Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (8753)
"Jos kohtuullinen tulkitaan täydelliseksi, se ei kuitenkaan tee kohtuullisesta täydellistä, ei missään olosuhteissa."
Täydellinen on määritelmällisesti myös paras mahdollinen siinä tilanteessa, ei vain absoluuttisesti paras. Jos syystä tai toisesta haetaan nimenomaan kohtuullista ratkaisua, kohtuullinen voi siihen tarkoitukseen olla täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
"Raamattu ei oikeastaan ole kovinkaan epäselvä ydinsanomastaan,"
Itse asiassa on. Se esittää tämän "ydinsanoman" (joka muuten sekin on ihan ihmisen tulkinta siitä mikä on ydinsanoma) ympärillä satoja sivuja kaikenlaisia määräyksiä, tarinoita, sukutauluja, elämänohjeita, ristiriitaisia lausumia ja muuta joka on usein melkoisessa ristiriidassa sen väitetyn ydinsanoman kanssa.
Luettelit juuri liudan kaikkea sitä mikä ei ole ydinsanomaa. Kannattaisi luke mitä Jeesus tuli meille kertomaan. Siinä on ydinsanoma. Jeesus tuli kertomaan oleellisen eikä jäänyt vääntämään mistään sivuseikoista. Jeesus tiivistää jopa 10 käskyn kultaiseen sääntöön rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään (siinä on laki ja profeetat).
Kun Raamattu toteaa ettei tältä elämäntieltä hullukaan eksy tai että taivasten valtakunta on lastenkaltaisten, niin ei kannata lähteä silloin nypläämään kauheasti ihmisjärjellä. Sanoma on yksinkertainen, ehkä liiankin yksinkertainen ihmisjärjelle.
Kuulisin mielelläni listan niistä monista ristiriidoista joita aina esitetään. Raamatun kokonaissanoma huomioon ottaen ei ole mitään ristiriitaa. On Jumala joka on samaan aikaan rakkaus, pyhyys ja totuus. Siinä tulee ristiriita ihmisen pääkoppaan.
"Vanha testamentti on johdantoa ja kontekstia Jeesukseen ja hänen tulemiseensa. "
Jos Jumalaa ei ole välissä vaihdettu johonkin uuteen, Vanha Testamentti kertoo Jumalasta ja hänen tahdostaan ihan yhtä paljon kuin Uusi Testamentti. Jumala on määritelmällisesti muuttumaton joten VT:n jumala on täysin sama kuin UT:n Jumala. Jumala on myös määritelmällisesti täydellinen joten hänen tekojaan täytyy pitää täydellisinä myös VT:ssä.
"Luettelit juuri liudan kaikkea sitä mikä ei ole ydinsanomaa. "
Kyllä. Ja kysymyshän kuuluu että miksi ihmiselle ei ole esitetty vain sitä selvää ydinsanomaa vaan valtava määrä sitä (väitettyä) ydinsanomaa sekoittavaa asiaa?
"Kun Raamattu toteaa ettei tältä elämäntieltä hullukaan eksy tai että taivasten valtakunta on lastenkaltaisten, niin ei kannata lähteä silloin nypläämään kauheasti ihmisjärjellä."
Suomeksi sanottuna: älä mieti liikaa koska jos mietit niin alat havaita kaikkea häiritsevää.
"Kuulisin mielelläni listan niistä monista ristiriidoista joita aina esitetään. Raamatun kokonaissanoma huomioon ottaen ei ole mitään ristiriitaa. On Jumala joka on samaan aikaan rakkaus, pyhyys ja totuus. Siinä tulee ristiriita ihmisen pääkoppaan."
Ei vaan ristiriita tulee siitä että Raamatussa Jumala tekee asioita jotka eivät ihmissilmin näytä rakkaudelta, pyhyydeltä tai totuudelta. Ainoa vaihtoehto on vain uskoa että ne sitä ovat vaikka ristiriita on huutava.
Palataanpa aloittajan kysymykseen:
Miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
*
Jeesus kohtasi rikkaan nuorukaisen, joka halusi tulla kulkemaan Jeesuksen seurassa. Hän kysyi mitä hänen vielä pitää tekemän että hän voisi periä taivasten valtakunnan. Jeesus kehotti häntä pitämään käskyt (10 käskyä). Nuorukainen totesi että kaikkea niitä hän on pienestä pitäen noudattanut. Sitten Jeesus sanoo jotain tärkeää. "Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki mitä sinulla on, jaa köyhille ja tule ja seuraa minua.!
