi puolialasti omissa ulosteissaan keskellä katua, piikkejä on ihan joka vtun paikassa. Narkit seisoivat kadulla päivystämässä, milloin jonkun taloyhtiön ulko-ovi avataan, ja kun niin tapahtui, niin raivoilla lähtivät juoksemaan kohti että pääsevät sisälle, ennen kuin ovi sulkeutuu ja pääsevät varastamaan. Semmoinen 40kg luurankomainen nisti saa supervoimat, kun se tajuaa että nyt on mahdollisuus saada rahaa, jolla voi ostaa kamaa. Tämä on se todellisuus, kun asut narkkien kanssa, ja se ei ole kenenkään muun kuin niitä aineita vetävien syy. 

Sitten on näitä ihmisiä, jotka onneksi ottavat itsestään niskasta kiinni ja vetävät itsensä kuiville. Tuotakaan eivät vain suurin osa narkeista halua tehdä, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Nauratti tosin tuo miehen sanoma "Ei huumemaailmalla ole enää mitään annettavaa mulle" - mitä annettavaa sillä nyt yleensäkään on ihmiselle? 

Yksi iso ongelma on se, että sillä huumemaailmalla on alkuunsa hyvinkin paljon annettavaa.

Valtaosa huumeista on kehitetty lääkekäyttöön, joten vaikka ne nykyään luokitellaankin huumeiksi, ei se poista sitä, että ne auttavat myös monelaisiin oireisiin. Monilla huumeiden käyttö lähtee juurikin itselääkinnästä ja luisuu siitä addiktioksi, koska pelkkä oireen hoitaminen harvoin riittää minkään ongelman ratkaisuksi.

Toisena tulee se, että huumemaailmassa tapaat ihmisiä, jotka ovat mieleltään yhtä sekaisin kuin olet itsekin. Yhtäkkiä joku ymmärtää sinua ja kokemuksiasi, koska on itse kokenut samanlaisia asioita. Pääset hetkeksi eroon siitä joukkoonkuulumattomuuden ja huonommuuden tunteesta ja saatat jopa ensimmäistä kertaa kokea hyväkytyksi.

Kolmantena se, että jos olet laitoslapsi/nuori, joka on huostaanotettu väkivaltaisesta päihdekodista, väkivaltainen päohdemaailma on sinulle silloin se "koti". Kylmässä ja strukturoidussa laitoksessa kaatuu seinät päälle, koska olet tottunut elämään kaaoksessa. Kun mieli on mennyt tarpeeksi varhaisessa vaiheessa sekaisin, laitoksen kliininen näennäisturvallisuus tuntuu pelottavammalta kuin päihteet ja väkivalta, jotka ovat olleet hyvällä lykyllä läpi elämäsi sinulle tavallista arkea.

Sitä kävelee ansaan ja havahtuu vasta myöhemmin siihen, että ansa on lauennut ja olet satimessa. Kyllä sieltä on mahdollista päästä pois, mutta vaikeaa jos ei ole ketään, joka ulkopuolelta auttaa raottamalla edes vähän sitä vankilan ovea.

"Yhtäkkiä joku ymmärtää sinua ja kokemuksiasi", joo voihan se toinen käyttäjä ymmärtää, mutta ei narkit pysty kovin syvällisiä ja toisia tukevia keskusteluja käymään. Silloin sen samoja kokemuksia kokeneen löytäminen on ihan yhtä tyhjän kanssa, kun ei niistä kokemuksista voi keskustella toisen kanssa, ja molemmat on niin sekaisin ettei siitä tuen antamisesta tule mitään. Jos olet ikinä joutunut kuuntelemaan kahden nistin keskusteluja,  niin tiedät, että se on täysin sekavaa, vainoharhaista paskanjauhantaa. Aivot on jo niin sekaisin mömmöistä, että pelkkä puheen tuottaminenkin on vaikeaa. Kannattaa myös miettiä noissa piireissä, mistä oikein avautuu toiselle, koska ne ihmiset etsivät vain keinoja satuttaa ja käyttää toista hyödyksi oman etunsa takia. 

Vierailija kirjoitti:

Miten se liittyy mihinkään, kenen syy on!?

Ei se vaikuta siihen palkonko noiden ihmisten elättämiseen ja sairaanhoitoon menee rahaa eikä se vaikuta myöskään siihen, paljonko sivulliset tuosta touhusta kärsii. Molemmat asiat on kuitenkin yhteiskunnan huolehdittava.

