Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: hoitaisitko ikääntynyttä vanhempaasi jos sinut velvoitettaisiin siihen?
27.07.2026 |
Jos siis tulevaisuudessa siirrytään sellaiseen systeemiin, että yhteiskunta järjestää vanhustenhoitoa vain niille joilla ei ole omaisia. Lopuille nimettäisiin omaiset jotka ovat vastuussa vanhuksen hoidon järjestämisestä, ja velvollisuuden laiminlyömisestä seuraisi syyte heitteillejätöstä.
Hoitaisitteko omia vanhempianne, jos käsky kävisi? Ottaisitteko luoksenne asumaan, muuttaisitteko itse heidän luokseen, lopettaisitteko työnteon jne.?
Omasta mielestäni pakotettu omaishoito on kuolleena syntynyt ajatus, koska hyvin iso osa omaisista yrittäisi viimeiseen asti kiertää ja kikkailla ettei vanhusta tarvitsisi hoitaa. Jatkettaisiin töissä ja jätettäisiin vanhus työpäivän ajaksi yksin kotiin vaikka hän tarvitsisi jatkuvaa valvontaa. Osa vanhuksista jäisi kokonaan heitteille, ja osa taas saisi lapsiltaan todella kylmää kohtelua. Harvassa olisivat lämmintä ja rakastavaa hoivaa tarjoavat omaiset.
Minä muuttaisin pois maasta tuollaisessa tilanteessa ja käskisin vanhempien maksaa hoitonsa ihan itse. Enkä edes häpeä sanoa tätä ääneen.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin hoitaa samalla lailla kuin minua hoidettiin, eli antaisin kerran päivässä ruokaa. Peseytymistä, hampaiden harjaamista, hiusten harjausta, seuraa, ymmärrystä ja kauniita sanoja on turha odottaa, ja vaatteet olisi tietysti eri vuosikymmeneltä kuin muilla. Muistaisin kertoa, miten iso taakka he ovat ja hoitaisin mieluummin heidän sisaruksiaan.
Isäni varmaan hyppäisi jokeen mieluummin kuin jäisi jonkun perheenjäsenen riesaksi. Äiti ehkä suostuisi hoidettavaksi. Molemmat tulevat olemaan muistisairaita eli työt pitäisi lopettaa, kai se valtio sitten elättäisi minut ja ne pientä eläkettä saavat vanhemmat.
Minä en todellakaan halua, että lapseni joutuisivat hoitamaan minua. Rakastan lapsiani, ja juuri siitä syystä en haluaisi, että heillä olisi tuollaista pakkoa. Ennemmin heitän lusikan nurkkaan tarkoituksellisesti.
Minäkin muuttaisin pois maasta. Vanhempani eivät ikinä suostuisi muuttamaan pois ankealta maaseudulta. Tuollainen velvollisuus veisi minulta elämänhalut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko minä tai vanhempani pääsisi hengestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä siitä tulisi. Työt pitäisi lopettaa, en voi käydä 3vuorotyössä ja hoitaa vanhempia, sitten ei voi talolainaa maksaa. Muutan pienempään, ei mahdu vanhemmat sinne ja nekin eronnut että otappa saman katon alle, isä saisi vaihtaa itte vaippansa, en halua nähdä sitä alasti. No sitten jään työttömyyskortistoon vakavan masennuksen takia,kun työt meni ja omakotitalo ja asun jossain slummissa kahden toisiinsa kettuuntuneen vanhuksen kanssa.Kuka tälläsen ikölopun siivoojan palkkaa joka ei mitään jaksa,ylipainoa ja nivelet jo paukkuu,kun nyt on hyvä suojatyöpaikka hyvällä palkalla ja 38 lomapäivää. Enhän mä töissä käy kun pakolliset tekemässä, että ei kenkää tule,mut ei enää jaksa kun 20 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoidamme sisarusten ja meidän lasten kesken isän ja isoisän hautaan. Se on meille kunnia.
Hoidin. Mutta en yhteiskunnan taholta tulleesta velvollisuudesta vaan muista syistä.
Ne muut syyt? Vanhemmat auttoivat minua taloudellisesti, kun olin ns. heikossa hapessa. Koin, et se on nyt mun vuoro.
Olihan se aika raskasta, henkisesti; mutta silti. Äitiä ensin, isää sitten myöhemmin (eronneet jo kun olin 9-10v.).
.....
Soitin kaupungille, et eikös mulle kuulu osaomaishoitajan korvaus (isän kohdalla) ? - Ei senttiäkkään. Minä selkävikaisena kantelin kotiin kusivaatteita ja pesin ne omalla koneella, omalla rahalla - ei mitään korvausta. Ei se vaan voi mennä niin. Soitin sitten tädille, isän nuoremmalle siskolle, et mitä teen? Täti sanoi, et älä hoida, anna yhteiskunnan hoitaa. Niin tein. Kyllä yhteiskunnan kuuluu hoitaa edes kulut, vaikka muutama kymppi kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äiti muuttaa perässäni ulkomaille. Minä en Suomeen palaa.
Hoitaisin, jos pystyisin samalla käymään työssä ja elättämään yksinhuoltajana edelleen perheeni ja pitämään kotimme. Ei olisi paljon hyötyä, jos jäisin vanhemman omaishoitajaksi ja koko katras siirtyisi yhteiskunnan elätettäväksi sen sijaan, että antaisin panokseni yhteiskuntaan vastivassa asiantuntijatyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sen verran sairas että en kykene siihen.
Yhteiskuntarakenne ,joka on tarkoituksella tehty, tekee sen useissa tapauksissa vaikeaksi.
Jos valtio maksaa mulle saman rahan minkä saisin palkkatyöstä niin miksei. Mutta eihän yhteiskunta pyörisi jos suuri osa jäisi kotiin hoitamaan vanhempiaan.
Meidän pitäisi sitten asuttaa kerrostalokämppään parhaimmillaan yhteensä neljä vanhusta, omat ja puolison vanhemmat. Kotipaikkakunnille ei ole paluuta, sieltä ei löydy töitä. Vois olla aika ahdasta meidän kaksiossa. Ja huonojalkaiset eivät pääsisi ulos, koska vaikka on hissillinen talo, ennen hissiä ja sen jälkeen on vielä puoli kerrosta rappusia.
Äiti kuoli kun olin neljä ja isä kun olin 17.
Tottakai hoitaisin, rakastan vanhempiani.