Tämä yksi ihmisiltä usein tänäkin päivänä puuttu. "Mene ja myy kaikki..." Luovu kaikesta, mitä sinulla on, anna periksi, anna koko elämäsi Jumalan johdettavaksi, anna Jumalalle käskyvalta ja toimivalta. Hylkää syntinen elämäntapasi ja rahanahneutesi.
Kaikki se roina ja omaisuus ja raha, mitä ihmisellä on tulee usein esteeksi sille, ettei voidakaan seurata Jeesusta tai ei sittenkään haluta ihan tosissaan. Jeesus näkee sinne sydämen sopukoihin asti ja näkee onko ihminen valmis luopumaan kaikesta muusta.
Ihminen voi olla valmis "parantelemaan" itse omaa elämäänsä, siivoamaan siitä räikeät synnit kuten vaikka juopottelun ja irtosuhteet. Mutta jos ihminen pitää kiinni jostain salaisesta mikä ei näy ulospäin vaan miettii että tästä pidän kiinni, niin se voi tulla esteeksi uskoon tulemiselle. Ei ihminen kaikkia pikkusyntejään edes tiedä, mutta ne jotka Jumala nostaa ihmisen mieleen ja tietoisuuteen eikä ihminen silti halua luopua siitä, voi koitua kohtalokkaaksi.
Vanha laulu toteaa "oma minä taivaan ovet sulkee..."
Se on lopulta se oma minä. Minun oma haluni ja himoni johonkin syntiin.
"Mutta jos ihminen pitää kiinni jostain salaisesta mikä ei näy ulospäin vaan miettii että tästä pidän kiinni, niin se voi tulla esteeksi uskoon tulemiselle."
Teet kuten uskovaiset aina: siirrät kaiken vastuun ihmiselle.
Oikeasti uskonnot ja niiden väitteet eivät vain ole uskottavia osalle ihmisitä. He näkevät ne ristiriitaisina, osittain oman moraalinsa vastaisina ja todistamattomina.
Jos olisi olemassa kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala, hän kykenisi antamaan ihan jokaiselle sellaisen kokemuksen joka vakuuttaisi juuri sen ihmisen Jumalan olemassaolosta. Silloin se ihminen voisi tehdä sen vapaan tahdon mukaisen päätöksen että haluaako seurata vai ei. Se ei ole vapaata tahtoa että uskooko johonkin asiaan vai ei jos se asia on ihmiselle epäselvä ja todistamaton.
"Se on lopulta se oma minä. Minun oma haluni ja himoni johonkin syntiin. "
Ihmiset sekä yrittävät elää oikein ja hyvin että myös usein epäonnistuvat siinä ihan riippumatta siitä ovatko he uskossa vai ei. Usko ei vaikuta asiaan lopulta juurikaan.
"Se on lopulta se oma minä. Minun oma haluni ja himoni johonkin syntiin. "
Synnin käsite on ongelmallinen koska sitä käytetään usein synonyyminä pahalle. Oikeasti synti on teologisesti katsoen asia joka erottaa ihmistä Jumalasta ja Jumalan tahdosta. Se taas ei ole yksi yhteen siihen mitä me ihmisinä pidämme pahana. Me pidämme pahana yleensä asioita joista on selkeää haittaa tai vahinkoa muille. Ja siksi uskonnot usein sekoitavat moraalista ajattelua koska niissä hyvä ja paha liittyvät synnin käsitteeseen, eikä siihen mitä me ihmiset normaalisti pidämme pahana.
"Jokainen ihminen osaa elää oikein jos haluaa. Kannattaa olla rehellinen ja oikeudenmukainen. Uskoa ei tähän tosiaankaan tarvita liittää. Sivusta."
Samaa mieltä. Minusta yksi uskovien vastenmielisimmistä tavoista on se ainakin rivien välistä paistava asenne jossa uskova on automaattisesti parempi ihminen joka tietää miten pitäisi elää. Ja ei-uskova on vain syntiä hamuva itsekäs olento.
Ei tarvitse paljon maailmaa katsoa niin näkee miten mustavalkoinen näkemys tuo on.
Usko ja uskominen on ymmärretty väärin. Se ei ole jotain sellaista että ihminen päättää alkaa uskomaan jonkin korkeamman olemassaoloon ja sitten siivoskelee elämäänsä. Sellainen usko löytyy jokaisesta maailman uskonnosta.
