Rehellisesti: hoitaisitko ikääntynyttä vanhempaasi jos sinut velvoitettaisiin siihen?
Jos siis tulevaisuudessa siirrytään sellaiseen systeemiin, että yhteiskunta järjestää vanhustenhoitoa vain niille joilla ei ole omaisia. Lopuille nimettäisiin omaiset jotka ovat vastuussa vanhuksen hoidon järjestämisestä, ja velvollisuuden laiminlyömisestä seuraisi syyte heitteillejätöstä.
Hoitaisitteko omia vanhempianne, jos käsky kävisi? Ottaisitteko luoksenne asumaan, muuttaisitteko itse heidän luokseen, lopettaisitteko työnteon jne.?
Omasta mielestäni pakotettu omaishoito on kuolleena syntynyt ajatus, koska hyvin iso osa omaisista yrittäisi viimeiseen asti kiertää ja kikkailla ettei vanhusta tarvitsisi hoitaa. Jatkettaisiin töissä ja jätettäisiin vanhus työpäivän ajaksi yksin kotiin vaikka hän tarvitsisi jatkuvaa valvontaa. Osa vanhuksista jäisi kokonaan heitteille, ja osa taas saisi lapsiltaan todella kylmää kohtelua. Harvassa olisivat lämmintä ja rakastavaa hoivaa tarjoavat omaiset.
Minä muuttaisin pois maasta tuollaisessa tilanteessa ja käskisin vanhempien maksaa hoitonsa ihan itse. Enkä edes häpeä sanoa tätä ääneen.
Kommentit (128)
Tämä olisi epäreilu systeemi, koska kaikki eivät kuitenkaan pystyisi hoitamaan vanhempiaan. Joku asuu ulkomailla, joku ei pysty huolehtimaan edes itsestään, voi olla itse jo niin vanha ja/tai sairas ettei pysty, ei ole varallisuutta.
Kaikkia ei vaan voi yksinkertaisesti laittaa hoitamaan vanhempiaan, mitä sitten tapahtuisi? Ei ole oikeudenmukaista, että joillekin tämä pakkonakki olisi pakollinen ja toisille ei.
En hoitaisi. Itse olen saanut pärjätä tähän asti ja ei minullakaan ole lapsia hoitamassa itseäni.
En todellakaan. Mun vanhemmat eivät halua että lapset hoitaa. Myös minä olen miehen kanssa sopinut, että kumpikaan ei ala toista hoitamaan. Me kumpikin olemme itse sen verran huonokuntoisia, että ei meistä ole fyysisestikään mihinkään raskaaseen hoitotyöhön. Ja minä en kestäisi sitä henkisestikään. Mies on henkisesti ja fyysisesti loppu jo siitä että on tehnyt raskasta vuorotyötä 30 vuotta jossa ei näe mitään muuta kuin elämän nurjaa puolta, ja on osa-aikasairaseläkkeellä, vaikka pitäisi olla jo kokoaikaisesti sairaseläkkeellä. Minulla on vielä eläkkeeseen noin 17 vuotta aikaa, kun pitäisi olla yli 68-vuotiaaksi töissä. Se ei tule toteutumaan, täytän vasta 52 ja olen toinen jalka haudassa. Minäkin olen varmasti joko kuollut tai laitoksessa ennen kuin täytän 70.
Jos vanhemmistani ei mikään muu taho huolehtisi niin kyllä hoitaisin. Helppoa ei varmasti tulisi olemaan ja kyllä siinä laitettaisiin varmaan vanhempien omaisuus lihoiksi ensin mutta en minä vanhempiani hylkäisi.
Hoidin molemmat vanhempani niin pitkälle kuin pystyin - molemmat kyllä viettivät viimeiset kuukautensa toinen sairaalassa ja toinen hoivakodissa kunnon romahdettua. En olisi selvinnyt dementoituneen syöpäpotilaan (Isä) hoidosta oman työni ohella millään, enkä viimeisinä aikoina äitinikään tarpeista riittävästi. Nyt on itsellä jo ikää ja terveysongelmia, joten en jaksaisi moista. Lapsilleni en halua jäädä vaivaksi, toivon pääseväni pois ennen kuin olen avustettava.
Millainen ihminen ei hoitaisi vanhempaansa jos siihen on mahdollisuus.
Sama. Täysi hiljaisuus nyt 37 vuotta. Olen ainoa lapsi. Ollut aina kunnollinen, tunnollinen, ja hoitanut asiat niin kuin kuuluu.