Rehellisesti: hoitaisitko ikääntynyttä vanhempaasi jos sinut velvoitettaisiin siihen?
Jos siis tulevaisuudessa siirrytään sellaiseen systeemiin, että yhteiskunta järjestää vanhustenhoitoa vain niille joilla ei ole omaisia. Lopuille nimettäisiin omaiset jotka ovat vastuussa vanhuksen hoidon järjestämisestä, ja velvollisuuden laiminlyömisestä seuraisi syyte heitteillejätöstä.
Hoitaisitteko omia vanhempianne, jos käsky kävisi? Ottaisitteko luoksenne asumaan, muuttaisitteko itse heidän luokseen, lopettaisitteko työnteon jne.?
Omasta mielestäni pakotettu omaishoito on kuolleena syntynyt ajatus, koska hyvin iso osa omaisista yrittäisi viimeiseen asti kiertää ja kikkailla ettei vanhusta tarvitsisi hoitaa. Jatkettaisiin töissä ja jätettäisiin vanhus työpäivän ajaksi yksin kotiin vaikka hän tarvitsisi jatkuvaa valvontaa. Osa vanhuksista jäisi kokonaan heitteille, ja osa taas saisi lapsiltaan todella kylmää kohtelua. Harvassa olisivat lämmintä ja rakastavaa hoivaa tarjoavat omaiset.
Minä muuttaisin pois maasta tuollaisessa tilanteessa ja käskisin vanhempien maksaa hoitonsa ihan itse. Enkä edes häpeä sanoa tätä ääneen.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Minä en todellakaan halua, että lapseni joutuisivat hoitamaan minua. Rakastan lapsiani, ja juuri siitä syystä en haluaisi, että heillä olisi tuollaista pakkoa. Ennemmin heitän lusikan nurkkaan tarkoituksellisesti.
Sama juttu, en ikimaailmassa haluaisi olla hoidettava taakka lapsilleni. Enkä hoida vanhempiani.
Teen tuota jo nyt neljälle läheiselle vanhukselle jotka asuvat kotonaan. Lopetin työt ja opinnot kesken ja muutin itärajalle pikkukaupunkiin että olisin heitä lähempänä.
Oma elämä nyt kolmekymppisenä on pausella niin kauan kuin nuo vanjukset kykenevät kotona asumaan. En ole omaisjoitaja koska esim. Dementoitunut ja puoliksi halvaantunut monisairas mummoni ei ole vielä tarpeeksi huonokuntoinen.
Olenkin läheishoivaaja.
Käyn vanhuksilla vähintään kolmena päivänä viikosta ja aina tarvittaessa. Päivystän kokoajan puhelimen ääressä. Kahdelle vanhuksistamme, pariskunnalle, saimme onneksi jo sentään turvarannekkeet. En kuitenkaan ole mikään hoiva-ammattilainen ja muutaman kerran olen saanut selän pahasti lukkoon kun olen yksin yrittänyt kaatunutta vanhusta nostaa.
Siivoan vanhuksillamme pintapuolisesti, käyn kaupassa, autan arkiaskareissa, joskus pesen ja saunotan, joskus pyykkäilen, pidän seuraa, haen postit, autan digiasioissa, jaan lääkkeet ja käytän apteekissa. Autan kaatumisissa, hoidan ajanvaraukset lääkääriin ja käytän terveyskeskuksessa.
Tätä ollut kohta jo viisi vuotta. Paljonhan tuossa on pientä vaihtelevaa hommaa. Kaikki tämä palkatta ehkä jos oma talouteni olisi turvatumpi, tämä olisi vähän helpompaa kestää ja osaisin ajatella olevani muutakin kuin vain suvun piika. Muita nuoria sukulaisia meillä ei ole.
Mummolta saan arabian kastikekulhon ja isosedältäni kauniin taulun sitten joskus.