Ja juuri siinä tulee ero siihen, mitä on pelastava usko. Mutta tätä on aivan turha jankata täällä, koska koko ketju osoittaa sen, että paatunut ihmissydän ei voi ymmärtää.
Elävässä uskossa olevien kanssa on paljon kivampi keskustella, koska he käsittävät heti mitä asioilla tarkoitetaan. On keskinäinen yhteys, ymmärrys asioihin. Ollaan keskusteluyhteydessä Jumalan kanssa (eikä kuolleessa uskonnossa tapoineen ja sääntöineen).
Kaikki tämän palstan ketjut mätänevät uskonnollisuuteen ja jankkaamiseen. Ketjun aloituksessa haastetaan uskovia vastaamaan, eikä niitä jotka eivät usko. Joten ketju ei aivan ole pysynyt siinä missä oli tarkoitus.
"Usko ja uskominen on ymmärretty väärin. Se ei ole jotain sellaista että ihminen päättää alkaa uskomaan jonkin korkeamman olemassaoloon ja sitten siivoskelee elämäänsä. "
Uskominen ei tosiaankaan ole päätös. Ja siksi on järjetöntä jos pelastus on uskosta kiinni.
"Ja juuri siinä tulee ero siihen, mitä on pelastava usko. Mutta tätä on aivan turha jankata täällä, koska koko ketju osoittaa sen, että paatunut ihmissydän ei voi ymmärtää."
Maailman jokainen uskonto pitää itseään ainoana oikeana. Ja ihan samalla varmuudella kuin sinä pidät omaasi. Se olisi hyvä ymmärtää.
"Elävässä uskossa olevien kanssa on paljon kivampi keskustella, koska he käsittävät heti mitä asioilla tarkoitetaan."
Tietenkin samanmielisessä seurassa on kiva olla. Se vain tekee sokeaksi niille asioille joita olisi joskus hyvä kriittisesti pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan armo on rakkaus paholaisen ei
Missä tämä paholainen sijaitsee, kuka hän on ja mitä tämä siis tarkoittaa meidän kannaltamme? Vastaathan selkeästi.
Hän on ensimmäinen suvereenin, hyvän Jumalan vastustaja.
Hän on maanpäällä hallitsemassa ajanjakson, ihmisen luovutetua hallintavaltansa hänelle. Hän on ihmisen vihollinen ,valehtelija,kadottaja ja murhaaja .
Olemme hengellisessä taistelussa hyvän ja pahan hallinnasta.
Ei ole neutraalia valintaa, vaan kahden välillä on tehtävä ratkaisu elämässä. Viimeisellä tuomiolla erotetaan vuohet ja lampaat omaan iankaikkiseen tilaansa.
Paha josta puhut on pahaa ihmisissä. Oikeasti mitään muuta pahaa ei ole olemassa. Ymmärrän kyllä tarinankerrontaa mutta jos puhutaan faktoista niin mitään muuta pahaa ei ole kuin pahaa ihmisissä.
Mites kaikki kammottava kärsimys luonnossa, joka ei liity mitenkään ihmiseen?
Muistaakseni rippikoulussa puhuttiin perisynnistä, joka on jokaisessa vauvasta vaariin eikä riipu valinnasta/tahdosta. En tiedä mihin kohtaan Raamatussa tämä perustuu vai perustuuko mihinkään. Perisynti voi mielestäni olla ihan aito teologinen (!) keksintö.
Mutta ihminen on perimmältään eläin ja ihmisen pahuus on samaa kuin muukin luonnossa esiintyvä pahuus ja kärsimys. Kaikkia vaivaa perisynti, mutta se on samalla elämää ylläpitävä voima. Kysymys on "geenin itsekkyydestä", Darwinin muotoilemasta periaatteesta "survival and reproduction of the fittest". En tiedä, onko tästä pelastusta, mutta todellisuuden hahmottaminen on tavallisesti hyödyllistä.
On tärkeää huomata, että Dawkinsin keskeinen ajatus "itsekkäästä geenistä", joka siis kuuluu suunnilleen niin, että luonnonvalinta kohdistuu ensisijaisesti geeniin ja eliöiden selviytymisstrategioiden tavoite on niiden kantamien geenien jatkuminen, ei ole mitenkään universaalisti hyväksytty.
