Miksi työttömiä ei haluta palkata?

Vierailija kirjoitti:

Työnantajat pitää siitä, että palkkaa loppuun palaneen työpaikan vaihtajan mieluummin kuin hyvin levänneen ja energisen työttömän. Tämä näkyy laadussa ja ei liene ihme, että yrityksiä kaatuu entistä enemmän. Siperia onneksi opettaa. Antaa romahtaa. Kyllä sitten on tekijjöille tarvetta.

Tuokin pitää välillä hieman paikkansa. Ainakin pari meille tullutta tyyppiä on kertonut syyksi, että edellisessä työssä vastuut kasvoivat liikaa. 

Kun työnantaja huomaa, että joku osaa, niin annetaan lisää hommia. 

Tavallaan vanhat vastuut saa nollattua, kun vaihtaa säännöllisesti työpaikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Josksus yritin palkata työttömiä eri urakoihin ja työtön jaksoi päivän eikä tullut enää töihin. Heti kun joutuu oikeesti tekee jotain kuten kantamaan tavaroita niin työtön juoksee karkuun.

Kyllä varmasti joo

Kyllä todellakin. Festareilla olen ollut työmaapäällikkökin  vuodesta 2001 ja olen paljon työntekijöitä palkannut. Nykyään tuntuu että on vaikea saada työntekijää. Kyllä silloin 2001-2015 sai työntekijöitä mutta sen jälkeen tapahtui jotain.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja voisi palkata työttömän läheltä kasvamaan työssä, ja saa tähän myös jopa 50% palkkatukea. Miksi ei tähän ryhdytä? Ihan korkeakoulutettuja tekijöitä olisi tarjolla.

Ei se korkeakoulutus mikään avain onneen enää ole, se on usein jopa haitta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Yhteiskunnan koulutusinto ei suinkaan johdu siitä, ettei maailmasta löytyisi tekemätöntä työtä, jota kuka tahansa pystyisi tekemään. Ja vielä vähemmän siitä, että akateemisista lässyttäjistä olisi pulaa. Työhaluiset ihmiset ovat ilman työtä siksi, että nykyisessä järjestelmässä vain pääoma voi työllistää. Ja suurpääomallehan menee nykyään sitä paremmin mitä vähemmän se työllistää ihmisiä. Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin, jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää. Ja oppilaitokset saavat rahoitusta valmistuneiden opiskelijoiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää rahoitusmalleja, joissa suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat merkittävän osan ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen budjetista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan. 

Olin vuoden työttömänä ansiosidonnaisella. Lähetin 50 työhakemusta. Yhtään kutsua haastatteluun ei tullut.  Käytin tämän "palkallisen" vapaan siihen että opettelin kehittelemään AI projekteja. Sitten työllistyin tutun kautta tekoälyasiantuntijaksi.  Nyt palkka on parempi kuin koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt 8 vuotta. Pääsin kahteen haastatteluun, mutta paikkaan valittiin sitten aina henkilö talon sisältä. Ilmeisesti ei haluta ottaa riskiä että se työtön onkin pätevämpi.

Varmaan, just sitä pelätään. Työnantajien suurin ongelma on pätevät työntekijät ja niitä halutaan vältellä kaikin keinoin. Voi tsiisus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan. 

Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille? 

Pakkohaku on yksi ongelma. Työnantaja ei voi tietää, kuka oikeasti haluaa paikan, ja kuka hakee vain kun muuten ei tule haettua riittävän moneen paikkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja voisi palkata työttömän läheltä kasvamaan työssä, ja saa tähän myös jopa 50% palkkatukea. Miksi ei tähän ryhdytä? Ihan korkeakoulutettuja tekijöitä olisi tarjolla.

Palkkatukea ei todellakaan saa kaikkiin työttömiin ja lopulta määräaikainen palkkatuki on aika pieni osa rekrytoinnin kokonaiskustannusta. Jos ainoa myyntivaltti on se, että saa palkkatukea 5 - 10 kk, niin enpä ihmettele, ettei kukana palkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan. 

Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille? 

Suomen Tilastokeskuksen työvoimatutkimus osoittaa, että työttömien sukupuolijakaumassa on perinteisesti enemmän miehiä kuin naisia, vaikka erot vaihtelevat suhdanteiden mukaan. Tuoreimpien, kesäkuun 2026 tietojen mukaan työttömistä työnhakijoista ja työttömistä on noin 52–54 % miehiä ja 46–48 % naisia.

Nopea AI katsaus: työttömät sukupuolijakauma

Että painutko taas takaisin sinne koloosi, sellaiseen emotionaaliseen kun menee niin tunteisiin taas.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun korjaamoyrittäjä ottaa 100 euroa tunti jonkun koneen korjaamisesta. Sen tarttis maksaa sitten 25 euroa tunti työttömälle jonka palkkaa. Ei yrittäjä halua antaa sitä 25 euroa vaan pitää sen itsellään.

Täh? Yritys palkaa jonkun tekemään just noita 100€/ tunti hommia ja saa katteen itselleen. Sulle taitaa olla vähän vierasta, miksi yritykset ylipäätään palkkaa ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Näimpä pitää olla suhteita ja sosiaalisia taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Esitäppä tuo kysymys suoraan demareille (sak), miksi ne ei halua suomalaisisia palkata vaan haluavat halpatyövoimaa tänne suomalaisten elätettäväksi, mihin joutuu köyhimmätkin osallistumaan, itselläänhän niillä ei ole tarkoikoitustakaan osallastua kun voi kädet taskuilla olla köyhien taskuilla.

