Miksi työttömiä ei haluta palkata?
Tai edes kutsua työhaastatteluun! En ole tän työttömyyden aikana päässyt kertaakaan haastatteluun vaikka samalla koulutuksella ja osaamisella pääsin silloin, kun mulla oli vielä työpaikka. Nyt ilmeisesti kaikki mun osaaminen on nollaantunut ja olen muuttunut laiskaksi ja juopoksi, joka tuskin edes kykenee aamulla heräämään ajoissa?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Suureen osaan avoimista työpaikoista tulee niin paljon hakemuksia että palkkaaminen on melkein arpapeliä ja hakemuksista karsitaan pois vain muutamien selkeiden kriteereiden perusteella. Jos on kaksi täysin samanlaista hakijaa joista toisella on tällä hetkellä työpaikka ja toisella ei niin on helppo laittaa paremmuusjärjestyksessä ensimmäiseksi tämä jolla työ on ellei sitten ole tarvetta saada työntekijää aloittamaan heti seuraavana päivänä.
Eihän tämä kiva juttu ole eikä se tee työttömästä automaattisesti huonompaa hakijaa mutta on myös ymmärrettävää että palkkaava yritys ei ehdi käydä sadasta hakemuksesta läpi jokaista kovin huolellisesti.
Täysin rationaalista, vaikka korrelaatio todellisen hyvyyden ja työllisyyden välillä olisi kuinka heikko. Jos toinen on parempi todennäköisyydellä 0,51, hänet otetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kun yritys palkkaa ketään töihin, sillä pitää olla jotakin töitä tarjolla ja tekemistä.
Nyt yritykset lomauttavat ja irtisanovat entisiäkin työntekijöitä, kun liikevaihtoa ei synny, kun ihmiseillä ei ole rahaa ostaa mitäån, kun hallitus ajanut yritykset konkurssin partaalle.
Ja nekin, jolla rahaa, eivät uskalla epävakaan ilmapiirin vuoksi kuluttaa.
Joku lapsilisän leikkaus aiheuttaa miljoonien myynninmenetykdet kaupan alalle, samoin työvoima tarpeeseen. Tästä on tutkimuksia Sipiln hallituksessa, jossa Persut ja Kokoomus. Myös silloin sama lopputulos.
Ryhdyin nuohoojaksi, koska laki vaatii vaatii sitä vuosittain omakotitalo asujilta ja heidän keski-ikä on yli 55 vuotta ja alalla kysyntään nuoremmille. Toinen vaihtoehto oli valokuituasennus, eli pitää osata lukea ns työmarkkinoita, eikä akateemisten kirjoittamaa teoriaa. Työmarkkinoilla pärjää kun oman navan sijaan katseleekin ympärilleen, mitä se ympäristö tarvitsee. Nyt on nosteessa mm tekoäly ja datakeskukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kun yritys palkkaa ketään töihin, sillä pitää olla jotakin töitä tarjolla ja tekemistä.
Nyt yritykset lomauttavat ja irtisanovat entisiäkin työntekijöitä, kun liikevaihtoa ei synny, kun ihmiseillä ei ole rahaa ostaa mitäån, kun hallitus ajanut yritykset konkurssin partaalle.
Ja nekin, jolla rahaa, eivät uskalla epävakaan ilmapiirin vuoksi kuluttaa.
Joku lapsilisän leikkaus aiheuttaa miljoonien myynninmenetykdet kaupan alalle, samoin työvoima tarpeeseen. Tästä on tutkimuksia Sipiln hallituksessa, jossa Persut ja Kokoomus. Myös silloin sama lopputulos.
Ryhdyin nuohoojaksi, koska laki vaatii vaatii sitä vuosittain omakotitalo asujilta ja heidän keski-ikä on yli 55 vuotta ja alalla kysyntään nuoremmille. Toinen vaihtoehto oli valokuituasennus, eli pitää osata lukea ns työmarkkinoita, eikä akateemisten kirjoittamaa teoriaa. Työmarkkinoilla pärjää kun oman navan sijaan katseleekin ympärilleen, mitä se ympäristö tarvitsee. Nyt on nosteessa mm tekoäly ja datakeskukset.
Poika on toiminut kesän monitoimi-yrittäjänä. On leikannut nurmikoita, pessyt ikkunoita, autoja ja veneitä. Maalannut, yms…ja töitä olisi enemmän kuin ehtii tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suureen osaan avoimista työpaikoista tulee niin paljon hakemuksia että palkkaaminen on melkein arpapeliä ja hakemuksista karsitaan pois vain muutamien selkeiden kriteereiden perusteella. Jos on kaksi täysin samanlaista hakijaa joista toisella on tällä hetkellä työpaikka ja toisella ei niin on helppo laittaa paremmuusjärjestyksessä ensimmäiseksi tämä jolla työ on ellei sitten ole tarvetta saada työntekijää aloittamaan heti seuraavana päivänä.