Vielä tärkeämpää on huomata, mitä geenin itsekkyys tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että geenin ainoa "tavoite" on siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. Se ei tarkoita sitä, että fenotyyppitasolla kaiken geeniä hyödyttävän toiminnan tulee tai edes kannattaa olla yksisilmäisen itsekästä. Päinvastoin, voimakkaan sosiaalisilla lajeilla yhteistyö ja keskinäinen auttaminen ovat keskeisen tärkeitä strategioita. Yksinäinen ihminen savannilla on leijonanruokaa, keskinäistä yhteistyötä ja avunantoa harjoittava lauma ihmisiä hallitsee savannia.
Darwinin "survival of the fittest", tai vähintäänkin tulkinnat siitä, mitä tällä tarkoitetaan perustuvat puutteelliseen ymmärrykseen asiasta. Evoluutio ei "palkitse" pelkästään siitä, että omaa isoimmat kynnet ja terävimmat hampaat, joilla voi tappaa ja syödä kaiken vastaantulevan. Päinvastoin, altruismi on oikeissa oloissa erittäin tehokas strategia niin peliteoreettisesti kuin käytännössä, ja se on eläinkunnassa myös paljon yleisempää kuin Darwinin aikoina olisi osattu kuvitella.
Itsekäs geeni on Dawkinsin kärjistys tai neutraalimmin yksinkertaistus, jota käyttämällä saadaan esiin mielenkiintoisia asioita mahdollisimman vähillä oletuksilla. Itsekäs geeni tuottaa myös altruistisia ominaisuuksia, koska nämä tietyissä tilanteissa edistävät itsekkään geenin monistumista. Dawkinsilla valinnan kohde on geeni, toisilla evoluutiobiologeilla se on yksilö (geenien kokonaisuus), ryhmävalintaa kannattavilla populaatio, esim. hurskas seurakunta. Uskonnollisuuteen etäisesti liittyen, Dawkins olisi myöhemmin halunnut käyttää itsekkään geenin sijasta termiä kuolematon geeni.
Itsekäs geeni tuottaa altruismia, jos siitä on geenin näkökulmasta hyötyä. (Muistaakseni esim. sosiaalisilla hyönteisillä, muurahaisilla yms. yhteiskunnalla on erikoinen geneettinen rakenne, joka vaikuttaa geenistrategiaan.)
Altruismia pohti ja piti relevanttina jo Darwin 1870-luvun teoksessaan Descent of Man, ei se ollut hänen mielestään mitenkään ristiriidassa survival and reproduction of the fittest -käsitteen kanssa. Altruismi voi olla osa fitnessiä. Darwin oli tässä ryhmävalinnan kannattaja, mutta myöhemmät evoluutiobiologit ovat pitäneet ryhmävalintaa huonosti toimivana strategiana: altruistisessa populaatiossa yksikin itsekäs huijari pilaa koko homman. (Ihminen vaistoaa herkästi huijauksen, mikä viittaa siihen, että altruismilla on ollut sekä merkitystä että ongelmansa evoluutiohistorian aikana.)
Dawkins pitää uskontoa haitallisena auktoriteetin kunnioittamisen sivuvaikutuksena: lapsien on edullista uskoa vanhempien varoituksia olla uimatta krokotiililammikossa, mutta uskonnollisten auktoriteettien ohjeet aikuisille ovat nyky-ympäristössä epäedullisia. Jotkut toiset katsovat että uskonnoilla on ollut adaptiivinen rooli, ts. yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus voi johtaa altruismiin ilman huijareita. Tämä on siis samantapaista ryhmävalintaa kuin mistä Darwin puhui aikanaan.
Palatakseni perisyntiin: ihmisyksilö ei tavallisesti ole geneettisesti identtinen kenenkään kanssa, mutta on eri tavoin sukua monille ympärillään. Resursseista on useimmiten pulaa ja niistä kamppaillaan. Vanhemmat usein auttavat lapsiaan, mutta kaukaisempi suku ja sisaruksetkaan eivät välttämättä. Kamppailussa kovuus palkitaan ja pehmeämmät pettyvät. Rikkaat ja ehkäpä nimenomaan vanha raha (joka on saatu perimällä ilman omaa taistelua) ovat usein onnellisempia ja altruistisempia kuin köyhät.