Olisihan se pakko, mutta en ymmärrä miten se käytännössä toimisi. Olen 36-vuotias ja vanhempani on 70-vuotiaita. 20 vuoden päästä olen edelleen aktiivisesti työelämässä, ja vanhempani ovat ysikymppisiä ja todennäköisesti vahvan hoivan tarpeessa. Jos minulle ei makseta vähintään 3000e kuukaudessa valtion puolesta siitä, että hoidan vanhempiani niin minulla ei ole mitenkään varaa jäädä työelämästä pois.
Jos omaishoidontuki olisi niin suuri kaikkine ylityökorvauksineen eli ylitöitä 16 tuntia vuorokaudessa ja viikonlopuuisi niin ehkä voisin lopettaa työnteon. Mutta nykyinen omaishoidontuki ei riitä edes asuntolainan lyhennykseen. 6000 €/kk ja saattaisin harkita.
Muistan kun äitini vei toiseen taloon ruokalautasen papalle, pappa löi äitiä halolla päähän heti kun avasi oven.
Vierailija kirjoitti:
Jos omaishoidontuki olisi niin suuri kaikkine ylityökorvauksineen eli ylitöitä 16 tuntia vuorokaudessa ja viikonlopuuisi niin ehkä voisin lopettaa työnteon. Mutta nykyinen omaishoidontuki ei riitä edes asuntolainan lyhennykseen. 6000 €/kk ja saattaisin harkita.
Siis viikonloppuisin ylitöitä olisi 24 tuntia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en todellakaan halua, että lapseni joutuisivat hoitamaan minua. Rakastan lapsiani, ja juuri siitä syystä en haluaisi, että heillä olisi tuollaista pakkoa. Ennemmin heitän lusikan nurkkaan tarkoituksellisesti.
Sama juttu, en ikimaailmassa haluaisi olla hoidettava taakka lapsilleni. Enkä hoida vanhempiani.
Taakka? Vihaako ihmiset näin paljon vanhempiaan?
onneksi alkkisvanhempani on kuolleet ja onneksi ei tarvinut niitten kanssa asua, vaan sain olla papan ja mamman kanssa , kunnes omat siivet kantoi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en todellakaan halua, että lapseni joutuisivat hoitamaan minua. Rakastan lapsiani, ja juuri siitä syystä en haluaisi, että heillä olisi tuollaista pakkoa. Ennemmin heitän lusikan nurkkaan tarkoituksellisesti.
Sama juttu, en ikimaailmassa haluaisi olla hoidettava taakka lapsilleni. Enkä hoida vanhempiani.
Taakka? Vihaako ihmiset näin paljon vanhempiaan?
Suomessa vihataan vanhuksia panemalla ne julkisiin ja yksityisiin hoitokoteihin kostoksi omista lapsuudentraumoista. Ja koska jälkeläiseni vihaavat minua varmasti, ihan syystä, pakenen äkkiä täältä ennen kuin joudun heidän kostonsa kohteeksi.
Hoidan jo ihmisiä työkseni.
Kai siihen hommaan sit tilalle joku löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai hoitaisin, rakastan vanhempiani.
Millä sinä eläisit, koska joutuisit irtisanoutumaan työstäsi? Hoitovaihe kestää kevyesti yli kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
onneksi alkkisvanhempani on kuolleet ja onneksi ei tarvinut niitten kanssa asua, vaan sain olla papan ja mamman kanssa , kunnes omat siivet kantoi
Mikä oli/on papan ja mamman kohtalo?
Jos pariskunnalla vielä omaa jälkikasvua kotona ja pariskunnan kummatkin vanhemmat vielä elossa, saisi olla aika iso talo, että sinne mahtuu. Koska minun puolison vanhemmat asuu 1000kilsan päässä, että joko he jotenkin muuttaa tänne ja pitää hommata isompi talo ( kuka sen maksaa jos pariskuntakin vaikka työttömiä tai pienipalkkaisia), tai pariskunnasta toinenkin voi tehdä reissutyötä ja on pitkiä aikoja pois kotoa. Vai muuttaako pariskunta lapsineen isovanhempien asuinpaikalle?. Joka tapauksessa, ei omia vanhempia hoivaamalla voi kaikki tehdä töitä,kun useissa töissä pitää fyysisesti mennä paikan päälle. Että jääkö sitten tämä toinen vanhempi hoitamaan kaikkia omia lapsia ja neljä vanhusta saman katon alla kun puoliso reissutyössä? Oi auta armias näitä asioita ei ole ajateltu loppuun.