Eiköhän se ole syy, miksi heitä autetaan ja ongelmaa yritetään kitkeä. Ei kukaan ole väittänytkään heitä autettavan siksi, ettei heillä muka itsellään olisi mitään vastuuta. Tietenkin on, mutta asioihin on monenlaisia ajureita ja nuoriso on yleisesti hieman tyhmää ja johdateltavissa olevaa porukkaa. Nuori heikolla hetkellä ryhmäpaineen edessä "kokeilee" ja riippuvuus tuleekin yllätyksenä nopeasti ja paljon voimakkaampana kuin on osannut kuvitella. Silloin se on jo myöhäistä.

Nythän huumeet on laittomia ja niitä ei pitäisi olla tarjolla. Siitä vastaa tulli ja poliisi. Ne on tehty laittomiksi ja niitä ei saisi saada mistään. 

Ja ihmiset saa huumeita ja heistä tulee riippuvaisia. Työt tehdään huonosti ja näitä uhreja kohdellaan huonosti. Käytännössä nollatoleranssissa saa sakot tai joutuu vankilaankin käytöstä. 

Huonosti hoidetusta työstä rangaistaan niitä joita piti suojella huumeista. Kun epäonnistuttiin, niin rangaistaan vääriä henkilöitä.

Syypäähän on laki lopulta, jos siinä ei onnistuta. Lakihan toimii huonosti tällä hetkellä. Kun dekriminalisoidaan tai laillistetaan, niin sitten mielestäni syy alkaa olla jo käyttäjän itsensä syy. 

Outo keskustelu. Miksi monet luulevat, että mikäli päihdeongelmaista ei syyllistä ongelmastaan se tarkoittaa täyttä yksilönvastuusta vapauttamista?

Itse olin pienestä lapsesta asti ylipainoinen. Minun ruokavaliosta vastanneet vanhemmat syyllistyvät minua tästä, samoin kuin opettajat ja kouluterkkarit. Muita oppilaat pilkkasivat. Aikuisena se sama syyllistäminen jatkui, vaikka yritin laihduttaa ja syyllistin myös itse itseäni. Vasta kun pääsin ymmärtävälle lääkärille, joka ohjasi minut sekä keskusteluapuun että ravintoterapeutille, laihtuminen alkoi. 

Nykyään olen ollut jo vuosia normaalipainoinen ja voin hyvin. Laihtuminen oli tietenkin omalla vastuullani, mutta en olisi onnistunut siinä ilman apua, tukea tai ymmärrystä. Syyllistämisestä ei ollut mitään apua, se vain lannisti entisestään. 

Jokainen päättää itse mitä käyttää, että sinänsä ei empatiaa heru, mutta hän on tehnyt juuri ne oikeat ratkaisut raitistuakseen, eli ennen kaikkea katkaissut välit "kavereihin" ja piireihin - ja siitä isot tsempit ja häneen kannattaa pistääkin paukkuja.

Onhan se oma syy, mutta jos yhteiskunnan palvelut toimisivat paremmin olisi varmaan tämäkin kierre saatu ajoissa katki. Vanhemmat taisivat jo olla kyvyttömiä huolehtimaan lapsesta, joka on siitä saakka ollut melkoisen heitteillä ja hukassa.

Ennakointi tulee aina halvemmaksi kuin vahinkojen korjaaminen. Usein (ei aina) päihdeongelma on seurausta itselääkitystä mt-ongelmasta, johon syystä tai toisesta ei saa apua. Kun ahdistus on niin kova ettei henkeä saa ja "apu" linkki johonkin omahoito-ohjelmaan, on inhimillistä että pahaa oloa itselääkitään. Hetken päästä mt-ongelmiin ei saa senkään vertaa apua kuin aiemmin, kun on päihdeongelma. 

Yksilö tekee itse päätöksen alkaa käyttää päihteitä, mutta yksilön ongelma on myös yhteiskunnan ongelma, kun tarpeeksi moni yksilö tekee huonoja valintoja. Toivottavasti tulevaisuudessa päättäjät tekisivät päätöksiä, joiden johdosta mahdollisimman harva kehittäisi päihdeongelman.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, täysin ja itse aiheutti. Enemmän ihmettelen sitä, mitä 100 rappionarkkaria tekee ilmaisasunnoissa Töölössä ihmisten parissa?

Ampuvat ilotulitteita sisällä?