Nyt jäitä hattuun. Ei yhdelläkään puolueella ei edes SDP ole niin paljon valtaa, että päättäisi Suomen työmarkkinoista. 

Suomalaisten palkkataso ja ostovoima on muuten Eu -maiden alle keskitason, siksi Suomeen ei ole hinkua tulla muista maista ja nähdä houkuttelevana maana, päinvastoin Suomesta muttaa enemmän työvoimaa muihin maihin, kuten Ruotsiin, Viroon, Norjaan, Espanjaan, Kreikkaan jne. työn, opiskelun ja tukien perässä. Tällä hetkellä Viro vetää suomalaisia lapsiperheitä, kun siellä esim.vanhempainraha on 500 päivää täydellä palkalla eli lähes 2v kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Työttömät itse puhuvat siitä, että moni työtön olisi työkyvytön. Ei sellaista kannata palkata.

Kyllä. Moni työtön on työkyvytön. Mutta vähemmän työkyvyttömiä on mitä työ kykyisiä. Osa pöljistä käyttää heitä oman lusmuilunsa oikeuttamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan. 

No kerro ihmeessä vinkkejä työttömille tänne. Voisitko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP ei eritellyt laisinkaan, millaisesta työstä on kysymys. Ainakin asiantuntijatyössä myös työttömyysaikana on hyvä ylläpitää osaamistaan jotenkin todennettavasti. Avoimen yliopiston kurssit, oman alan sertifioinnit, "pöytälaatikkoprojektit" (jos teknisellä alalla) jne.

Tein jo tuotantotalouden sivuaineopinnot yliopistossa, ei mitään vaikutusta mihinkään. Enempää ei ole varaa opiskella, kun ansiosidonnainen päättyi.

Ap

Koulutusinflaatio. On selvää ettei tutkinoilla ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys. Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee ja kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa.

Tutkinto on tosiaan vain minimivaatimus. Työn saa se, joka on myös hyvä tyyppi ja taitava verkostoituja.

Eli työttömien ongelma on se etteivät he ole osanneet brändätä itseään työmarkkinoilla ollessaan. 

Mikä siinä on, että naisten pärjääminen hiipuu kun siirrytään sieltä koulusta työmarkkinoille? 

Suomen Tilastokeskuksen työvoimatutkimus osoittaa, että työttömien sukupuolijakaumassa on perinteisesti enemmän miehiä kuin naisia, vaikka erot vaihtelevat suhdanteiden mukaan. Tuoreimpien, kesäkuun 2026 tietojen mukaan työttömistä työnhakijoista ja työttömistä on noin 52–54 % miehiä ja 46–48 % naisia.

 

Nopea AI katsaus: työttömät sukupuolijakauma

 

Että painutko taas takaisin sinne koloosi, sellaiseen emotionaaliseen kun menee niin tunteisiin taas.

Otitko huomioon haussasi koulutusjakautuman? Tilastojen valossa tyttöjen ja naisten koulumenestys näyttää siis loistavalta. Koulumenestyksestä huolimatta tytöt päätyvät kuitenkin todennäköisemmin matalapalkkaisiin töihin ja pojat johtajiksi. Naisasialiitto Unioni on julkaissut netissä usein kaavion, joissa Suomalaisia pörssiyrityksiä johtaa useammin Juha kuin nainen. Pörssifirmoja johtaa naista useammin myös Heikki, Matti, Pekka tai Jari. Tätä on nyt pyritty tasaamaan ei suinkaan osaamisella vaan kiintiöillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitäppä tuo kysymys suoraan demareille (sak), miksi ne ei halua suomalaisisia palkata vaan haluavat halpatyövoimaa tänne suomalaisten elätettäväksi, mihin joutuu köyhimmätkin osallistumaan, itselläänhän niillä ei ole tarkoikoitustakaan osallastua kun voi kädet taskuilla olla köyhien taskuilla.

Nyt jäitä hattuun. Ei yhdelläkään puolueella ei edes SDP ole niin paljon valtaa, että päättäisi Suomen työmarkkinoista. 

 

Suomalaisten palkkataso ja ostovoima on muuten Eu -maiden alle keskitason, siksi Suomeen ei ole hinkua tulla muista maista ja nähdä houkuttelevana maana, päinvastoin Suomesta muttaa enemmän työvoimaa muihin maihin, kuten Ruotsiin, Viroon, Norjaan, Espanjaan, Kreikkaan jne. työn, opiskelun ja tukien perässä. Tällä hetkellä Viro vetää suomalaisia lapsiperheitä, kun siellä esim.vanhempainraha on 500 päivää täydellä palkalla eli lähes 2v kotona. 

Suomalaisten palkkataso ja ostovoima eivät ole EU-maiden alle keskitason, vaan ne sijoittuvat molemmissa vertailuissa EU-keskiarvon yläpuolelle. Suomen keskimääräiset bruttoansiot ovat Euroopan 8. korkeimmat. Kun palkoissa otetaan huomioon maan hintataso, Suomi putoaa vertailussa sijalle 10. 
Suomi on siis edelleen selvästi EU-maiden keskitason yläpuolella.