Tai jos vanhukset asuu keskellä ei mitään omakotitalossa ja oma lapsi asuu kaupungissa eikä omista ajokorttiakaan, niin ei sitä sinne peräkorpeen noin vaan muuteta vanhempia hoivaamaan. Eikä vanhemmat voi muuttaa hikiseen yksiöön lapsen luokse.
se on silläviisiin, että kaikki mihin tämä konkurssissa oleva banaanitasavalta yrittää kansaa pakottaa, osuu omaan nilkkaan. jos kerran valtio alkaa puuttumaan perheisiin ja niiden asioihin, hoitamatta valtion asioita, saattaa se oman elämän lanka katketa kovin äkkiä. jos ei hoito pelaa, ei verojakaan tarvitse maksaa.
Voin hoitaa, mutta sitten en maksa veroja. Maksan tällä hetkellä veroja, jotta saan/perheeni saa palveluja kuten:
- koulutus lapselleni
- vanhempieni terveydenhoito + tuleva muu hoito
- jos sairastun tmv.niin saan kelalta apuja
Kieltäydyn riistoverotuksesta, jos listan asioita ei enää Suomessa saa. Vain totaalinen idiootti maksaa tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai hoitaisin, rakastan vanhempiani.
Millä sinä eläisit, koska joutuisit irtisanoutumaan työstäsi? Hoitovaihe kestää kevyesti yli kymmenen vuotta.
Luuletko, että kotihoidossa olevaa vanhusta joku pitää vanhusta kädestä kiinni 24/7?
Hoitaisin. Varmaan pitäisi yhteistyötä tehdä samassa tilanteessa olevien kanssa, että vuoroteltaisiin tms. Uskoisin, että käytännössä joku keino löytyisi jos tahtoa on. Pakkohan se tosiasiassa olisi huolehtia. En pystyisi elämään itseni kanssa, jos tuuppaisin vanhemmat jonnekin pois silmistä kuolemaan.
Samoin toivon, että omat lapset haluaisivat löytää keinot huolehtia jotenkin minusta, jos ja kun itse en pärjää. Siksihän on perhe ja sukulaiset, että tässä maailmassa ei ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en todellakaan halua, että lapseni joutuisivat hoitamaan minua. Rakastan lapsiani, ja juuri siitä syystä en haluaisi, että heillä olisi tuollaista pakkoa. Ennemmin heitän lusikan nurkkaan tarkoituksellisesti.
Sama juttu, en ikimaailmassa haluaisi olla hoidettava taakka lapsilleni. Enkä hoida vanhempiani.
Taakka? Vihaako ihmiset näin paljon vanhempiaan?
Pari lähes 100-vuotiasta isovanhempaa osittain hoivanneena voin sanoa, että kyllä jossain vaiheessa siitä 24/7 hoidettavasta rakkaasta ihmisestä tulee taakka. Setäni kantoi vanhemmistaan, eli isovanhemmistani, enimmän vastuun ja oli lopulta täysin riekaleina ja burn outin takia pari vuotta sairaslomalla. Vaarini itsepäisyyden takia heitä ei saanut hoitokotiin sitten millään eli oli pakko hoitaa itse. Kyllä sedällä alkoi lopulta olla katkeruutta vanhempiaan kohtaan, vaikka rakkaita olivatkin.
Teoriassa onnistuisi,mahtuisivat vierashuoneeseen ja työt voisin tehdä etänä.Jos vaatisivat kokoajan hoitoa ja omat työt pitäisi lopettaa niin sitten menisi talo alta.