Eihän tämä kiva juttu ole eikä se tee työttömästä automaattisesti huonompaa hakijaa mutta on myös ymmärrettävää että palkkaava yritys ei ehdi käydä sadasta hakemuksesta läpi jokaista kovin huolellisesti.Täysin rationaalista, vaikka korrelaatio todellisen hyvyyden ja työllisyyden välillä olisi kuinka heikko. Jos toinen on parempi todennäköisyydellä 0,51, hänet otetaan.
Tuo on ihan mahdoton tehtävä yritykselle ja rekrytointiin, hakea paras mahdollinen työntekijä, jos hakijoita on yli 21.000 hakijaa ja tulla valituksi on 2% luokkaa. Ei yksikään yritys halua sitä maksaa, eikä ole kenelläkään aikaa pisteyttää työntekijöitä paremmuus järjestykseen, jos hakijoita paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät itse on mediassa kertoneet, että työt ei kiinnosta. Miksi siis palkata joku, joka tulee työpaikalle vain istuskelemaan?
Niin. Itsekin olen vastannut tällä palstalla, ettei työ kiinnosta kun työksi on esitetty mm. hirsipuussa roikkumsita ja risusavottaa ja kuinka kuulemma saunan takanakin olsi tilaa ja kovapanosammunta alueella kaipasiivat maalitauluksi. Joitain kertoja oken kieltäytynyt työtarjouksesta siksi, että se olisi pitänyt tehdä ilman palkkaa. Kyllä minä teen ja olen tehnyt aiemminkin vapaaehtosityötä ja hyväntekeväsiyys töitä ja toiminut vapaaehtoisesti mutta yhdelläkään viimeksi mainitusta en esimerkiksi kuvittele maksavani asumiskulujani tai hankkivani ruokaani ja tai kuittaavani sähkölaskuani.
Työttömän asema heikkeni siinä kohtaan kun he ihan itse alkoivat puhumaan paskaduuneista.
Itse Stubb on käyttänyt kyseistä sanaa haastattelussa ministerinä ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kun yritys palkkaa ketään töihin, sillä pitää olla jotakin töitä tarjolla ja tekemistä.
Nyt yritykset lomauttavat ja irtisanovat entisiäkin työntekijöitä, kun liikevaihtoa ei synny, kun ihmiseillä ei ole rahaa ostaa mitäån, kun hallitus ajanut yritykset konkurssin partaalle.
Ja nekin, jolla rahaa, eivät uskalla epävakaan ilmapiirin vuoksi kuluttaa.
Joku lapsilisän leikkaus aiheuttaa miljoonien myynninmenetykdet kaupan alalle, samoin työvoima tarpeeseen. Tästä on tutkimuksia Sipiln hallituksessa, jossa Persut ja Kokoomus. Myös silloin sama lopputulos.
Ryhdyin nuohoojaksi, koska laki vaatii vaatii sitä vuosittain omakotitalo asujilta ja heidän keski-ikä on yli 55 vuotta ja alalla kysyntään nuoremmille. Toinen vaihtoehto oli valokuituasennus, eli pitää osata lukea ns työmarkkinoita, eikä akateemisten kirjoittamaa teoriaa. Työmarkkinoilla pärjää kun oman navan sijaan katseleekin ympärilleen, mitä se ympäristö tarvitsee. Nyt on nosteessa mm tekoäly ja datakeskukset.
Poika on toiminut kesän monitoimi-yrittäjänä. On leikannut nurmikoita, pessyt ikkunoita, autoja ja veneitä. Maalannut, yms…ja töitä olisi enemmän kuin ehtii tekemään.
Mitä naapuritkin sanoisi jos minä kiertäisin tekemässä jotain paskaduuneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät itse on mediassa kertoneet, että työt ei kiinnosta. Miksi siis palkata joku, joka tulee työpaikalle vain istuskelemaan?
Niin. Itsekin olen vastannut tällä palstalla, ettei työ kiinnosta kun työksi on esitetty mm. hirsipuussa roikkumsita ja risusavottaa ja kuinka kuulemma saunan takanakin olsi tilaa ja kovapanosammunta alueella kaipasiivat maalitauluksi. Joitain kertoja oken kieltäytynyt työtarjouksesta siksi, että se olisi pitänyt tehdä ilman palkkaa. Kyllä minä teen ja olen tehnyt aiemminkin vapaaehtosityötä ja hyväntekeväsiyys töitä ja toiminut vapaaehtoisesti mutta yhdelläkään viimeksi mainitusta en esimerkiksi kuvittele maksavani asumiskulujani tai hankkivani ruokaani ja tai kuittaavani sähkölaskuani.