Vierailija kirjoitti:
"Jotkut toiset katsovat että uskonnoilla on ollut adaptiivinen rooli, ts. yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus voi johtaa altruismiin ilman huijareita. "
Kyllä mutta samalla siitä uskonnosta on tullut se huijari joka kontrolloi ihmisiä ja saa nämä tekemään tahtonsa mukaan.
Altruismi tarkoittaa sitä, että yksilö luopuu jostain omasta edustaan yhteisön hyväksi, mutta yhteisö (ehkä) antaa takaisin jotain, esim. mukavia ihmissuhteita, talkooapua ja lupauksen ikuisesta elämästä jne. Se mitä yksilö menettää on osan henkilökohtaista vapauttaan, uskonto voi estää häntä tekemästä joitain sinänsä harmittomia asioita tai määrää, mitä saa syödä. Uskonto voi myös merkitä tai on merkinnyt rajoituksia puolison valinnassa tai pakkoa osallistua sotaan. Uskonnon harjoittaminen myös maksaa selvää rahaa. Nykymaailmassa uskonto estää rationalismia ja edistää virheellisiä käsityksiä, esim. uskomushoitoja ja eheytysterapiaa ihan hallitustasolle saakka! Tämän keskustelun perusteella en hankkisi lammaskoiraa uskovaisilta "jalostajilta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta 2000 viestiä tulee täyteen. Mikä saa teidät jatkamaan tällaista typerää vääntöä näin kauan? Ettekö te ihan oikeasti keksi mitään parempaa käyttöä elämällenne?
Mikä sinut saa kommentoimaan? Etkö keksi muuta tekemistä?
Käyn vauvapalstalla muutaman kerran kuussa ja usein etusivulla on pitkä uskontoaiheinen keskustelu, joka on mennyt pelkäksi typeräksi väännöksi. Päätin kerrankin kysyä, mikä saa jotkut jaksamaan tällaista, kun en niin millään ymmärrä. Paljon luotettavampaa tietoa ja lennokkaampia teorioita on helppo löytää Googlella.
Niin? Onko sinulla käsitys, että kaikki muut viettävät kellon ympäri täällä? Tai ehkä muutama uskis viettää, siksi samanlaisia vastauksia heittävät.
En ole seurannut näitä keskusteluja mitenkään aktiivisesti enkä kuvittele tietäväni, onko täällä 2 yli-innokasta uskonnosta kiinnostunutta nolifea käymässä loputonta vääntöä keskenään vai satoja muutaman viestin kirjoittajia.
Jotkut ateistit käyttävät uskovaisia vampirismin kohteena. Kohdistavat näihin vaan väkivaltaa saadakseen heiltä elämänenergiaa.
Enpäs ole moisesta kuullut. Sen olen, että uskovat ovat läpi historian koettaneet pakottaa muita elämään heidän tavallaan, mutta tuosta en koskaan.
Kristittyjä vainotaan eniten uskonnollisista ryhmistä.
En usko, että tuosta on kovinkaan luotettavaa mittausdataa olemassa. Jotta jokin toiminta voitaisiin laskea tosiasialliseksi kristittyjen vainoksi, sen pitäisi kohdistua nimenomaan kristittyihin nimenomaan siksi, että he ovat kristittyjä. Esim. se, että maassa, jossa ei ole uskonnonvapautta ei saa harjoittaa kristinuskoa ei ole kristittyjen vainoamista, vaan yhteiskunnan illiberalismia. Jos vaikka Meksikossa katolisen seurakunnan työntekijät suojelevat huumekartellien jahtaamia ihmisiä, ja kartelli kostoksi tappaa seurakunnan työntekijät, sekään ei ole kristittyjen vainoamista, koska kartelli olisi toiminut samoin, vaikka seurakunnan sijaan suojelijoina olisi toiminut joku paikallinen päälläseisojien yhdistys. Tiedän varmasti, että ainakin jälkimmäisiä ainakin jokin kristittyjen vainoista ilmoittava järjestö laskee mukaan.
Aina välillä esitetään tilastoja siitä, kuinka monta kristittyä kuolee keskimäärin vuosittain uskonsa puolesta.
Tarkempi tarkastelu paljasti, että tuohon lukuun oli laskettu mukaan Ruandan kansan urhan uhrit, kun kristityt hutut eliminoivat kristittyjä tutseja.
Miksi kristitty tilastontekijä valehteli, vaikka jeesus on kieltänyt sellaisen touhun?
Mites esmes Nigeria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin siunattu, kun uskoo että ei ihmminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta joka Jumalan suusta lähtee.
Onko Jumalalla suu ja siten fyysinen ruumis?
Eikö ihminen ole kuva Jumalasta?
Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, täydelliseksi Jumalan ruumiillistumiseksi. Tarkoittaa siis sitä että ihminen on luotu toteuttamaan Jumalaa maan päälle ja luotu edustamaan häntä.
Ihmisellä on vapaa tahto eikä nykyisin monikaan halua edustaa Jumalaa eli rakkautta elämässään.
Ihan käyttäytymistä huomioimatta (koska vapaa tahto) on ihminen jumalan kuvaksi kaikkea muuta kuin täydellinen.
Eläinkunnassa on lajeja, jotka peittoavat ihmisen nopeudessa, voimassa, eliniässä, ponnistusvoimassa, kestävyydessä ja kaikissa muissakin fyysisissä koitoksissa. Älykkyys on ainoa ihmisen valtti, mutta siinäkin delfiinit, gorillat ja mustekalat ovat melkolailla tasoissa ihmisen kanssa.
Ihmisen älyllisyys on omaa luokkaansa. Minä ainakin osaan arvostaa sitä enkä vertailisi ihmistä eläimiin nyt kuitenkaan tuossa määrin.
Ihmisen täydellisyys on sekin ymmärrettävissä mutta jos haluaa keskittyä kaikkeen muuhun ja kaikkeen negatiiviseen niin eipä silloin kapasiteettiakaan jää asian ymmärtämiselle.
Niin, mikä ihmisessä muka on täydellistä? Ei mikään.
Kaikki? Jumala on luonut ihmisen täydelliseksi omaan tehtäväänsä, mikä se kenelläkin yksilöllä onkaan.
Aivan, ja joidenkin yksilöiden tehtävä on joutua helvettiin. Jumala tiesi jokaisen valinnat etukäteen maailman luodessaan. Vai mitä?
Kerro ne perusteet sun predestinaatio-ajatukselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui.
Miksi? Selitä tarkasti.
Ei ollut enää Luojansa puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Totta kai kohtuullinen on täydellinen."
Voin toki väittää että tästä lähtien sana "mansikka" tarkoittaakin rakkautta mutta se muuttaa maailman aika sekavaksi jos muutkin alkavat keksiä sanoille ihan uusia merkityksiä.
Täydellinen siis tarkoittaa edelleen asiaa jota ei enää voi mitenkään parantaa.
Kyseessä on kaksi adjektiivia. Kaunis voi olla ihana. Vaikutat aika rajoittuneelta yksilöltä, kannattaisi varmaan koittaa vähän laajentaa elinpiiriään ja horisonttejaan.
Vastaan sivusta, että olet väärässä. Toki ymmärrän, että tarkoitat kohtuullisen olevan usein sopiva ja riittävä, mutta silti sillä ei ole mitään tekemistä täydellisen kanssa. Sanoilla on merkityksiä, eikä ne muuksi muutu ja vaikka on kaunis ajatus, että vaatimattomalle kohtuullinen on hyvä, täydellinen on aina se kaikkein paras ja täsmällisesti osuva ilman mitään heikkoutta.
Ylisuorittamisessa ja tryhardissa on merkittäviä heikkouksia, suurimpana mieletön ajanhukka mikä sellaisen tekemiseen menee. Bare minimum tarkoitukseensa nähden on aina paras, koska se suorittaa tarkoituksensa ja tekijä voi edetä nopeasti seuraavaan tehtävään.
Kohtuullisuusperiaatteen täydellisyydestä syöminen on myös erittäin hyvä esimerkki. Jos syöt paljon tai esimerkiksi kalleinta, tuhoat terveytesi tai psyykeesi koska harvinaisuus tai kalleus ei ole yhtä kuin optimaalinen keholle. Optimaalinen on paras, ja se on yleensä bare minimum. Keho on kaikista tervein silloin, kun syödään juuri sen verran, että pystyy suoriutumaan tehtävistään. Ruuansulatus itsessään kuluttaa energiaa ja ruoka tukkii kehoa, lähes kaikki, poislukien ehkä juuri ja juuri hedelmät. Mutta niilläkin on omat haittavaikutuksensa.
Näin, nyt asia on avattu niin juurta jaksain etten enää seuraavaan jankutukseesi vastaa. Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa kaikista maailman kristityistä kuuluu sellaiseen kirkkoon joka opettaa, että myös muut kuin kristityt voivat pelastua. Se kannattaa tiedostaa, kun miettii tällaisia asioita.