Työttömän asema heikkeni siinä kohtaan kun he ihan itse alkoivat puhumaan paskaduuneista.
Itse Stubb on käyttänyt kyseistä sanaa haastattelussa ministerinä ollessaan.
Pätkiikö muisti? Iltapäivälehdet ja muut mediatahot ovat myöhemmin vahvistaneen, ettei kyseinen puhe pitänyt paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kun yritys palkkaa ketään töihin, sillä pitää olla jotakin töitä tarjolla ja tekemistä.
Nyt yritykset lomauttavat ja irtisanovat entisiäkin työntekijöitä, kun liikevaihtoa ei synny, kun ihmiseillä ei ole rahaa ostaa mitäån, kun hallitus ajanut yritykset konkurssin partaalle.
Ja nekin, jolla rahaa, eivät uskalla epävakaan ilmapiirin vuoksi kuluttaa.
Joku lapsilisän leikkaus aiheuttaa miljoonien myynninmenetykdet kaupan alalle, samoin työvoima tarpeeseen. Tästä on tutkimuksia Sipiln hallituksessa, jossa Persut ja Kokoomus. Myös silloin sama lopputulos.
Ryhdyin nuohoojaksi, koska laki vaatii vaatii sitä vuosittain omakotitalo asujilta ja heidän keski-ikä on yli 55 vuotta ja alalla kysyntään nuoremmille. Toinen vaihtoehto oli valokuituasennus, eli pitää osata lukea ns työmarkkinoita, eikä akateemisten kirjoittamaa teoriaa. Työmarkkinoilla pärjää kun oman navan sijaan katseleekin ympärilleen, mitä se ympäristö tarvitsee. Nyt on nosteessa mm tekoäly ja datakeskukset.
Poika on toiminut kesän monitoimi-yrittäjänä. On leikannut nurmikoita, pessyt ikkunoita, autoja ja veneitä. Maalannut, yms…ja töitä olisi enemmän kuin ehtii tekemään.
Pojilla yleensä yritykset kannattavat, mutta entä sitten noudatetaan lainsäädäntöä ja täytetään yhteiskunnalliset velvotteet, ja hintaan lätkäistään 25.5% arvonlisävero, palkkaan sotut ja YEL 27%, vastuuvakuutus (asiakkaan vahingoille) autokulut, koneet ja laitteet jne. Joku vastuuvakuutus useamoi tonni vuodessa, kun ne ikkunat voi pesussa mennä rikki.
Se yrittäjyys itsensä työllistäjänä vaatii pääomaa, rautaista ammattitaitoa ja osaamista, kun työntilaaja vaatii erilausia lupia ja sertifikaatteja, muuten saatat olla loppuelämän ongelmissa. Yrittäjyys on niitä vaikeimpia aloja elättää itsensä ja työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.
Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.
Ap
Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.
Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.
Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan.
Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille?
Ai miehiäkö ei ole työttöminä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja voisi palkata työttömän läheltä kasvamaan työssä, ja saa tähän myös jopa 50% palkkatukea. Miksi ei tähän ryhdytä? Ihan korkeakoulutettuja tekijöitä olisi tarjolla.
Palkkatukea ei todellakaan saa kaikkiin työttömiin ja lopulta määräaikainen palkkatuki on aika pieni osa rekrytoinnin kokonaiskustannusta. Jos ainoa myyntivaltti on se, että saa palkkatukea 5 - 10 kk, niin enpä ihmettele, ettei kukana palkkaa.
Eri asia sitten ne paikat joita palkkatuki nimenomaan pitää pystyssä, ei ilman sitä pysty ketään ottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.
Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.
Ap
Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.
Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.
Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan.
Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille?
Ai miehiäkö ei ole työttöminä?
Langassa keskustellaan koulutusinflaatiosta. Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kasvanut Suomessa viime aikoina selvästi. Vaikka miesten työttömyys on yleisesti ottaen naisia yleisempää, akateemisten naisten työttömyysluvut ovat nousseet suhteellisesti nopeammin ja tämä vuosikymmen on koetellut erityisesti naisvaltaisia korkeakoulutusaloja ja kilpailu on niissä kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.
Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.
Ap
Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.
Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.
Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan.
Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille?
Ai miehiäkö ei ole työttöminä?
Langassa keskustellaan koulutusinflaatiosta. Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kasvanut Suomessa viime aikoina selvästi. Vaikka miesten työttömyys on yleisesti ottaen naisia yleisempää, akateemisten naisten työttömyysluvut ovat nousseet suhteellisesti nopeammin ja tämä vuosikymmen on koetellut erityisesti naisvaltaisia korkeakoulutusaloja ja kilpailu on niissä kovaa.