Sellainen kirkko ei ole Kristuksen kirkko vaan Saatanan. Yleensä nämä samat "kirkot" ovat myös ns "pride kirkkoja".
Tässä ollaan asian ongelman äärellä. Mistä todella tietää mikä on totta kun tulkintoja ja ymmärryksiä voi olla ihan erilaisia?
Mikä on epäselvää?
Jeesus opettaa itse, että pelastus on yksin Hänessä.
" Ei kukaan pääse Isän luo" = Taivaaseen paitsi minun kauttaltani" , " Se joka ei usko että minä olen SE kuka olen, hän kuolee synnneissään".
Tuossa oli vain pari esimerkkejä lukuisista.
Samaa sukupuolta olevien seksisuhteet taas ovat Raamatussa synti ja kauhistus Jumalalle Raamatun alusta, loppuun. Kuten myös muut seksisynnit.
Jumala on määrännyt ihmisen seksuaalisuuden toteuttavaksi vain ja ainoastaan miehen ja naisen välisessä avioliitossa!
Eli siis nämä Jeesuksen lauseet ovat verrannollisia tämän seksin kanssa, ja muodostavat Raamatun olennaisen sisällön? Muuten voi elää niinkuin pellossa?
Jumala haluaa, että seurakunnan nyoriso-ohjaaja istuu pyörän tarakalla ja puristelee rippikoulutyttöjen rintoja muna pystyssä.
Jumala ei ole yhtä kuin seurakunnan ihmiset. Ihmiset ovat syntisiä eivätkä edusta jumalan täydellisyyttä. Jumalan täydellisyyttä kohti on tarkoitus kasvaa, mutta on jokaisen yksilön oma valinta kuinka kovasti tätä kohti pyrkii vai astuuko vaan kirkon eteiseen ja käyttäytyy kuin sika. Kirkko on kuitenkin avoin kaikille, sillä jumala haluaa tavoittaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Luettelit juuri liudan kaikkea sitä mikä ei ole ydinsanomaa. "
Kyllä. Ja kysymyshän kuuluu että miksi ihmiselle ei ole esitetty vain sitä selvää ydinsanomaa vaan valtava määrä sitä (väitettyä) ydinsanomaa sekoittavaa asiaa?
"Kun Raamattu toteaa ettei tältä elämäntieltä hullukaan eksy tai että taivasten valtakunta on lastenkaltaisten, niin ei kannata lähteä silloin nypläämään kauheasti ihmisjärjellä."
Suomeksi sanottuna: älä mieti liikaa koska jos mietit niin alat havaita kaikkea häiritsevää.
"Kuulisin mielelläni listan niistä monista ristiriidoista joita aina esitetään. Raamatun kokonaissanoma huomioon ottaen ei ole mitään ristiriitaa. On Jumala joka on samaan aikaan rakkaus, pyhyys ja totuus. Siinä tulee ristiriita ihmisen pääkoppaan."
Ei vaan ristiriita tulee siitä että Raamatussa Jumala tekee asioita jotka eivät ihmissilmin näytä rakkaudelta, pyhyydeltä tai totuudelta. Ainoa vaihtoehto on vain uskoa että ne sitä ovat vaikka ristiriita on huutava.
Jumala sisältää kaiken, Hän on alpha ja omega. Oikeudenmukainen tuomitseminen tai rankiseminen ei vähennä Hänen totuuttaan, rakkauttaan tai pyhyttään. Haluathan sinäkin rangaista rikosta tekevää.
Jeesus ei tainnut kannattaa mitään rankaisumenetelmiä, nämä ovat vt:stä. Jeesus puhui anteeksiantamisesta.
Jotkut oppineet sanovat, ettei pahuutta ole olemassakaan, on vain hyvyyden puutetta. Että kun pahan hukuttaisi hyvyyteen, tässä ei olisi enää sijaa pahuudelle. Yleensä pahoihin kohdistetaan nimenomaan lisää pahaa, mm. rankaisemalla heitä, kyräilemällä ja tuomitsemalla. Tämä ei sinänsä ole jeesuksen opetuksen mukaista, vaikka raamatussa onkin.
Jos kohtuullinen tulkitaan täydelliseksi, se ei kuitenkaan tee kohtuullisesta täydellistä, ei missään olosuhteissa.