Avoimien työpaikkojen vähentyminen tekee asiantuntijatehtävien löytämisestä vaikeaa, vaikka naisten koulutustaso on Suomessa historiallisesti korkeampi kuin koskaan. Akateemisten naisten työllistymisen esteenä ovat usein julkisen sektorin säästöt, sillä kunnat ja valtio ovat merkittäviä asiantuntijanaisten työllistäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömät itse on mediassa kertoneet, että työt ei kiinnosta. Miksi siis palkata joku, joka tulee työpaikalle vain istuskelemaan?
Yle on mummomedia ennen 1940 syntyneille.
Tästä on ihan tutkimus, että työnantaja palkkaa 95% kerroista työpaikan vaihtajan. Vaan 5 prosenttia palkatuista on työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kun yritys palkkaa ketään töihin, sillä pitää olla jotakin töitä tarjolla ja tekemistä.
Nyt yritykset lomauttavat ja irtisanovat entisiäkin työntekijöitä, kun liikevaihtoa ei synny, kun ihmiseillä ei ole rahaa ostaa mitäån, kun hallitus ajanut yritykset konkurssin partaalle.
Ja nekin, jolla rahaa, eivät uskalla epävakaan ilmapiirin vuoksi kuluttaa.
Joku lapsilisän leikkaus aiheuttaa miljoonien myynninmenetykdet kaupan alalle, samoin työvoima tarpeeseen. Tästä on tutkimuksia Sipiln hallituksessa, jossa Persut ja Kokoomus. Myös silloin sama lopputulos.
Ryhdyin nuohoojaksi, koska laki vaatii vaatii sitä vuosittain omakotitalo asujilta ja heidän keski-ikä on yli 55 vuotta ja alalla kysyntään nuoremmille. Toinen vaihtoehto oli valokuituasennus, eli pitää osata lukea ns työmarkkinoita, eikä akateemisten kirjoittamaa teoriaa. Työmarkkinoilla pärjää kun oman navan sijaan katseleekin ympärilleen, mitä se ympäristö tarvitsee. Nyt on nosteessa mm tekoäly ja datakeskukset.
Poika on toiminut kesän monitoimi-yrittäjänä. On leikannut nurmikoita, pessyt ikkunoita, autoja ja veneitä. Maalannut, yms…ja töitä olisi enemmän kuin ehtii tekemään.
Tuollaisia töitä voi löytyä silloin kun niistä maksetaan enemmän hyväntekeväisyyspohjalta kun halutaan tukea nuoren yrittäjän työntekoa. Mutta jos tuota ihan puhtaalta markkinatalouspohjalta aletaan tekemään, niin ei kukaan pysty vaikka autonpesussa kilpailemaan huoltoasemien automaattipesuloiden kanssa.
Työurani loppui pätevöitymiseen. Olin tehnyt epäpätevänä 20v töitä. Paremman palkan maksu ei käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt 8 vuotta. Pääsin kahteen haastatteluun, mutta paikkaan valittiin sitten aina henkilö talon sisältä. Ilmeisesti ei haluta ottaa riskiä että se työtön onkin pätevämpi.
Ei vaan ei haluta ottaa riskiä että se työtön on alisuoriutuja.
Iso ongelma on se, että ihmisten palkkaaminen yleisestiottaen on liian kallista. Itsellänikin olisi tarvetta työntekijälle, mutta käytän helppoihin hommiin nuoria kesätyöntekijöitä, joita voi palkata kesätyösetelillä ja muihin hommiin sitten alihankkijoita eli ostan palveluita toisilta yrittäjiltä. Palkka ei ole ongelma, vaan kaikki muu siihen liittyvä - sivukulut, työterveyshuollon järjestäminen, kaikki erilaiset dokumentit, joita joutuu täyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Iso ongelma on se, että ihmisten palkkaaminen yleisestiottaen on liian kallista. Itsellänikin olisi tarvetta työntekijälle, mutta käytän helppoihin hommiin nuoria kesätyöntekijöitä, joita voi palkata kesätyösetelillä ja muihin hommiin sitten alihankkijoita eli ostan palveluita toisilta yrittäjiltä. Palkka ei ole ongelma, vaan kaikki muu siihen liittyvä - sivukulut, työterveyshuollon järjestäminen, kaikki erilaiset dokumentit, joita joutuu täyttämään.
Tämä nyt taas on erilainen tilanne kuin se, että pitkäaikaistyötön tulee syrjityksi hakiessaan ihan "oikeita" töitä.
Ap
No, mitä sinä osaat?